Yleistä

Kovalla pelilläkin on rajansa

Blogi julkaistu myös valtion liikuntaneuvoston sivuilla

Poliisi on aloittanut esitutkinnan lauantain Jokerit-HIFK -ottelun tapahtumista. Ottelun aikana Jokereiden Ben-Amor hyökkäsi HIFK:n kapteeni Ville Peltosen kimppuun tavalla, joka antaa syyn epäillä häntä pahoinpitelystä. Niin ikävää kun se urheilun integriteetin kannalta onkin, poliisilla ei juuri ollut vaihtoehtoja. Varmaa on myös, että juttua aiheesta tulee piisaamaan.

Lähtökohta on, että urheilu vastaa itse sisäisestä kurinpidostaan. Tämä on tärkeä periaate, jota pitää ja kannattaa puolustaa. Ja näin useimmiten tapahtuukin. Silti on selvää, että mikä tahansa ei ole mahdollista, ja että muu yhteiskunta ei voi toimettomana seurata sivusta räikeimpiä ylilyöntejä. Pahoinpitely on pahoinpitely myös kaukalossa.

Jääkiekko on fyysinen laji. Pelin tiimellyksessä sattuu ja tapahtuu. Silti meiltä Suomestakin löytyy ennakkotapauksia rikoslain soveltamisesta kaukalossa tapahtuneeseen. Vaikka jokainen lajin sääntöjen vastainen toiminta ei laukaise relevanttia kynnystä ryhtyä pohtimaan asiaa rikoslain tulokulmasta, raja menee aina jossakin.

Olisi hyvä mieltää, että tämä ei ole mielipidekysymys, vaan elävän elämän realiteetti, joka kannattaa ottaa huomioon. Kovallakin pelillä on rajansa.

Niin itsesäätely kuin itsevalvontakin ovat yleisesti hyväksyttyjä lähtökohtia urheilussa. On silti hyvä huomata, että kansainvälinen urheilupoliittinen kanssakäyminen keskittyy yhä vahvemmin juuri urheilun eettisiin kysymyksiin. Muun muassa doping, sopupelit ja katsomoväkivalta ovat yhä kasvavan sporttiyhteisön ulkopuolisen huomion kohteena.

On muuten huomattavasti todennäköisempää, että muu yhteiskunta seuraa ja puuttuu jatkossa urheilun eettisiin lieveilmiöihin hanakammin kuin että kehitys kulkisi toiseen suuntaan.

Samalla urheiluyhteisön oma vastuu vain kasvaa. Mitä paremmin oma kurinpitojärjestelmä – niin ennakollisesti kuin jälkeenpäinkin – toimii, sitä autonomisemmin urheiluliikkeen annetaan toimia.

Kiekkoväen sisäisen reagoinnin tavasta, tyylistä ja jämäkkyydestä riippuu kuinka laajat mittasuhteet kyseinen tapaus saa ja kuinka pitkän varjon se kansallislajimme ylle langettaa.

Julkisuutta synnyttävät kaukaloväkivaltatapaukset nostattavat aina monenlaisia tunteita. Ylilyöntejä nähdään useimmiten rintamalinjojen molemmin puolin. On yhtä hölmöä pyrkiä kiekkoväen ulkopuolelta puuttumaan jokaiseen risahdukseen ja yrittää syväanalysoida lajia sen perusluonnetta tuntematta kuin kiekkoväen sisäpuolelta torpata kaikki ulkopuolinen keskustelu.

Urheilu on osa elämää. Ja koska näin on, yhteiskunnan yleinen moraalikoodisto koskee myös urheilua, vaikka se lähtökohtaisesti omat sääntönsä luokin ja niiden noudattamista valvookin.

Kaikkeen elävään elämään liittyy, ikävä kyllä, inhimillisten ylilyöntien olemassaolo. Siksi yksittäisistä tapahtumista ei pidä tehdä liian hanakasti epä-älyllisiä yleistyksiä. Mutta ihan samasta syystä yksittäisiin ylilyönteihin pitää puuttua riittävän jämäkästi ja samalla kehittää keinoja, joilla vastaavien tapahtumien toistumista pyritään estämään.

Näin tehdään kaikilla muillakin elämänalueilla.

Sportissa puhutaan yhä enemmän kunnioituksesta, respectistä. Tämän – samoin kun kaikkien muiden hyvien periaatteiden – todellinen arvo ja voima mitataan aina silloin, kun ne ovat koetuksella tai uhattuna.

Vastaa