Puheet

Kunnat hiilineutraaleiksi etuajassa: HINKU-hankkeen tuloksia ja mahdollisuuksia -seminaari, Helsinki

Rakennettu ympäristö osana ilmastotalkoita

Arvoisat kuulijat,

Kohti hiilineutraalia kuntaa -hankkeen ensimmäinen vaihe on saatu päätökseen. HINKU-hankkeella pyritään vähentämään viiden kunnan – Kuhmoisten, Padasjoen, Parikkalan, Mynämäen ja Uudenkaupungin alueen kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 80 % vuoden 2007 tasosta. Tavoite on haastava. Vaikka prosessia on tukenut Suomen ympäristökeskuksen lisäksi laaja asiantuntija- ja yritysverkosto, avainasemassa hankkeen toteutuksessa ovat kunnat kaikkine toimijoineen.

HINKU-hanke syntyi poikkeuksellisella tavalla yritysten ja Suomen ympäristökeskuksen yhteisen pohdiskelun tuloksena. Hankkeen syntyhistoria osoitti, että ilmastonmuutoksen hillintään tarvitaan uudenlaisia lähestymistapoja ja kumppanuutta. Näistä onkin tullut HINKU-hankkeen tavaramerkkejä. Tähän mennessä kunnat ovat hyväksyneet hiilineutraalisuuden tavoittelemisen ja kuntien päätöksissä kasvihuonekaasupäästönäkökohtia on alettu ottaa huomioon uudella tavalla. Kunnat ovat aloittaneet mm. käytännön, jossa kunnan päästövähennystoimenpiteiden toimintasuunnitelma valmistellaan vuosittain ja sisällytetään osaksi kunnan talousarviota. Hankkeen eteneminen on siis osoittanut, että uudenlaisilla lähestymistavoilla ja kumppanuudella yli toimijaryhmien rajojen voidaan saavuttaa paljon.

Kuulemme pian, mitä kaikkea kunnat, yritykset ja asukkaat ovat kahdessa vuodessa saaneet yhdessä aikaan. Haluan jo tässä vaiheessa onnitella Mynämäkeä, Uuttakaupunkia, Kuhmoista, Padasjokea ja Parikkalaa edelläkävijyydestänne. Sitä tarvitaan!

Mikään kokonaisvaltaisempi hanke, oli se valtakunnallinen tai alueellinen, ei pääse mihinkään vakavasti otettaviin saavutuksiin ilmastonmuutoksen torjunnan saralla ilman, että rakennettu ympäristö on olennaisena osana keinovalikoimaa.. Rakennuksissa käytettävän ja rakentamiseen kuluvan energian osuus energian loppukäytöstä on yli 40 % ja kasvihuonekaasupäästöistä lähes 40 %. Jos tähän lisätään vielä liikenteen osuus – joka pitkälti on riippuvaista yhdyskuntarakenteesta – rakennetun ympäristön energiatehokkuudella on mitä merkittävin vaikutus ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Ympäristöministeriö on yhteistyössä Sitran ja Tekesin kanssa pohtinut asiaa kokonaisvaltaisesti ja kattavasti. Olemme koonneet merkittävimmät lähiajan rakentamista, asumista ja maankäyttöä koskevat ilmastoharjoitukseen liittyvät toimenpiteet ERA17 – energiaviisaan rakennetun ympäristön aika -toimintaohjelmaan. Apunamme oli työryhmä, johon kuului eturivin vaikuttajia ja osaajia liiketoiminnan, tutkimuksen ja julkishallinnon parista.

Työryhmä on laatinut kokonaisvaltaisen toimintaohjelman, jonka tavoitteena on parantaa rakennetun ympäristön energiatehokkuutta, vähentää sen aiheuttamia päästöjä ja edistää uusiutuvan energian käyttöä. Ollakseen kattava itse asiassa jokainen ohjelma, hanke tai projekti edellyttää näiden kolmen – siis energiatehokkuuden parantamisen, päästöjen vähentämisen ja uusiutuvien energiamuotojen lisäämisen – samanaikaista läsnäoloa.

