Puheet Yleistä

Matkailun kärkihankkeen loppuseminaari, Helsinki

Muutokset puhuttaessa mahdollisia

Matkailu on Suomelle suuri mahdollisuus. Moni tunnustaa, että alalla on paljon vielä hyödyntämätöntä potentiaalia. Harva kuitenkin tietää, että jo nykyisellään matkailun osuus bruttokansantuotteestamme on 2,7 prosenttia. Tämä on enemmän kuin maa- ja metsätalouden, pankkisektorin tai elintarviketeollisuuden osuus.

Suomen matkailuelinkeino on myös viime vuosina kasvanut ja kansainvälistynyt muita toimialoja nopeammin, ollen nyt yksi voimakkaimmin kasvavista toimialoistamme. Matkailusta on tullut kansallisesti merkittävä vientitoimiala ja työllistäjä. Matkailutulo on ollut useamman vuoden yli 13 miljardia euroa, ja sillä on mahdollisuuksia kasvaa jopa 20 miljardiin euroon vuoteen 2025 mennessä, mikäli teemme oikeita valintoja.

Kansainvälisten matkailijoiden määrä on kaksinkertaistunut 2000-luvulla. Vuonna 2013 kansainvälisten matkailijoiden Suomeen jättämät tulot olivat jo 4,3 miljardia euroa. Matkailun arvioidaan vuonna 2025 työllistävän 180 000 henkilöä. Alalla on myös erittäin merkittäviä kerrannaisvaikutuksia muille toimialoille kuten rakennus-, kuljetus- ja kaupan alalle.

Vaikka Suomen matkailu on menestynyt viime vuosina hyvin, on näköpiirissä myös paljon haasteita. Venäjän heikko taloustilanne, ruplan kurssin heikentyminen sekä Ukrainan kriisiin liittyvät talouspakotteet ovat vähentäneet suurimman ulkomaalaisryhmämme matkailua Suomeen huomattavasti edellisvuodesta. Suomen majoitusliikkeissä yövyttiin tammi-lokakuussa 2014 noin kaksi prosenttia vähemmän kuin viime vuoden vastaavana ajanjaksona.

Vaikka tästäkin huolimatta esimerkiksi Venäjä edelleen on Suomelle ja matkailuelinkeinolle valtava mahdollisuus, vaikka globaalit megatrendit kasvua pidemmällä aikavälillä heijastelevatkin, ei se tästä huolimatta synny itsestään. Kasvusta ei voi puhua passiivissa, vaan se tarvitsee tekijöitä – teitä yrityksiä. Samalla kun matkailu on yhä suositumpaa, yhä useammat toimijat ja maat ottavat matkailuliiketoiminnan entistä vakavammin. Kilpailu kansainvälisistä matkailijoista on kovaa ja Suomen ja suomalaisten yritysten on tässä kilpailussa pystyttävä erottautumaan ainutlaatuisella tavalla.

Tasan vuosi sitten, tässä samassa salissa lanseeraamani Matkailun kärkihankkeen tavoitteena oli käynnistää prosessi, jolla valjastetaan käyttöön matkailualan vielä piileksivä käyttämätön potentiaali. Hankkeen selkänä missiona oli lisätä Suomen matkailun vetovoimaa, tukea matkailuelinkeinon kilpailukykyä ja kasvua sekä lisätä matkailualan arvostusta.

Viime keväänä järjestettiin neljä aluetilaisuutta, joihin osallistui lähes 700 matkailualan toimijaa. Tilaisuuksia järjestettiin Rukalla teemana pohjoisuus, Turussa teemana vesistöt, puhtaus ja hyvinvointi, Vantaalla teemana Suomi solmukohtana ja Lappeenrannassa teemana kasvumahdollisuudet Venäjältä. Lisäksi omia ajatuksia oli mahdollisuus kertoa myös sähköisesti, kärkihankekyselyyn vastaamalla.

Kärkihankkeella kannustettiin toimijoita lisäämään yhteistyötä alueilla entistä kilpailukykyisemmän matkailutarjonnan vahvistamiseksi ja pohtimaan yhdessä ehdotuksia Suomen vahvistamiseksi houkuttelevana matkailukohteena.

