Puheet Yleistä

Lääketeollisuus ja terveysala Suomen kasvun yhtenä tukijalkana, Lääketeollisuus ry:n sidosryhmäseminaari, Helsinki

Hyvät kuulijat,

Näinä talouden haasteellisina aikoina on ilahduttavaa todeta, että terveysala eli terveysteknologia ja lääketutkimus on viime aikoina ollut harvoja valonpilkahduksia Suomen vientitilastoissa.

Terveysala on juuri sellaista teollista toimintaa, jota Suomessa peräänkuulutamme: kasvavaa, osaamisintensiivistä, sen tuotanto on vahvasti kansainvälisille markkinoille suuntautunutta ja ala itsessään edustaa globaalia kasvutrendiä – terveyteen liittyvä liiketoiminta on nopeimmin kasvavia markkinoita maailmassa. Viime syksyllä, kun isännöin teollisuuden selkärankaseminaaria, juuri nämä teesit olivat vahvasti esillä Suomen uuden kasvun eväiksi.

Terveysalan liikevaihto lähentelee viiden miljardin euron rajapyykkiä ja siitä valtaosa suuntautuu vientiin. Kaiken lisäksi alan kauppatase on kehittymässä vahvasti positiiviseksi, mikä sekin on nykyisin poikkeuksellista.

Suomella on ainutlaatuinen mahdollisuus hyödyntää terveyden markkinoiden kasvua: Alan osaamista on kehitetty vuosikymmenten ajan, minkä seurauksena meillä on useilla terveysalan osa-alueilla aidosti maailman huippua olevaa osaamista. Korkea osaaminen onkin tulevaisuutemme kasvun kärki – oli kyse sitten terveysalasta, biotaloudesta, ict:stä tai vaikka aineettomasta arvonluonnista.

Erityisen kiinnostavan mahdollisuuden Suomelle tarjoaa terveysalaa juuri tällä hetkellä koetteleva murros: digitaalisuus tunkeutuu perinteiseen terveysteknologiaan ja myös lääketutkimukseen mullistaen markkinoita. Tämä liittyy vahvasti yksilöllisen terveydenhoidon esiinmarssiin. Tavalliselle kuluttajalle se näkyy mm. monenlaisten oman terveyden kehittymisen ja seurannan välineinä, palveluina ja sovelluksina, fyysisinä ja virtuaalisina. Kiinnostus näihin on jo nyt huimaa globaaleilla markkinoilla, mikä näkyi esimerkiksi viime viikolla, kun Facebook hankki suomalaisen ProtoGeo Oy:n ja tämän suunnitteleman huippusuositun Move-sovelluksen.

Tähän mahdollisuuksien saumaan osuu ministeriöiden – STM:n, TEMin ja OKM:n – sekä Tekesin ja Akatemian yhdessä valmistelema terveysalan kasvustrategia, jonka synnyttämisessä koko terveysalan kenttä on ollut erittäin vahvasti mukana. Strategia julkistetaan toukokuun aikana.

Valtionhallinto on kone, joka tuottaa usein selvityksiä ja strategioita. Joku voi aiheellisestikin todeta, että niitä tulee ajoittain jopa liikaa. Siksi on syytä pohtia tarkasti, miksi strategioita tehdään. Terveysalan osalta yhteinen strategiatyö on tarkoitettu tahtotilan osoitukseksi ja se kokoaa yhteen eri osapuolten näkemyksistä yhteen kudotut päämäärät alan kasvun voimistamiseksi ja näiden tavoittelemista tukevat toimenpiteet.

Aiemmin hallituskaudella olemme toteuttaneet esimerkiksi suurimpien kaupunkien kasvusopimusneuvottelut. Vaikka kasvusopimuksissa ei ollut oikeastaan edes uutta rahaa jaossa, se kiinnosti erittäin paljon monissa kaupungeissa ja aiheesta puhuttiin paljon. Yksi kasvusopimusten vahvuus onkin se, että kaupungit haastetaan aidosti tarkastelemaan omia vahvuuksiaan ja pohtimaan tulevaisuuden kasvumahdollisuuksia. Samanlaista lähestymistapaa on ollut havaittavissa terveysalalle tehdyssä työssä.
Terveysalan strategian liikkeellelähtö tulee olemaan vauhdikas. Juuri pidetyssä kehysriihessä tehtiin merkittävä määrä myös terveysalan kasvua tukevia päätöksiä, erityisesti pääomasijoitustoimintaan, jossa sekä Tekesin että Tesin kautta vivutetaan pääomasijoituksia uusien kasvun kärkialojemme, mukaan luettuna terveysala, kasvun vauhdittamiseen.