Toimintaohjelmassa esitetään parhaat, nopeastikin toteutettavat toimenpiteet, joilla rakennettu ympäristö voi vastata sille kuuluvalla painoarvolla ilmastonmuutoksen hillintään ja toteuttaa Suomen kansainvälisiin sopimuksiin perustuvat tavoitteet. Lähtökohtamme on, että meidän tulee täyttää nämä vuotta 2020 koskevat tavoitteet jo vuonna 2017 – Suomen 100 -vuotisjuhlan kunniaksi. Tavoitteena on lisäksi ollut, että kansallinen ymmärryksemme rakennetun ympäristön merkityksestä ilmastonmuutoksen hillinnässä ottaisi aimo askeleen eteenpäin. Itse asiassa nämä kaksi liittyvät olennaisesti toisiinsa.

Energiaviisaalla rakennetulla ympäristöllä tarkoitetaan energiatehokasta, vähäpäästöistä ja laadukasta rakennettua ympäristöä, jossa ilmastonmuutoksen torjunnan edellyttämät toimenpiteet on otettu käyttöön. Energiaviisaaseen maankäyttöön kuuluu kaavoituksen päästöjen tarkastelu, yhdyskuntarakenteen hajautumisen ehkäiseminen sekä tehokas ja kilpailukykyinen julkinen liikenne. Energiaviisautta on siirtyä uusiutuvan energian käyttöön ja hajauttaa energiantuotantoa alueisiin ja rakennuksiin, jotta niissä päästäisiin lähelle nollaenergiatasoa. Energiaviisasta on rakentaa ja korjata rakennukset energiatehokkaiksi sekä käyttää ja ylläpitää niitä oikein. Vailla merkitystä ei ole se, että energiaviisaus tuo samalla yrityksille kasvavaa kilpailukykyä sekä uutta liiketoimintaa ja uusia markkinoita.

Yhtä, ainoaa ja oikeaa ratkaisua ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ei ole. Rakennetun ympäristön energiaviisaus koostuukin monesta eri tekijästä. Yhdyskuntarakenteen ja liikenteen lisäksi vaikutusta on erityisesti rakennuksilla ja niiden oikealla käytöllä. Olennaista tässä suhteessa ovat ihmisten tekemät arjen valinnat: Missä ja miten asun? Kuinka energiaviisaaseen kotiin haluan panostaa? Kuinka remontoin vanhan kotini? Miten käyttäydyn jokapäiväisessä elämässäni erilaisissa rakennuksissa? Miten liikun paikasta toiseen? ja ylipäänsä: olenko punninnut valintojani ilmastonmuutoksen kannalta?

ERA17 – toimintaohjelmaa laadittaessa tarkastelimme toimenpiteitä viiden painopistealueen: yhdyskuntarakenteen, uudisrakentamisen, korjausrakentamisen, käytön ja ylläpidon sekä energiantuotannon kautta. Pohdinnoissamme otimme huomioon yhteiskunnan eri toimijat: ihmisen, yrityksen, kunnan ja valtion.

Työssään työryhmä on ajatellut rakennetun ympäristön energiaviisautta kodin, kylän ja kuluttajan kannalta. Lähtökohtana on kodin sijainti. Yksittäisten rakennusten lisäksi merkitystä on sillä, kuinka ne sijaitsevat suhteessa toisiinsa ja miten erilaiset ihmisten liikkumista ohjaavat toiminnot sijoittuvat. Ennen kaikkea kyse on siitä, miten koti sijaitsee suhteessa niihin muihin arkielämän kannalta keskeisiin paikkoihin, jossa yksilö käy tai asioi säännöllisesti. Yhdyskuntarakenteella on merkittäviä vaikutuksia liikkumiseen, liikenteen energiankulutukseen ja päästöihin sekä energiahuoltoon liittyviin ratkaisuihin.

Itse kodin kannalta merkittävää on sen energiatehokkuus, oli kysymys uuden kodin rakentamisesta tai vanhan remontoinnista. Viime kädessä energiaviisaus kulminoituu kuluttajan tekemiin arjen valintoihin. Riippumatta kodin tai työpaikkarakennuksen energiatehokkuudesta energiaviisauden kannalta tärkeää on rakennuksen oikea käyttö.

