Uutiset Yleistä

Kotitalousvähennys luo työtä ja arjen hyvinvointia

Kotitalousvähennys otettiin Kokoomuksen esityksestä käyttöön vuonna 1997. Kokeiluvaiheen jälkeen vähennysoikeus ulotettiin koko maahan vuonna 2001. Vuonna 2003 vähennystä parannettiin – jälleen Kokoomuksen vaatimuksesta – olennaisesti.

Kotitalousvähennys on ollut menestys. Se onkin aito esimerkki siitä, että politiikassa voi myös luoda uutta ja pystyttää järjestelmiä, joiden vaikutukset ovat monesta eri näkökulmasta katsoen positiiviset.

Edistäessään kotitalouksien mahdollisuuksia käyttää ulkopuolista työvoimaa, kotitalousvähennyksen käyttö helpottaa arjen työpaineita sekä varsinkin kiireisten perheenäitien arjen ja työelämän yhteensovittamista. Samalla se edistää osaltaan työssä jaksamista. Kotitalousvähennys vähentää myös harmaata taloutta ja tukee ikääntyvien ihmisten mahdollisuutta asua kotona mahdollisimman pitkään.

Kaiken lisäksi sillä on merkittävä työllistävä vaikutus. Esimerkiksi kotipalvelutoimialalla työskentelevien määrä nousi jo lain ensimmäisten voimassaolovuosien aikana 60 prosentilla ja alan yritysten määräkin 50 prosentilla. Yhteensä järjestelmän työllistävä vaikutus on useita kymmeniä tuhansia ihmisiä.

Kaiken kaikkiaan kotitalousvähennys on kertakaikkisen iloinen asia, jota tulee entisestään edistää ja parantaa. Ikävä kyllä istuva hallitus ei tätä halua. Ei, vaikka kotitalousvähennys työministerin ominkin sanoin edistää työllisyyttä, ja vaikka hallituksen työllisyystavoite karkaa käsistä. Ei, vaikka vähennys on testattu ja hyväksi koettu keino. Ei, vaikka kutakuinkin kaikki etujärjestöt, asiantuntijat ja muut asianosaiset sitä vaativat. Ei, koska se ei ole heidän oma ideansa. Ei, koska se kuulemma luo piikayhteiskuntaa. Eli toisin sanoen: Ei, ei ja ei, koska se ei ole tyylipuhdasta sosialidemokratiaa.

Minusta kotitalousvähennyksen enimmäismäärää pitäisi korottaa. Myös sen yleisiä ehtoja tulisi laajentaa siten, että sitä hyväksikäyttäen voisi ostaa kotipalveluita esimerkiksi omille vanhemmilleen. Tänä päivänä moni omainen asuu eri paikkakunnalla kuin vanhempansa, eikä siten voi auttaa niin paljon kuin haluaisi. Moni vanhus kaipaa apua esimerkiksi kodin siivouksessa tai kunnostamissa. Kotitalousvähennysoikeus tulisi siksi antaa myös omaiselle, joka haluaa kustantaa pienituloisille vanhemmilleen kotiapua. Näin moni työssä käyvä aikuinen, jolla on varaa palkata lisäapua, voisi nykyistä paremmin kantaa vastuuta myös ikääntyvien vanhempiensa hyvinvoinnista.

Mitä ns. piikayhteiskuntaväitteeseen muuten tulee, lukuisat ihmiset siivoavat mm. tehdashalleja ammatikseen. Ainakaan minä en ymmärrä miten toisen kodin siivoaminen voisi olla tätä vähemmän arvokasta. En myöskään ymmärrä punamultahallituksen näkemystä, jonka mukaan työllisyyttä pitää edistää, mutta vain jos uudet työpaikat sopivat sosialidemokraattien paikalleen jämähtäneeseen perinteiseen asennemaailmaan. On ihan selvää, että emme ikinä nujerra työttömyysongelmaa, jos demareiden direktoraatti kussakin tapauksessa aina kokoontuu päättämään onko kyseessä sellainen työpaikka, joka heille kelpaa.

Jan Vapaavuori
kansanedustaja (kok)
jan.vapaavuori@eduskunta.fi