Merkittävä päätös tehtiin myös juuri kehysriihen alla, jolloin valtioneuvoston sote-rakenteiden uudistamista koskevat päätökset merkitsevät erva-alueiden rakentumista aiempien osaamiskeskittymien varaan, ja tämähän on juuri olennainen seikka terveysalalle, jossa yritystoiminta nojaa osaamisessaan usein vahvoihin yliopistosairaaloihin. Huomattava päätös oli myös Tekesissä juuri tehty linjaus käynnistää yksilölliseen terveydenhoitoon keskittyvä uusi innovaatio-ohjelma.

Terveysalan kasvun kriittisessä keskiössä ovat yliopistollisten sairaaloiden ja niiden ympärille syntyneiden osaamiskeskittymien kehittäminen tutkimuksen ja yritysten kumppanuuksien näkökulmasta. Jos pystymme luomaan alueiden erikoistumisen avulla yhtenäisiä kansallisia toimintamalleja, keskittymiä ja verkostoja, alan kilpailukyky paranee.

Hyvät kuulijat,

Jotta uusien, innovatiivisten yritysten synnyttäminen alalle jatkuu vahvana myös tulevaisuudessa, meidän on kehitettävä sellaisia uusia mekanismeja, joiden avulla yliopistoissa tutkimuksen avulla synnytetty uusi tieto saadaan tehokkaasti kaupallisesti hyödynnettyä. Tässä suhteessa järjestelmämme ei toimi tällä hetkellä riittävän hyvin. Uudistuksia tarvitaan.
Voisi hyvinkin olla perusteltua, että Suomessa vahvistetaan toimintaa, jossa Suomen yliopistot yhteistyössä vaikkapa Tekesin kanssa etsivät tapoja, joilla yliopistoissa synnytetty tieto kaupallistetaan vahvemmin kuin tällä hetkellä. Meidän on pystyttävä luomaan keksinnöillemme enemmän arvoa Suomessa.

Tällainen toiminto olisi myös erityisen tärkeä invest in -näkökulmasta: yliopistojen uudenlaisen keskinäisen kumppanuuden varaan olisi luotavissa nykyistä houkuttelevampia alan osaamisen keskittymiä, jotka houkuttelisivat Suomeen tehtäviin kansainvälisiin t&k-sijoituksiin. Innovatiiviset kaupungit -ohjelmassa eli tutummin INKAssa tätä parhaillaan yritetään Oulun johdolla. Se on hyvä askel eteenpäin, mutta tekemistä on vielä.

Terveysala on erityisen kompleksi ala siinä suhteessa, että julkinen ja yksityinen sektori ovat kietoutuneet toisiinsa äärimmäisen tiukasti. Kasvun kannalta on siksi aivan kriittistä, että jatkossa kykenemme toimimaan sektorirajoista ja siiloista piittaamatta. Siksi on ollut hyvin ilahduttavaa, että terveysalan kasvustrategia on valmisteltu hämmästyttävän laajassa yhteistyössä. Tällainen perinteiset reviirirajat ylittävä toimintatapa on välttämätöntä terveysalan kasvulle, kuten se on Suomelle yleisemminkin.

Alan tiiviin yhteistyön on syytä jatkua, ja toivonkin, että kansainvälinen yhteistyöverkostomme Team Finland Health kokoontuu vielä ennen kesälomia yhdessä käynnistämään strategian toteutusta.

Hyvät kuulijat,

Väestömme ikääntyy, sairauksiin kehitetään uusia lääkkeitä ja hoitoja, terveysalalla palvelut nousevat vähintään yhtä tärkeiksi kuin teknologia – voidaan sanoa, että terveysala kehittyy vääjäämättä jo itsestään. Tätä tukevat myös maailman megatrendit. Koska Suomessa terveysalalla on kovaa osaamista, tämä mahdollisuus on hyödynnettävä.
Terveysalalla on kaikki edellytykset olla Suomen kasvun uusi tukijalka, ja tuore strategia tulee tarjoamaan kasvun vauhdittumiselle hyvät eväät. Jatko on kiinni meistä itsestämme – eikä tällaisia tilaisuuksia kannata jättää käyttämättä.