Tämäkään ei ole ihan yksinkertainen asia. Eikä se muutu kuin haastavammaksi. Kun ennen talot olivat yksinkertaisia ja niiden käyttäjät monitaitoisia, olemme nyt menossa maailmaan, jossa talot ovat monimutkaisia ja niiden käyttäjät yksitaitoisia.

Ilmastonmuutos asettaa meille ja rakennetulle ympäristölle ennennäkemättömän haasteen 2010-luvulla: meidän on välttämätöntä vähentää kasvihuonekaasupäästöjämme ja energiankulutustamme. Haaste on kuitenkin aina myös pienen maan mahdollisuus. Suomi voi kääntää välttämättömän muutoksen edukseen, mikä tarkoittaa hyvinvoinnin rakentamista uusien tavoitteiden mukaisesti, elämäntapojen muutoksia ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Olemassa olevan rakennuskannan korjaaminen, uusien energiatehokkaiden rakennusten rakentaminen, täydentyvä yhdyskuntarakenne ja energiaviisas rakennetun ympäristön käyttö luovat pohjan hiilijalanjäljen pienentämiselle elämänlaadun parantuessa.

Kiinteistö- ja rakennusalan valmistautuminen ilmastonmuutoksen hillintään on ollut liian vähäistä. Vielä 30 vuotta sitten energiakriisin seurauksena Suomi oli energiatehokkuuden edelläkävijöitä. Nyt on oikea hetki ottaa jälleen meille aikaisemminkin kuulunut edelläkävijyys energiaviisaudessa. Teollisuutemme tarvitsee tietoa toimintaympäristön tulevista muutoksista kyetäkseen tuottamaan uusia innovaatiota ja luomaan kysyntää ja markkinoita sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Energiaviisaus tarkoittaa myös kilpailukykyä tulevaisuudessa. Energiatehokkuuden merkittävä parantaminen luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia, vahvistaa kiinteistö- ja rakennusalan kansallista osaamista sekä parantaa arjen elämänlaatua. Kansainvälisten sitoumusten täyttäminen tarjoaa pitkällä tähtäimellä mahdollisuuksia hyvinvoinnin lisäämiselle ja kasvavia markkinoita suomalaisille yrityksille.

Energiatehokkuuden parantaminen ei ole kallis uhraus, vaan kannattava investointi.

Muutos kohti rakennetun ympäristön energiaviisautta on jo menossa. HINKU on siitä oiva esimerkki. Oikein toteutettuna muutos parantaa hyvinvointiamme ja luo kilpailukykyä, mistä voimme olla aidosti ylpeitä. Välttämättömyys muuttuu mahdollisuudeksi. Me kaikki yhdessä muokkaamme valinnoillamme tulevaisuutta ja luomme uuden, energiaviisaamman maailman. Tavoitteenamme on, että Suomella on maailman paras rakennettu ympäristö vuoteen 2050 mennessä!

ERA17 toimintaohjelma julkaistaan 26.10.2010. HINKU-hankkeen tunnistamat toimenpiteet ovat kuitenkin jo konkreettisia esimerkkejä siitä, mitä eri sektoreilla on tehtävä, jotta voisimme tehokkaasti taistella ilmastonmuutosta vastaan. HINKU-hankkeen esimerkit, kuten rakennusten energiatehokkuuden parantamisen näkeminen sijoituskohteena, uusiutuvien energianlähteiden ja ilmastomyönteisen teknologian käyttäminen sekä ilmastonäkökohtien huomioon ottaminen kaavoituksessa, linkittyvät siis vahvasti yhteen laajemman toimintaohjelman kanssa.

HINKU on erinomainen esimerkki siitä, kuinka innovatiivisiin tuloksiin päästään yhteistyön kautta. Haluankin kutsua koko kiinteistö- ja rakennusalan mukaan kansallisiin talkoisiin energiaviisaamman rakennetun ympäristön puolesta. Edelläkävijyys on arvokasta sinänsä, mutta kansallisesti olennaista on se, että koko yhteiskunta tekee oikeita asioita. Ei riitä, että vain jotkut tekevät. Toisaalta jonkun täytyy aina olla ensimmäinen ja näyttää esimerkkiä. Siksi tarvitsemme välttämättä edelläkävijyyttä. Sellaista edelläkävijyyttä, jota Hinku-hanke ja siinä mukana olevat kunnat ovat osoittaneet.