Puheet

Kokoomuksen puoluevaltuustopuhe

(AJAN PUUTTEEN TAKIA PUHUTTU VERSIO PAIKOIN LYHYEMPI)

Arvoisa puheenjohtaja,
hyvät kokoomuslaiset,

Hallituksen työllisyyttä ja valtiontalouden tasapainoa koskevat tavoitteet karkaavat käsistä. EU:n pyrkimys nousta maailman kilpailukykyisimmäksi alueeksi on mm. käsittämättömien päästökauppapäätösten takia muuttumassa pelkäksi utopiaksi. Globalisaation tuomat haasteet ja vinoutuva väestökehitys uhkaavat niin Suomen kuin koko Euroopan hyvinvointia. Maailma ei ole pysähtynyt. Muutosvauhti jatkossa vain kiihtyy. Tänään kokemamme ns. Kiina-ilmiö on vasta alkua. Voittajia tulevaisuudessa ovatkin ne, jotka luovat tai ainakin osaavat ennakoida tulevaisuutta, eivät ne, jotka mukautuvat jo tapahtuneeseen. Voitot ja tappiot korjataan kansakuntienkin kesken aiempaa useammin ja aiempaa suurempina.

Suomessa on kuitenkin vallassa taantumuksellinen hallitus, joka ideologisista syistä ja keskinäisen riitelyn takia estää uusien työpaikkojen synnyn ja yhteiskunnan välttämättömän uudistumisen. Uusien nokioiden synnyltä ollaan katkomassa siivet. Kokoomuksen tulee vaatia tähän muutosta, haastaa hallitus, esittää vaihtoehtoja ja edellyttää, ettei punamulta jätä maata seuraajalleen kilpailukyky- ja rahoituskriisin kourissa.

Isänmaamme nousu muutaman sukupolven aikana Euroopan reuna-alueen kehitysmaasta maailman eturivin tietoyhteiskunnaksi on huima menestystarina. Sen taustalla oli kaksi perustekijää: ahkeruus ja osaaminen. Sotien jälkeinen maan jälleenrakennus perustui ahkeruudelle, 1990-luvun nousu rakentui osaamisen varaan.
Globaalin talouden kivenkovat lait johtavat vääjäämättä siihen, että osa nykyisistä työpaikoista tulee siirtymään rajojemme ulkopuolelle. Tilanne ei kuitenkaan ole uusi. Siinä on paljon samoja piirteitä kuin 1990-luvun lamassa, jolloin mm. idänkaupan romahdus hävitti maasta pysyvästi kymmeniä tuhansia työpaikkoja. Merkittävä ero tämän päivän eduksi on se, että nyt romahdusta ei ole odotettavissa, vaan kehitys tapahtuu vähitellen. Tulevaisuutta on tänään myös mahdollista ennakoida. Perusresepti on kuitenkin sama kuin 1990-luvulla: menetettyjen ja menetettävien työpaikkojen tilalle on pystyttävä luomaan uutta.

Me olemme onnistuneet tässä aiemmin ja me onnistumme tälläkin kertaa. Se edellyttää kuitenkin edelleen kahta asiaa: ahkeruutta ja osaamista. Tässä on mielestäni myös kokoomus-agendan ydin: ahkeruus ja osaaminen, työn tekemisen ja yrittämisen aito kunnioittaminen, velvollisuudentunto omaa, läheisten ja isänmaan hyvinvointia kohtaan sekä usko koulutuksen ja ennen kaikkea sivistyksen ylivertaiseen voimaan.

Yhteiskunta ei voi ahkeroida eikä osata kansalaistensa puolesta. Mutta yhteiskunta voi ja sen tulee luoda tälle edellytykset. Luoda edellytykset ahkeruudelle ja osaamiselle – sen, hyvät ystävät, pitäisi olla kokoomuksen missio. Kokoomuksen tehtävänä on olla rakentamassa sellaista yhteiskuntaa, joka arvostaa työntekoa ja yrittämistä, kannustaa oppimaan ja opiskelemaan, ohjaa kantamaan vastuuta itsestä ja lähimmäisistä ja myös palkitsee ihmisen ponnisteluista itsensä, perheensä ja kansakuntansa eteen.

Kyse on koko hyvinvointiyhteiskunnan perustaa koskevasta haasteesta. Väestömme ikääntyy, mistä seuraa eläke- ja hoivamenojen huima kasvu. Jotta yhtälö toimisi, uusiin menonlisäyksiin ei juuri ole varaa samalla, kun työllisyystavoitteessa on onnistuttava. Huonolta kuitenkin näyttää – itse asiassa todella huonolta.
Väestökehitys on Suomessa koko Euroopan epäedullisinta. Itse asiassa valtiontaloutemme tulisi olla pysyvästi ylijäämäinen, jotta varautuisimme tulevaisuuteen riittävällä vakavuudella. Tämä puolestaan tarkoittaa mm. sitä, ettei edes 100.000 uutta työpaikkaa riitä.

Keinoja kehityksen kääntämiseen löytyy. Ensiksi verotus. Meidän tulee jatkaa tuloverotuksen keventämistä. Myös ylimpiä marginaaliveroja tulee selvästi alentaa. Yritysverouudistus tulee avata. Osinkoverotusta tulee muokata investointeja ja kotimaista omistusta suosivammaksi, myyntivoittoverotusta keventää ja sukupolvenvaihdoksia helpottaa myös muissa kuin perhepiirissä tapahtuvissa järjestelyissä. Työnantajien työhön liittyviä sivukustannuksia tulee alentaa erityisesti matalan tuottavuuden aloilla. Kotitalousvähennystä tulee merkittävästi parantaa.

