Uutiset Yleistä

Kuntauudistuksessa harhauduttu liiaksi pienten kuntien yhdistämisiin

Suurin odotuksin käynnistetty kunta- ja palvelurakennehanke on harhautunut väärille raiteille keskittyessään liiaksi pikkukuntiin ja näitä koskeviin kuntaliitoksiin. Sinänsä on selvää, että Suomessa ei tarvita reippaasti yli 400 kuntaa, ja että kuntakentän tervehdyttäminen edellyttää reippaita päätöksiä koskien pienimpiä ja usein heikoimmassa asemassa olevia kuntia. Pikkukuntaproblematiikka on tästä huolimatta vahvasti ylikorostunut käytävässä keskustelussa. Ennen kaikkea se on haudannut alleen kansantaloudellisesti huomattavasti tärkeämmät kysymykset kasvukeskusten menestystekijöistä, kasvukeskusten ja kehyskuntien välisestä suhteesta sekä kuntasektorin yleisestä tuottavuudesta.

Suomen menestys perustuu jatkossakin pääkaupunkiseudun ja muiden kasvukeskusten elinvoimaisuuteen. Näiden yhdyskuntarakenne on kuitenkin huolestuttavasti hajoamassa. Kehyskuntien ja keskusten suhde on muuttunut ongelmallisemmaksi ja kokonaisuuden hahmottaminen vaikeammaksi. Kaupunkiseutujen kilpailukyvyn turvaamisen, riittävän asuntotuotannon varmistamisen sekä eheän yhdyskuntarakenteen vaalimisen takia kuntasektorin suurimmat kehittämistarpeet löytyvätkin kasvukeskuksista ja niiden liepeiltä.

Kuntaliitoksia tulisikin edistää myös kaupunkiseuduilla. Kuntarajojen poistaminen olisi kasvukeskuspolitiikan kannalta selvästi tehokkain tapa pakottaa tarkastelemaan työssäkäyntialueita kokonaisuuksina. On väärin ajatella, että kuntaliitokset olisivat ratkaisu vain mahdottomaksi käyneeseen talouskurjuuteen, kun liitosten suurin hyöty on saavutettavissa maankäytön, asumisen ja liikenteen sekä yleisen kilpailukyvyn aloilla.

Todellisen muutoksen aikaansaamiseksi myös kuntasektorin tuottavuutta on välttämätöntä nostaa. Yleinen talouskehitys, tiukat budjettikehykset ja varautuminen ikääntymiseen johtavat siihen, että ensi vaalikaudella valtiovallalta on kuntatalouteen odotettavissa nykyistäkin vähemmän lisäresursseja. Valtionhallinnossa on menossa kunnianhimoinen tuottavuusohjelma. Kuntasektorilla tällaista kokonaisvaltaista harjoitusta ei ole käynnissä edes vuosisadan uudistukseksi mainostetun Paras-hankkeen yhteydessä. Silti juuri tuottavuuden nostaminen on avainasemassa kuntatalouden kestokyvyn kannalta. Suurimpia nämä tuottavuushaasteet ovat kasvukeskuksissa.

Viimeistään hankkeen tässä vaiheessa tulisi tunnustaa, että mitkään kuntaliitokset eivät riitä pelastamaan kuntataloutta, ellei palvelujen tuotantotapoja onnistuta tehostamaan, ellei markkinamekanismia tuoda riittävän vahvasti osaksi julkista palvelutuotantoa, ja ellei tietotekniikkaa opita hyödyntämään paremmin myös julkisella sektorilla.

Jan Vapaavuori
Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja
Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja