Puheet Yleistä

Kauppa ja kilpailu –työryhmän loppuraportin luovutus

Arvoisat työryhmän jäsenet ja tiedotusvälineiden edustajat,

Kauppa ja sen palvelut ovat osa meidän jokaisen arkipäivää. Siihen sisältyy myös paljon itse kullekin tärkeitä odotusarvoja. Meillä on tarve ja halu saada kaupan palvelut mahdollisimman vaivattomasti, laadukkaasti, ja meille sopivina aikoina eli silloin, kun niitä tarvitsemme. Toisaalta kaipaamme palvelut kilpailukykyiseen hintaan ja vieläpä usean eri toimijan turvaamin monipuolisin valikoimin. Yhteiskunnalla on näiden ohella omat kauppaa koskevat erityiset ohjaustarpeensa, ei vähiten sen liikennevaikutusten vuoksi. Ja toki kauppa itsekin pyrkii olemaan kustannustehokas ja uudistuva.

Kauppa ja kilpailu on täten varsin vaikea aihe selvitettäväksi – monestakin eri syystä. On yksinkertaisesti haastava yhtälö saada kaikki nämä näkökulmat huomioon otetuksi samanaikaisesti ja mahdollisimman tasapainoisella tavalla. Nyt mietintönsä jättävä työryhmä on tästä näkökulmasta nostanut esiin tärkeän kysymyksen, eli sen miten yhdistää vähittäiskaupan suuryksiköiden sääntely ja kilpailun edistämisen tavoitteet.

Kaupan sääntelyn tarve nousi aikoinaan esille erityisesti automarket-kehityksen myötä. Tuolloin kannettiin huolta mm. keskustojen vetovoiman hiipumisesta ja haluttiin turvata kauppapalvelujen saavutettavuus kaikille väestöryhmille, myös autottomille talouksille.

Samat huolenaiheet ovat ajankohtaisia edelleen. Näiden rinnalle on kuitenkin noussut myös uusia näkökulmia. Erityisesti kysymys ilmastonmuutokseen vaikuttamisesta on tänään – ja tulevaisuudessa yhä voimistuvalla tavalla keskeinen teema myös kaupan kysymyksissä.

Ilmastonmuutoksen hillintä edellyttää, että pystymme estämään yhdyskuntarakenteen hajautumista ja täten rajoittamaan autoliikennettä. Yhdyskunnat pitää jatkossa pystyä suunnittelemaan siten, että ne sekä vähentävät liikkumisen tarvetta sinänsä että mahdollistavat joukkoliikenteen käytön yhä useammalle ja yhä vaivattomammin. Tässä työssä myös kaupan sijainninohjauksella on suuri merkitys. Onkin ilmeistä, että erityisesti suurimpia liikennevirtoja aiheuttavien kauppakeskittymien sijainnin ohjauksen tarve ei poistu.

Työryhmän toimeksiantoon liittyen on tärkeää huomata, että sääntely sinänsä ei ole itsetarkoitus, eikä sitä ole syytä ulottaa yhtään laajemmalle kuin mitä sen taustalla olevat yhteiskuntapoliittiset perusteet edellyttävät. Uskonkin työryhmän tapaan, että kaavoituskäytäntöjä voidaan kehittää tunnistamaan nykyistä paremmin kilpailun tarpeet ja mahdollisuudet. Esimerkiksi maakuntakaavoitusta voidaan hyvin kehittää siten, että aidolle kilpailulle on jatkossa enemmän vaihtoehtoja ilman, että kestävän yhdyskuntarakenteen tavoitteet kuitenkaan vaarantuvat.

On myös ilmeistä, että vähittäiskaupan suuryksikön kokorajan merkitys on erilainen esimerkiksi maan ainoalla metropolialueella kuin vaikkapa perinteisellä haja-asutusalueella. Nykyisen kokorajan nostaminen suurimmilla kaupunkiseuduilla ei siten välttämättä ole ristiriidassa yhdyskuntarakenteen ohjaustarpeen kanssa. Työryhmän suositus asian tarkemmasta selvittämisestä onkin paikallaan.

Minulla ei ole ollut etukäteen mahdollisuutta tutustua työryhmän raporttiin johtopäätöksiä lukuun ottamatta. On kuitenkin mieluisaa kuulla, että raportti tarjoaa tietopaketin, jonka avulla kauppaa koskevaa keskustelua on mahdollista syventää tutkimustietoon perustuen ja hahmottaa mahdollisten muutostarpeiden taustoja.

Aukioloaikakysymys on varmaankin yksi näistä. On hyvä, että työryhmä on tunnistanut siihen liittyvät kilpailunäkökulmat ja toisaalta myös palvelujen saatavuushaasteet niin sunnuntaiaukiolon kuin huoltoasemakauppojenkin osalta. On myös rehellistä myöntää, että asian ratkaiseminen on perimmältään poliittinen kysymys, johon asiantuntijaryhmä voi tuoda lähinnä vain pohdinnan aineksia.

Niin näytätte toimineenkin. Kuten toteatte, aukioloaikojen selkeyttäminen on hallitusohjelman tavoite. Sen jatkoselvittely kuuluu tulevan työ- ja elinkeinoministeriön vastuulle. Lopulliset linjaukset tehdään aikanaan politiikan areenalla.

Kiitän hyvin tehdystä työstä. Suositusten jatkopohdinta jää nyt asianomaisten tahojen tehtäväksi, monet niistä tänne ympäristöhallintoon.