Puheet

Kehitysvamma-alan neuvottelukunnan asumisen seminaari, Helsinki

Arvoisat kehitysvamma-alan neuvottelukunnan edustajat, hyvät kuulijat,

Hallitusohjelmassa korostetaan, että hallituksen asuntopolitiikan tavoitteena on sovittaa yhteen ihmisten asumisen toiveet ja tarpeet sekä yhteiskunnan tarpeet ja kestävä kehitys. Lisäksi todetaan, että hallitus edistää jokaisen mahdollisuutta tarpeitaan ja toiveitaan vastaavaan asumiseen. Tämä tavoite koskee kaikkia kansalaisia, niin myös kehitysvammaisia ja muita vammaisia. Vammaisten kohdalla tarvitaan yleensä kuitenkin yhteiskunnan suurempaa panostusta asumisen järjestämiseen kuin monen muun väestöryhmän kohdalla.

Kehitysvammaisten asumisen ja palvelujen järjestäminen on ollut esillä viime aikoina. Selvityshenkilö Markku Niemelän työ sosiaali- ja terveysministeriölle viime vuonna kehitysvammahuollon asumisen kehittämisestä loi pohjaa laitoshoidon vähentämiselle.

Vuonna 2007 valmistui ympäristöministeriön ja alan toimijoiden rahoittama kehitysvammaisten asumisyksiköiden arviointihanke. Siinä käytiin läpi 2000-luvun alkupuolella rakennettuja kehitysvammaisten asumisyksiköitä, ja tarkasteltiin niiden suunnitteluratkaisuja ja toteutusta sekä arvioitiin niiden toimivuutta asukkaiden ja työntekijöiden näkökulmasta. Hankkeessa tuotettiin suunnittelu- ja arviointikriteereitä kehitysvammaisten asumisyksiköiden suunnitteluun ja toteutukseen.

Viime vuoden alussa hallituksen asuntopoliittisessa toimenpideohjelmassa käsiteltiin myös vammaisten ja muiden erityisryhmien asumista. Yhdeksi toimenpiteeksi sisällytettiin ohjelman laatiminen vammaisten, mukaan lukien kehitysvammaisten, asuntojen tarjonnan lisäämiseksi, jotta laitospaikkoja voidaan vastaavasti vähentää.

Asuntopoliittiseen ohjelmaan liittyen ympäristöministeriö asetti nyt helmikuussa työryhmän kehitysvammaisten ja muiden vaikeavammaisten asunto-ohjelman laatimista varten. Työryhmän ehdotus valmistuu kesäkuun loppuun mennessä tänä vuonna.

Työryhmä tarkastelee pääosin kehitysvammaisia, sillä heidän laitoshoitonsa on eri vammaisryhmistä suurinta. Unohtamatta kuitenkaan muissa laitoksissa olevien vaikeavammaisten tilannetta. Työryhmä arvioi laitoshoidon hajauttamisesta johtuvan kehitys- ja muiden vaikeavammaisten henkilöiden asuntojen määrällisen tarpeen erilaisten asumisratkaisujen suhteen, sekä myös aikuisten kehitysvammaisten lapsuudenkodista muutosta aiheutuvan asuntojen tarpeen.

Asumistarpeiden määrittämisessä käytetään hyödyksi erityishuoltopiirien, suurimpien kuntien ja kuntayhtymien sekä muiden keskeisten toimijoiden suunnitelmia ja näkemyksiä. Myös alan toimijoiden valmiutta vastata edellä mainittuun asuntotarpeeseen tarkastellaan. Tältä pohjalta työryhmä tekee ehdotuksen kehitysvammaisten ja muiden vaikeavammaisten asumisen järjestämiseksi vuosina 2010-2015. Tähän liittyy myös ehdotus ARAn ja Raha-automaattiyhdistys Ry:n (RAY) varautumisesta taloudellisesti ohjelman toteuttamiseen tulevina vuosina.

Työryhmässä ovat edustettuina ympäristöministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, ARA, RAY, Suomen Kuntaliitto, alan järjestöjä sekä asumispalvelujen tuottajia. Ohjelma hyödyttää erityisryhmien asumisen rahoituksen suuntaamisessa, mutta myös erityishuoltopiirejä ja asumispalveluiden tuottajia niiden toimissa laitospaikkojen vähentämiseksi.

