Blogi Yleistä

Mahdollisesta sopeutuksesta ja sopeutuksen tavasta

Viime päivinä on käyty vilkastakin keskustelua tarpeesta tehdä lisäsopeutuksia valtion budjettiin. Syynä tähän ovat luonnollisesti heikentyneet talousnäkymät. Itse asiassa tilanne on muuttunut paljon. Kun hallitusohjelmaa laadittaessa lähdettiin tavoittelemaan ”ennakoitua parempaa” talouskasvua, nyt ei näytetä saatavan edes ”ennakoitua”, vaan selvästi ennakoitua huonompaa. Moni varteenotettava taho on tänään sitä mieltä, että paras skenaario on pitempijaksoinen hitaan kasvun kausi.

Tämä ei ole kenenkään vika, ei ainakaan maan hallituksen. Painu tulee maailmalta. Mutta vaikka heikentynyt kehitys ei ole ainakaan kenenkään kotimaisen toimijan vika, se on tosiasia.

Tästä ei varmaan olla erimielisiä. Erilaisia näkemyksiä sen sijaan esiintyy siitä, johtaako tämä ennakoitua heikompi kehitys siihen, että taloutta pitää tasapainottaa eli säästetäänkö lisää ja korotetaanko vielä veroja – ja tietty jos, niin kuinka paljon. Samoin erimielisyyttä ilmenee siitä miten tällaisen lisäsopeutuksen pitäisi jakautua meno- ja verosopeutuksen kesken.

Koko keskustelu on itse asiassa aika akateemista. Melkein kaikkiin esillä oleviin kysymyksiin on vastaus jo hallitusohjelmassa.

Ja hallitusohjelmahan on tärkeä asiakirja. Ainakin sitä puserrettiin pitkään ja hartaasti, minkä lisäksi se on kaikkien hallitusosapuolien yhdessä ja erikseen hyväksymä – sopimus hallituksen muodostamisesta.

Hallitusohjelman mukaan ”hallitus sitoutuu toteuttamaan uusia lisäsopeutustoimia, mikäli valtion velan bruttokansantuoteosuus ei näytä kääntyvän laskuun ja valtion talouden alijäämä näyttää asettuvan yli 1 prosentin bruttokansantuotteesta”. Hallitus arvioi tilannetta vuosittain kehyspäätöksen yhteydessä. Hallitusohjelma on kirjattu muotoon, jonka mukaan johtopäätös sinänsä on selvä. Ohjelmassa ei sanota, että hallitus arvioi mahdollisia lisäsopeutustoimia tai pohdiskelee niiden mahdollista tarkoituksenmukaisuutta. Ohjelmassa sanotaan, että hallitus sitoutuu tekemään mainittuja toimia, jos talouskehitys sitä vaatii.

Hallitusohjelmassa on niin ikään todettu, että sopeutus jakautuu tasan veroratkaisujen ja menosäästöjen kesken. Turha tästäkään siis riitaa on rakentaa, koska asia on jo ratkaistu. Jos siis halutaan kunnioittaa hallitusohjelmaa.

Onpa samalla hallitusohjelman sivulla vielä todettu sekin, että ”hallitus toimii niin, että työn verotus ei vaalikauden aikana kiristy.”

On selvää, että jos taloudessa tapahtuu jotain todella dramaattista, jopa hallitusohjelmaa pitää voida arvioida uudelleen. Mutta jos kyse on vain siitä, että emme pääsekään nauttimaan ennakoitua paremmasta talouskasvusta, vaan ehkä pitemmästäkin hitaan kasvun kaudesta, mitään sen luontevampaa lähtökohtaa ei liene olemassa kuin yhdessä varsin läheisessä historiassa hyväksytyn hallitusohjelman noudattaminen.