Blogi Yleistä

Lähiöiden peruskorjaus on muutakin kuin tekninen korjausharjoitus

Pelkästään rakennukset muodostavat puolet koko kansallisvarallisuudestamme. Ilmastonäkökulmasta suurin potentiaali päästöjen vähentämiseen on rakennuskannassa, jossa se on myös kustannustehokkaimmin toteutettavissa. Korjausrakentamisen kansantaloudellinen ja työllisyysvaikutus on suuri. Korjausvelka on massiivinen.

Kaikesta tästä seuraa korjausrakentamisen merkityksen selkeä kasvu jo lähitulevaisuudessa. Toistaiseksi se on jäänyt pahasti uudistuotannon varjoon. Ala on kehittymätön ja osaaminen varsin heterogeenistä. Muutos on kuitenkin jo näkyvissä.

Aivan erityisen haasteen tästä näkökulmasta muodostavat 1960- ja 1970-luvuilla rakennetut lähiömme, jotka nyt ovat tulossa suurten peruskorjausten ikään. Haaste on melkoinen, jo taloudelliselta kannalta.

Tässä yhteydessä on tärkeää ymmärtää ja mieltää, että peruskorjauksessa on niin rakennusten kuin varsinkin kokonaisten asuinalueiden osalta huomattavasti isommasta asiasta kuin puhtaasti teknisestä korjaustoiminnasta. Kun lähiöt peruskorjataan, mikä joka tapauksessa maksaa maltaita, ne jököttävät paikallaan sen jälkeen ainakin 30 vuotta ennen kuin niille seuraavan kerran on järkevää ja mahdollista tehdä mitään kokonaisvaltaista.

Lähiöiden peruskorjaaminen ei siksi ole pelkkä teknis-taloudellinen harjoitus, vaan merkittävä strateginen kysymys, jossa onnistuminen – tai onnistumatta jättäminen -vaikuttaa vuosikymmeniä eteenpäin koko alueen elinvoimaisuuteen ja vetovoimaisuuteen.

Kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara kiinnitti tänään VTT:n korjausrakentamisseminaarissa laillani asiaan huomiota. Vaattovaara peräänkuuluttaa lähiöiden kehittämiseen myös sosioekonomista tulokulmaa. Tästä on helppo olla samaa mieltä. Tämän lisäksi tulee toki vielä monia muitakin tulokulmia, jotka teknisessä tarkastelussa helposti unohtuvat.

Korjaustoiminnan vaikuttavuuden pitkän aikajänteen takia, koko termi on tavallaan hieman epäonnistunut. Kyse ei ole, eikä saa olla pelkästä korjaamisesta. Kyse on, tai ainakin pitäisi olla samalla rakennusten ja niiden muodostamien alueiden kehittämisestä ja uudistamisesta vastaamaan nykyisiä ja tulevia tarpeita. Ja näitähän riittää. Maailma on nimittäin muuttunut aika lailla siitä, kun lähiömme ensi kertaa rakennettiin.