Kehitysvammaisten asumisen ja palvelujen kehittämisessä tarvitaankin alan toimijoiden sekä valtion ja kuntien yhteistyötä. Tarvitaan suunnitelmallisuutta ja tavoitteellisuutta, mutta ennen kaikkea sitoutumista kehitysvammaisten laitoshoidon hajauttamiseen. Tässä sitoutumisessa kunnat, valtio, erityishuoltopiirit, järjestöt, palvelujen tuottajat ja asuntojen rakennuttajat ovat keskeisiä toimijoita.

Viime vuonna perustettu kehitysvamma-alan neuvottelukunta, joka järjestää tämän seminaarin, on erinomainen esimerkki tällaisesta sitoutumisesta. Keskeisten kehitysvamma-alan toimijoiden ja asuntoja rakennuttavien tahojen muodostaman neuvottelukunnan tavoitteenahan on tukea yksilöllisten asumisratkaisujen tarjontaa kehitysvammaisille.

Hyvä kuulijat

Kehitysvammalaitoksissa on tällä hetkellä noin 2 000 henkilöä pitkäaikaispaikoilla. Vaikka emme puhukaan suuresta luvusta, kyseessä on siitä huolimatta merkittävä haaste.

Laitoksista siirtyville tarvitaan heille sopivia asumisratkaisuja, mutta niitä tarvitaan myös lapsuudenkodista muuttamisen takia. Tällä hetkellä omaisten luona asuu noin 13 000 kehitysvammaista henkilöä. Heistä suuri osa tarvitsee itsenäisempää asumista. Kyse onkin kokonaisvaltaisesta kehitysvammaisten henkilöiden asumistarpeiden tarkastelusta ja siihen vastaamisesta.

Kehitysvammaisten, kuten muiden ihmisten kohdalla, on kyse erilaisista ja yksilöllisistä asumistarpeista. Myös heidän kohdallaan lähtökohtana tulee olla asuminen tavallisessa asuinympäristössä, kuitenkin siten, että heille on tarjolla erilaisia asumisratkaisuja erilaisiin tarpeisiin, aivan kuten hallitusohjelmassa todetaan.

Valtion asumisen tukijärjestelmillä on suuri merkitys kehitysvammaisten asumisen järjestämisessä. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA eli entinen Valtion asuntorahasto on vuodesta 2005 myöntänyt investointiavustuksia yhdistettynä korkotukilainoitukseen erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi. Tarkoituksena on, että eri kohderyhmien käyttöön saadaan vuokratasoltaan kohtuullisia asuntoja tarvittavin erityisratkaisuin. Pääosa avustuskohteista on ollut palvelu- ja tukiasuntoja.

ARAn investointiavustukset kehitysvammaisten asumiseen ovat nousseet reippaasti vuodesta 2005. Silloin avustusta sai 3 kehitysvammaisten uustuotantokohdetta, jotka käsittivät yhteensä 34 asuntoa. Viime vuona avustusta sai 13 uustuotantokohdetta, joissa on yhteensä 148 asuntoa, ja avustusvaraus myönnettiin viime vuonna yli 200 uudelle asunnolle.

Tänä vuonna ARA on tehnyt tähän mennessä jonkin asteisen avustuspäätöksen 450 kehitysvammaisille tarkoitetun uuden asunnon osalta. ARAn avustamat kohteet ovat olleet pääosin pieniä uustuotantokohteita. Uustuotannon osalla aletaankin olla lähellä sitä määrää mitä vuosittain voidaan rakentaa ja avustaa. ARAn tuki 400-500 kehitysvammaisten uudelle asunnolle vuosittain on merkittävä panostus sekä kehitysvammaisten laitoshoidon vähentämiseksi että itsenäisen asumisen tarjoamiseksi, jotta lapsuudenkodista muutot ovat mahdollisia. Viime vuosina on siten otettu isoja askelia eteenpäin. Olemme oikealla tiellä!

ARAn tukemissa hankkeissa on myös panostettu uudenlaisiin kehitysvammaisten asumisratkaisuihin ja asumisen konsepteihin. Esimerkkejä tällaisista ovat vaikkapa Muonion asumisyksikkö ja Käpytikka Helsingissä.

Muoniossa sijaitseva asumisyksikkö Karpalo tarjoaa itsenäistä asumista tukevia ja yksilöllisiä asumispalveluja kehitysvammaisille ja mielenterveyskuntoutujille. Talossa on yhdistetty sekä mahdollisuus yhteisöllisyyteen ja riittävään yksityisyyteen. Asunnoissa on toteutettu ns. kahden oven ratkaisu eli omasta asunnosta pääsee sekä ulos että talon keskellä sijaitseviin yhteistiloihin.