Osaamisen puolella sosialidemokraattien ajama tasapäistävä korkeakoulu-uudistus on torpedoitava. Tiedekorkeakouluista ei saa rajusti kasvavien sisäänottomäärien kautta tehdä yksilöllisyyden tappavia massantuotantolaitoksia. Samalla on ymmärrettävä kulttuurin ja elinkeinoelämän syventyvä kanssakäyminen ja luovuuden merkitys kansalliselle kilpailukyvylle. Laatua, ei massaa, hyvä hallitus! Opiskelijamääriä arvioitaessa tulee muutenkin keskittyä enemmän opintojen ja todellisten työpaikkojen kohtaantoon samalla kun erilaiset kätten taidot ja muut perusammatit tulee nostaa uudelleen arvoonsa.

Kolmanneksi, valtiontalouden kestokyvyn turvaamisen takia julkista palvelutuotantoa on tehostettava. Kyse ei ole tehostamisen riemusta sinänsä, vaan tarpeesta saada samalla rahalla enemmän ja parempia palveluja. Kyse ei ole sairaanhoitajien tai opettajien hiostamisesta. Kyse on paremmasta organisoinnista. Ulkoistaminen, kilpailuttaminen ja palvelutuotannon monipuolistaminen eivät ole eivätkä saa olla kirosanoja, vaan hyödyllisiä välineitä pyrkimyksessä lisätä kansalaisten valinnanvapautta ja huolehtia vastuullisemmin verovarojen käytöstä. Peruspalvelujen laatu ei näiden toimien takia ole vaarassa. Päinvastoin, se on vaarassa jos kuvitellaan, että valtion ja kuntien kassoista löytyy määrättömästi lisävaroja joka tapauksessa kasvaviin tarpeisiin.

Minusta kokoomuksen tulee ajaa kaikkia näitä asioita. Minusta kokoomuksen tulee olla eri asia kun SDP. Minusta kokoomuksella pitää olla oma, porvarillinen agenda, jota me myös uskallamme ajaa ja edistää. Minusta tämä ei ole kylmää ja kovaa, eikä se edusta välinpitämätöntä suhtautumista yhteiskunnan sosiaalisen vastuuseen, vaan päinvastoin.

Kokoomuksen aatteellisena perustana on yksilön vapaus. Ruotsalaisen veljespuolueemme Moderaattien puheenjohtaja Fredrik Reinfeldtin sanoin: ”Frihetens idé sätter människan i centrum. Vi finns till som politisk rörelse för att vanliga människor ska få styra över sina egna liv i större utsträckning”. Minusta vapausajattelumme keskeisenä sisältönä on politiikalle osoitettu tehtävä vahvistaa yksilön kykyä tehdä valintoja, muokata omaa persoonallisuuttaan, ohjata omaa elämäntilannettaan ja tehdä omaa sekä perheensä elämää koskevia suunnitelmia. Vapauksien vastapainona yksilöllä on myös vastuita ja velvollisuuksia. Ihmisellä on lähtökohtaisesti vastuu itsestään, mutta myös lähimmäisistään. Me emme yksinkertaisesti voi lähteä siitä, että vastuu lasten kasvattamisesta siirretään kodeilta kouluille. Emmekä me saa sysätä vastuuta yksinäisten vanhempiemme tai isovanhempiemme sosiaalisista suhteista itseltämme yhteiskunnalle.

Vapausajattelun rinnalle haluan nostaa toisen keskeisen arvon: sivistyksen. Ahkeruus ja osaaminen ilman sivistystä luovat tehokkuutta. Kun siihen lisätään sivistys, syntyy mielekkyyttä. Kokoomuksen tulee nostaa sivistyksen soihtu taas omaksi merkikseen, ja puhua entistä vahvemmin itsestään sivistyspuolueena.

Sivistys ei tarkoita terveen maalaisjärjen vastustamista. Päinvastoin. Vahva talonpoikaisjärki on olennainen osa sivistystä ja siksi osa toimintaamme. Pyrkimys perusjärkeviin ja vastuullisiin päätöksiin käytännön tasolla on olennainen osa ajatteluamme. Toimintamme ei – oppositiossakaan – voi perustua siihen, että me vaadimme aina vain enemmän ja aina vain parempaa. Lähtökohtamme ei voi olla, että haukumme kaikki sosiaaliuudistukset riittämättömiksi ja syyllistämme hallituksen kaikista palvelutuotantomme ongelmista. Me emme yksinkertaisesti voi vaatia suurempia tulonsiirtoja lapsiperheille, opiskelijoille, työttömille ja eläkeläisille aina sen mukaan, mistä väestöryhmästä milloinkin käydään julkista huutokauppaa.

Päiviö Hetemäki totesi aikanaan, että ”poliitikko elää aina eilispäivää, koska hän on riippuvainen valitsijoista, joiden ajattelu pohjautuu eilisiin kokemuksiin”. Margaret Thatcher puolestaan on tokaissut, että ”poliitikon tehtävä ei ole miellyttää kaikkia”.

Kokoomuksella on kaikki mahdollisuudet nousta maan johtavaksi hyvinvointipuolueeksi. Tämä edellyttää kuitenkin irtautumista eilispäivän kokemuksista. Me emme voi menestyksekkäästi ryhtyä edunjakokilpasille punamultapuolueiden kanssa, mutta me voimme vakuuttaa ihmiset siitä, että yhteiskuntamme kaipaa lisää kannustavuutta, valinnanvapautta ja ihmisen vastuuta itsestään sekä lähimmäisistään. Tässä työssä ei kuitenkaan saa ehdoin tahdoin pyrkiä miellyttämään kaikkia, koska tämä johtaisi vain sellaisiin latteuksiin ja ympäripyöreyksiin, joilla ei sen paremmin voiteta vaaleja kun muuteta maailmaakaan.