Blogi

Kävelykatuja kävelijöille, kunhan riittäisi kävelijöitä

Uusia kävelykatuja Helsinkiin vai ei? Kysymys on ennenaikaisena hölmö, siihen yhdellä sanalla vastaaminen vielä hölmömpää. Tolloa olisi myös luovuttaa kysymys siihen liian intohimoisesti suhtautuville – rintamalinjalle, jossa toinen osapuoli pitää toista polttomoottoriangstisena viherhipsteriliikkeenä ja toinen toista degeneroituneena autoilevana junttikansana.

Kutakuinkin kaikki hiemankin maailmaa nähneet ymmärtävät elävien kävelykatujen hienouden. Mukavimmat muistot ja vahvimmat mielikuvat monista eurooppalaisista metropoleista – pienemmistä ja isommista – palautuvat monilla näiden varsille. Tunnelma itsessään on lumonnut ja lumoaa yhä uudelleen. Kävelykadut ovat osa elinvoimaista eurooppalaista kaupunkikulttuuria, abc-läistyvä kansallinen lounasperinne ei ole! Eurooppalaisuus on osa perimäämme, sivistystä, kulttuuria.

Kaupunkikeskustat ovat parhaimmillaan sosiaalisen elämän keskuksia, tapaamis- ja kohtaamispaikkoja, elämän makuisia ihmisten olohuoneita. Niin kaupunkien asukkaille kuin vierailijoille. Kävelykadut ovat keskeinen palikka tätä urbaanin viihtymiskokemuksen rakentamista.

Taistelu mukaansatempaavien kaupunkikeskustojen puolesta on tärkeää. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikkea tämän nimissä puuhattavaa pitäisi kannattaa. Kaikkea fiksuakin voidaan tehdä joko hyvin tai huonosti.

Parhaimpien eurooppalaisten kaupunkien vetovoima ei perustu laajojen kävelykatujen verkostoon, vaan joihinkin strategisesti sijoitettuihin valloittaviin autottomiin kadunpätkiin.

Joukkoliikenne edellyttää joukkoja. Suomi on niin harvaan asuttu maa, että tämä on aidosti vaikea rasti. Mutta niin edellyttävät kävelykadutkin kävelijöitä! Helsinki on aika pieni kylä.

Meillä on pääkaupungissamme jo isot ja kolkot torit ja aukiot, jotka suurimman osan vuodesta typerryttävät tyhjyydellään. Eivät autiot kävelykadut mitään viihtyvyyttä lisää. Laatu korvaa määrän kävelykaduissakin! Pieni ajoittainen tungos oikeastaan kuuluu kävelykeskustaan. Ei Helsingin kokoiseen kaupunkiin määräänsä enempää ainakaan vetovoimaisia kävelykatuja mahdu. Muunlaisia taas ei pitäisi havitella.

Helsingin kävelykatuverkoston laajentaminen saattaa olla aiheellista. Se on kuitenkin osattava tehdä taiten. Kävelykaduthan eivät varsinaisesti ole kävelyä varten kun sivujuonteeltaan, vaan tapa saada paljon ihmisiä sujuvasti oleilemaan ja siirtymään erilaisten innostavien paikkojen keskellä ja välillä, myös ennalta suunnittelemattomalla tavalla.

Kapakoita, kuppiloita, kahviloita ja konditorioita. Tavarataloja, liikkeitä ja erilaisia putiikkeja. Isompia ja pienempiä. Elämän ääniä, makuja ja tuoksuja. Aito mahdollisuus tavoittaa ja koota isoja joukkoja, eikä vain silloin tällöin. Tällainen on hyvä kävelykatu. Jos tähän urkenee hyvällä suunnittelulla uusia mahdollisuuksia, niin siitä vaan uusia kävelykatuja avaamaan. Ilman tätä kävelykadut ovat kuitenkin huonoa kaupunkisuunnittelua, pahimmillaan vain epäonnistunut symbolinen ele ja kapeakatseinen ideologinen manifesti.

Kaupunkiin pitää myös päästä. Eri tavoin. Riittävän vaivattomasti. Helsinki sijaitsee maantieteellisesti hankalasti niemellä. Liikennejärjestelmän pitää jo tästä syystä vahvasti nojautua joukkoliikenteeseen. Mutta ei pelkästään tähän. Kaupunki on kaikkia varten.

Kyllä Roomassa, Pariisissa, Prahassa tai Kööpenhaminassa autotkin mahtuvat liikkumaan. Ja ellei se muutoin ole näppärästi onnistunut, ne voi aina panna kaupungin alle tunneleihin siellä, missä rajallinen kaupunkitila kannattaa varata joukkoliikenteelle, pyöräilylle tai kävelylle. Kysymykset vaikkapa Helsingin kävelykatuverkostosta ja keskustatunnelista eivät siksi ole irrallisia ja toisistaan riippumattomia.

Joukkoliikennevetoista systeemiä pitää ja kannattaa edistää, samoin kun kannattaa edistää terveitä elämäntapojakin. Fiksusti. Tolkku mielessä pitäen. Kaupunkisuunnittelu ja kaavoitus ovat korostetusti taitolajeja, kaupungin toiminnallisuuden ja viihtyisyyden edistämistä, erilaisten järkevien intressien ja näkökohtien yhteensovittamista, ei yksisilmäistä taistelua niiden välillä.