Käpytikka on tämän vuoden alussa valmistunut Käpytikka ry:n eli kehitysvammaisten henkilöiden omaisten yhdistyksen kautta omistama ja ylläpitämä kahdeksankerroksinen asuintalo Arabianrannassa. Viidessä keskimmäisessä kerroksessa on yhteensä 20 kaksiota. Kahdessa alimmassa kerroksessa sijaitsevat yleiset tilat ja palvelutilat ja ylimmässä kerroksessa on saunaosasto. Talon asukkaat ovat nuoria, jotka ovat muuttaneet Käpytikkaan lapsuudenkodistaan, ja jotka tuntevat toisensa jo entuudestaan.

Myös olemassa olevien asuntojen ja asumisyksiköiden peruskorjaukseen tulee panostaa, jotta ne vastaisivat tämän ajan vaatimuksia. ARAssa on parhaillaan käsiteltävänä hankehakemuksia, jotka koskevat noin 250 kehitysvammaisten asunnon peruskorjausta.

Erityisryhmien asumisen investointiavustuksen rahoitus on 110 miljoonaa euroa tänä vuonna, kun se oli vain 45 miljoonaa vain pari vuotta sitten. Määrärahan käytössä yhtenä keskeisenä painopistealueena tulee jatkossakin olemaan kehitysvammaisille tarkoitettujen asuntojen rahoittaminen. Muita keskeisiä avustuksen kohderyhmiä ovat pitkäaikaisasunnottomat, muistioireiset vanhukset ja mielenterveyskuntoutujat.

Hyvä seminaariväki

Sanotaan, että hyvin suunniteltu on puoleksi tehty. Näin on erityisesti vaativien ja erityisratkaisuja tarvitsevien kohteiden suhteen.

Kehitysvammaisten asumisessa voidaan nähdä kolme pääratkaisua. Yksi on asunto kehitysvammaisten asumisyksikössä. Toinen on asuntoryhmä, joka koostuu asunnoista samassa talossa tai lähitaloissa ja joiden asukkailla on yhteinen palvelu- tai tukipiste. Kolmas mahdollisuus on yksittäinen tukiasunto, joka on tavallinen vuokra-asunto ja johon asukkaalle tuodaan tarvittavat palvelut tai hän saa ne muualta.

Asumisyksiköiden suunnittelussa avainkysymys on se, kenen ehdoilla asunnot ja asumisratkaisut suunnitellaan ja toteutetaan. Eli ratkaisevatko asukkaiden tarpeet vai tehokas palvelujen järjestäminen vai sovitetaanko niitä yhteen. Toinen tärkeä kysymys on, miten taataan mahdollisuus riittävään yksityisyyteen, mutta samalla tarjotaan myös mahdollisuus yhteiseen toimintaan ja yhdessäoloon.

Kun asukkaiden tarpeet ja pyrkimys normaaliin asumiseen ovat lähtökohtana, tämä tarkoittaa sitä, että suunnittelulle asetetaan suuret haasteet. Sen tulee asukasnäkökulman lisäksi ottaa myös huomioon palvelujen järjestäminen ja henkilökunnan toiminta kyseisissä tiloissa.

Myös kehitysvammaiselle ihmisille asunto on koti, paikka, jossa saa olla itsenäisesti ja jossa riittävä yksityisyys. Ympäristöministeriön kehitysvammaisten asumisyksiköitä koskevan selvityksen mukaan asukkaat toivovat, että kodissa on mahdollisuus omiin harrastuksiin ja puuhailuun, ja sitä voisi sisustaa ja kalustaa haluamallaan tavalla. Näinhän me muutkin toivomme! Kun pidämme nämä toiveet mielessämme, olemme kehittämässä kehitysvammaisten asumista oikeaan suuntaan.

Yhteisin ponnistuksin saamme aikaan kehitysvammaisten tarvitsemia asumisratkaisuja, joko asumisyksiköissä tai yksittäisissä asunnoissa siten, että riittävä tuki asumiseen on saatavilla. Tarvitsemme ennen kaikkea ennakkoluulottomuutta ja avarakatseisuutta erilaisten ratkaisujen toteuttamiseen.

Tarvitsemme myös tietoa ja tietoisuuden lisäämistä kehitysvammaisten asioista. Siinä tällaiset seminaarit, kuten tämä tämänpäiväinen, ovat hyvä kanava. Esimerkeistä ja hyvistä käytännöistä kuuleminen sekä muualta maailmasta että kotimaasta on hyödyksi meille kaikille yhteiseen tavoitteeseen pääsemisessä.

Toivotan hyvää seminaaripäivää teille kaikille!