Puheet Yleistä

Kasvusopimusten allekirjoitustilaisuus, Helsinki

Valtion ja suurimpien kaupunkien väliset kasvusopimukset on nyt saatu pitkän neuvotteluprosessin päätteeksi valmiiksi. Itse muistan runsas vuosi sitten juuri ministeriksi tulleena pitäneeni puhetta kasvusopimusten hakumenettelystä. Nyt tämä prosessi on saatu valmiiksi ja pitäisi enää aloittaa varsinaiset työt.

Tavoittelemme sopimusten strategisen tason kumppanuudella Suomen talouskasvulle uusia eväitä ja myös puramme selkeitä kasvun esteitä. Nykyisessä taloustilanteessa keskeistä on vahvistaa kansainvälistä kilpailukykyä ja luoda uusia työpaikkoja.

Kasvusopimuksilla vahvistetaan suurten kaupunkiseutujen roolia alueidensa ja Suomen talouden vetureina. Tällä on suuri kansallinen merkitys, sillä 12 suurimmalla kaupunkiseudulla tuotetaan noin 2/3 Suomen bruttokansantuotteesta.

Mukaan pääsy ei ollut itsestäänselvyys; edellytimme laadukkaita hakemuksia ja hyviä sisältöjä. Vuosi sitten annettiin myös ohjeeksi keskittyä tärkeimpiin painopisteisiin, sekä omaleimaisiin ja erottuviin valintoihin – ei ns. muotiteemoihin. Valintojen tekeminen oli prosessin aikana välillä tuskallista luopumistakin. On jo itsessään ollut arvokasta, että kaupungit ovat joutuneet käymään läpi vahvuuksiaan ja omaa asemaansa. Siinä joutuu pohtimaan tarkemmin kaupungin roolia koko Suomen elinkeinorakenteen osana, ei vain erillisenä palasena.

Sopimuksiin on nyt onnistuneesti priorisoitu vain kaupunkien keskeisimmät osaamiskärjet. Näiden kehittämistä tuetaan eri keinoin, kuten TEKES:in Innovatiiviset kaupungit ohjelmalla ja tulevan EU:n rakennerahastokauden ohjelmalla.

Tärkeä osa sopimuksia on se, että kaikki kaupungit sitoutuivat prosenttiosuudella tai konkreettisella aluerakentamiskohteella julkisten innovatiivisten hankintojen edistämiseen. Julkisten hankintojen käyttö innovaatioiden edistämiseksi ja uuden liiketoiminnan synnyttämiseksi tekee näillä sopimuksilla merkittävän harppauksen eteenpäin, kun valtio vauhdittaa asiaa Tekesin toimesta INKA-ohjelmassa.

Valtion hajautunut maanomistus osoittautui kasvun esteeksi peräti 10 kaupunkiseudulla. Joillakin kaupunkiseuduilla ongelma on kestänyt vuosikausia, ja joskus jopa neuvottelukumppanin löytämisessä on ollut vaikeuksia. Eri valtio-omistajien intressit eivät ole kohdanneet. Valtion puolella asiasta otettiin koppi neuvottelujen kuluessa. Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä (Halke) päätti 3.10 tiivistää valtiotoimijoiden yhteistyötä siten, että VM:n johdolla perustetaan yhteistyöelin valtion toimenpiteiden koordinoimiseksi. Näen tällä työlle suuria mahdollisuuksia, sillä asemanseuduilla on mahdollisuus aitoon win-win tilanteeseen: valtio saa ”joutomaille” parempaa käyttöä ja kaupunki saa kaupunkirakenteellisesti usein hyvin keskeisillä paikoilla olevia alueita kehitettyä. Samalla joukkoliikenteen edellytyksiä parannetaan tuntuvasti.

Kasvusopimusmenettely asetti suuret paineet keskuskaupungeille, joiden vastuulle annettiin seudullisen yhteistyön koordinointi. Lopputuloksesta päätellen tässä tavoitteessa on kohtuullisesti onnistuttu, sillä kaupunkien, kuntien ja kehitysyhtiöiden lisäksi ELY-keskukset, maakunnan liitot ja korkeakoulut ovat olleet sopimusvalmistelussa varsin tiiviisti mukana. Kaikilla niillä on myös erittäin tärkeä rooli sopimusten toimeenpanossa.

Kasvusopimukseen johtava prosessi on ollut tärkeä paitsi kaupunkiseutujen ja valtion välillä niin myös niiden sisällä. Prosessi on tuottanut paljon arvokasta tietoa valtion toimijoille alueiden tarpeista. Pidän tärkeänä, että valtion ja suurten kaupunkien väliset suorat neuvotteluyhteydet säilyvät jatkossakin.

Tämän kierroksen kokemuksista on hyvä ottaa oppia tulevan varalle. Kasvusopimus­menettely on tarkoitus arvioida v. 2014 aikana, jotta saadaan tietoa siitä, miten järjestel­mää tulisi tulevaisuudessa kehittää.

Kiitän kaikkia valmisteluun osallistuneita hyvästä työstä, ja toivotan kasvusopimuskumppaneille ahkeruutta sopimusten toimeenpanossa.

Vastaa