Näitä yhteistyöllä laadittuja kärkihanke-ehdotuksia saimme merkittävän määrän, yhteensä 42 kappaletta. Ehdotukset eivät olleet ylimalkaisia heittoja, vaan selkeästi pohdittuja kokonaisuuksia teemoista, jotka matkailualan toimijat tällä hetkellä kokevat konkreettisiksi kasvun esteiksi – tai toisaalta ehdotuksia harjoituksista, joilla kasvua voitaisiin nykyisestä vauhdittaa. Kärkihanke-ehdotukset liittyivät erityisesti lainsäädäntöön, tuotekehitykseen eri tuoteteemoissa, vesistömatkailun kehittämiseen, tilastoinnin ja tutkimustiedon tuottamiseen, markkinointiviestintään ja e-myyntiin, saavutettavuuteen sekä yhteistyön kehittämiseen.

Näistä ehdotuksista on nyt valittu kärkiä, joilla uuden kasvun tekeminen saadaan käyntiin.

Kasvun ja uudistumisen tiekartan 2015-2025 teema on ”Yhdessä enemmän”.

Yhteistyö on nimittäin voimaa myös matkailussa. On hyvin epätodennäköistä, että yksin jokin alue tai yritys pärjäisi parhaalla mahdollisella tavalla kovassa kansainvälisessä kilpailussa. Asiakkaiden vaatimukset ovat kasvaneet, ja kokonaisvaltaisia laadukkaita elämyksiä toteuttamaan vaaditaan usean tahon pitkäjänteistä ja innovatiivista yhteistyötä. Suomen matkailutulo voi kasvaa vain jos kansainvälinen matkailijamäärä ja kulutus lisääntyvät. Tämä edellyttää, että asiakkaat hakeutuvat Suomeen ja kokevat tarjoamamme palvelut mielenkiintoisiksi ja houkutteleviksi.

Tiekartassa esiin nostetut strategiset painopisteet ovat:

1.) Matkailukeskusten ja yritysverkostojen teemapohjaisen yhteistyön vahvistaminen sekä uudet avaukset tuotekehityksessä, myynnissä ja markkinoinnissa

2.) Kilpailukykyisen ja monipuolisen tarjonnan kehittäminen matkailun ja muiden alojen rajapinnoista

3.) Markkinointitoimenpiteiden vaikuttavuuden lisääminen ja tuotteiden helppo ostettavuus

4.) Kasvua ja uudistumista tukevan, kilpailukykyisen matkailun toimintaympäristön varmistaminen

Tiekartan strategisia tavoitteita edistävät useat toimenpiteet. Ensimmäisinä käynnistyvät kasvua ja uudistumista tukevat kärkihankeprojektit vuosille 2015–2018. TEM tulee Team Finland -kasvuohjelman kautta mahdollistamaan muutaman kansallisen kärkihankkeen rahoituksen Visit Finlandin koordinoimana. Hankkeet ja niiden toimenpiteet ovat kaikille alan toimijoille avoimia osallistua.

Kärkihankkeista ensimmäisinä käynnistetään:

1.) Aasian matkailupotentiaalin hyödyntämiseen tähtäävä Finland Stopover -projekti
2.) Suomen upeaa saaristoa matkailullisesti kehittävä projekti ja
3.) Juuri valmistuneen hyvinvointimatkailustrategian toimeenpanoa edistävä Finrelax-katto-ohjelma.

Näiden lisäksi käynnistetään matkailutuotteiden digitaalisuutta ja e-kauppaa tukeva kokonaisuus. Netti on läsnä lähes jokaisen suomalaisen arjessa. Yli 70 prosenttia suomalaisista omistaa älypuhelimen, 30 prosenttia taulutietokoneen. Olisin iloinen nähdessäni matkailun ja ICT:n yhdistäviä startup-yrityksiä, jotka esimerkiksi kehittäisivät uusia sovelluksia matkailuelämyksen parempaan löydettävyyteen ja kokemuksen syventämiseen. Nyt kasvava trendi on monin osin jäänyt vielä hyödyntämättä.

Nämä askeleet ovat ensimmäisiä matkalla kohti Suomen matkailuelinkeinon kasvua ja uudistumista. Työ kuitenkin alkaa vasta tästä. Matkamme tavoitteena on, että Suomi on tulevaisuudessa Pohjois-Euroopan ykkösmatkailukohde.

o Tällöin matkailutarjontamme koostuu entistä enemmän ikimuistoisista elämyksistä, jotka ovat korkeaa laatua ja joiden hinta-laatusuhde on kilpailukykyinen. Tuotekokonaisuudet ovat niin yksityishenkilöille kuin matkailuammattilaisille helppoja löytää ja ostaa.

o Kasvuun ja kansainvälistymiseen panostaville yrityksille Suomi tarjoaa kilpailukykyisen toimintaympäristön. Suomen ja suomalaisten matkailukohteiden saavutettavuus sekä yhteydet kohteesta toiseen ovat parantuneet niin lentoreittien kuin tie-, raide- ja vesiliikenteen kehittymisen myötä. Panostus elinkeinon osaamisen ja kyvykkyyksien rakentamiseen on tuottanut tulosta.

o Markkinoinnin ja myynnin innovatiivisten asiakaslähtöisten ratkaisujen ohella digitaaliset ratkaisut lisäävät elämyksellisyyttä ja parantavat kannattavuutta. Kestävä matkailu, kannattavuus, uudet yhteistyömallit ja laatujohtaminen ovat keskeisiä menestyksen tukipilareita. Yhteistyö- ja kumppanuusmallit ovat maailmanluokkaa.

Tavoitteemme ovat joiltain osin kunnianhimoisia, mutta kuitenkin realistisia.

Epävarma taloustilanne ja matkailijoiden muuttuvat tarpeet vaativat meitä priorisoimaan mitä teemme ja löytämään uusia tapoja miten yhdessä etenemme kohti kasvavaa, kansainvälistyvää ja kannattavaa tulosta. Verkostoitumalla, eli yhteisen tavoitteen jakavien, laatuun sitoutuneiden, toistensa palvelutarjontaa täydentävien yritysten yhteistoiminnalla, voidaan tarjota ja toteuttaa matkailijoille kiinnostavia kokonaisuuksia helposti markkinoitavassa ja ostettavassa muodossa.

Viime vuosina on toteutettu lukuisia vaikuttavia, isoja alueellisia ja yritysryhmien yhteisiä hankekokonaisuuksia. Näiden hankkeiden kokemuksista oppien meidän tulee pyrkiä järkeviin kokonaisuuksiin, jotka kokoavat toimijat myös kansallisesti. Joskus on osattava katsoa myös yli maan rajojen. Etelä-Euroopassa Riviera tai kauempana Karibian saaret ovat esimerkkejä matkailubrändeistä, jossa alueelliset vahvuudet on hyödynnetty myös useiden valtioiden yhteisponnistuksin.

Kärkihankeprosessin aikana identifioitiin myös lukuisia muita tavoitteisiin pääsyä tukevia toiminta-alueita, joissa on kasvun ituja alueellisesti tai eri markkinasegmenteissä. Näihin on haettavissa rahoitusta mm. Tekesistä, ELY-keskuksista ja maakuntien liitoista. Osa niistä vaatii vain toimintatavan muutoksen.

Kuitenkin pitää muistaa, että kärkihankkeet yksin eivät kesää tee. Kuten todettu: tarvitaan alueellisten matkailutoimijoiden alueella vaikuttavia kehittämistoimenpiteitä ja yhteistyöhankkeita. Lisäksi tarvitaan matkailun kasvua ja uudistumista tukevia toimenpiteitä kuten kaavoituspolitiikkaa, uusia matkailuinvestointeja sekä investointeja olemassa olevan infran parantamiseen, uutta tutkimustietoa, innovaatiotoimintaa sekä aktiivista markkinointiviestintää. Loppujen lopuksi valtio voi olla apuna monessa vahvistaen yrittäjyyden yleisiä edellytyksiä, mutta loppupeleissä alan kuin alan kasvu on kiinni aktiivista yrityksistä ja niiden omistajista.

Suomi on vielä monelle matkailijalle kuin piilossa oleva helmi. Haastamme yritykset ja alueet mukaan jatkamaan matkailun kasvua yhtenä Suomen strategisista kasvualoista. Meidän täytyy toimia nyt. Yhdessä.