Puheet

Innovaatiot ja yrittäjyys tulevaisuuden kasvun tekijöinä, Akavan yrittäjäseminaari, Helsinki

Arvoisat yrittäjät, hyvät akavalaiset,

Yrittäjyys, työ ja uuden luominen on kaiken hyvinvointimme perusta.

Suomi elää menestyvistä yrityksistämme. Ilman yrittäjyyttä ja yksityisen sektorin tuomaa taloudellista kasvua ja työpaikkoja, ei olisi suomalaista hyvinvointia. Ei syntyisi yrittäjyyden tuomaa positiivista kierrettä, ei riittäisi rahoitusta tulonsiirtoihin tai palveluihin.

Suomi Oy Ab:n ja suomalaisten yritysten välillä vallitsee syvä kohtalonyhteys. Kansainvälisen finanssikriisin sekä siitä seuranneen Eurooppaa ja Suomea ravistelleen taantuman keskellä pienet ja keskisuuret yritykset ovat toimineet taloutemme selkärankana. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Suomeen syntyneistä 120 000 uudesta työpaikasta 110 000 on syntynyt pk-yrityksiin. Tämän vuoksi yrittäjyyden kannustavuus ja hyvät toimintaedellytykset ovat kultaakin arvokkaampia koko Suomelle. Tällaisina aikoina jos koskaan, yrittäjien isänmaallista henkeä ja kykyä rakentaa uutta tarvitaan.

Ilman peräänantamattomia ja kasvuun tähtääviä ihmisiä parhaasta koulutusjärjestelmästä, uraauurtavista tutkimustuloksista, innovaatioista tai niistä syntyvistä liikeideoista ei olisi suurta hyötyä kansantaloudelle. Vanha sanonta, asenne ratkaisee, pitää tässäkin paikkansa. Siksi kunnioitukseni teitä tässä salissa läsnä olevia Suomen rakentajia kohtaan on suuri.

Hyvä seminaariyleisö,

Edessämme on suuria haasteita, jotka vaikuttavat olennaisella tavalla siihen, millaiset ovat yritystemme toimintaedellytykset jatkossa. Siihen, millainen maa Suomi tulevaisuudessa on.

Itse hahmotan edessämme olevat haasteet neljään kategoriaan, joihin kaikkiin on löydettävä omat täsmälääkkeensä.

Ensinnäkin – valtion talous on saatettava kestävälle pohjalle. Vaikka keväällä edessä oleva, valtiovarainministeriön arvion mukaan jopa kolmen miljardin euron lisäsopeutus onkin myrkkyä talouskasvulle lyhyellä aikavälillä, on se toisaalta myös välttämättömyys kestävälle kasvulle. Mikäli Suomi osaa hoitaa oman taloutensa vastuullisesti, myös yritykset ja kotitaloudet saavat rahoitusta kilpailukykyiseen hintaan.

Sopeutustoimet on tehtävä harkiten siten, että ne mahdollisimman vähän rokottavat kasvua, työn tekemisen ja teettämisen kannustavuutta.

Hallitus joutuu vakavasti harkitsemaan veronkorotusten ja menoleikkausten 50-50 -säännöstä poikkeamista. Velkaantumisen taittaminen ja julkisen talouden tervehdyttäminen on hallituksen keskeinen tavoite. Keinot siihen pääsemiseksi eivät voi olla pyhiä ja koskemattomia, varsinkin jos niiden huomataan toimivan päämäärää vastaan.

Olen usein todennut, että mikään maa ei ole koskaan menestynyt verottamalla itseään hengiltä. Se ei varmasti ole myöskään Suomen menestyksen tie.

Toinen haasteemme ei ole ensimmäistä pienempi. Ongelmamme ydin ei ole vallitseva suhdannekriisi, vaan monien rakenteidemme toimimattomuus muuttuneessa maailmassa ja globaalisti kilpaillussa taloudessa.

Kestävyysvajeeksikin kutsuttuun rakennehaasteeseen hallitus ei voi löytää lääkkeitä yksin. Mukaan rakennepakettityöhön tarvitaan myös työmarkkinajärjestöt ja kuntapäättäjät. Hallituksen on kannettava oma kortensa kekoon ja konkretisoitava loppusyksyn rakennepaketin päätökset käytännön toimiksi. Eläkeuudistus, kuntauudistus ja palvelurakenneuudistus ovat kaikki ratkaisuja, jotka tarvitaan ennemmin tai myöhemmin. Mitä myöhemmin, sitä kalliimmaksi lasku tulee paitsi meille, myös tuleville sukupolville.

Hyvät kuulijat,

Kolmas keskeinen haasteemme on kilpailukykymme näivettyminen. Nopeaa täsmälääkettä ei ole olemassa tähänkään haasteeseen. Keskeiseltä kilpailijamaaltamme Saksalta tarvittaviin uudistuksiin meni kymmenen vuotta ja Ruotsissakin muutokset veivät aikansa. Tulokset kuitenkin puhuvat puolestaan. Olemme muutamassa vuodessa hävinneet Ruotsille bkt:n kehityksessä kymmenkunta prosenttiyksikköä. Oma bruttokansantuotteemme on yhä alemmalla tasolla kuin vuonna 2007.

Virheitä on tehty niin politiikassa, työmarkkinoilla kuin yrityksissäkin. Lopputulos on kuitenkin selkeä. Olemme menettäneet ison osan hyvinvoinnistamme. Menetykset eivät ole suhdanneluonteisia vaan monin osin pysyviä. Parhaina vuosinaan Nokia vastasi neljästä prosentista bruttokansantuotteestamme. Käytännössä siis mitoitimme hyvinvointimme pysyvästi tilapäisen menestyksen varaan.

On harhaa ajatella, että paremmat talousajat – kun ne joskus koittavat – automaattisesti korjaavat ongelmat. Eivät muuten korjaa. Suomen elinkeinoelämän rakenne on muuttunut rajusti ja pysyvästi. Taloutemme isot kivijalat ovat menettäneet pysyvästi työpaikkoja. Ja menettävät valitettavasti tulevina vuosina vielä lisää. Myös muut alat painivat rakennemuutoksen kourissa. Jokainen voi kuvitella, mitä esimerkiksi muutaman viikon takainen Itellan ilmoitus 1200 työpaikan vähentämisestä tarkoittaa. Vaaditaan aika monta suurta, keskisuurta ja pientä yritystä paikkaamaan jo pelkästään tuo menetetty aukko.

Elinkeinoelämän rakennemuutokseen ei voikaan vastata vain yhdellä rakennepaketilla, työllisyys- ja kasvusopimuksella tai yhteisöveropäätöksellä, vaikka ne olivatkin isoja askelia oikeaan suuntaan. Uudistaminen ja kilpailukyvyn vaaliminen ovat kestävyyttä ja kärsivällisyyttä vaativia pitkän matkan lajeja. Tarvitaan pitkä sarja samansuuntaisia päätöksiä.

Samalla myös yritysten on pystyttävä uudistumaan ja muokkaamaan tarjontaansa vastaamaan tämän hetken kysyntää. Suurin osa uudesta kasvusta rakentuu aina olemassa olevan varaan. Menestymisemme riippuu siksi isolta osin siitä, miten nykyinen yrityskantamme uudistuu. Aivan erityisen olennaista on se, miten suuryrityksemme muuttuvan maailman mieltävät. Maailma muuttuu koko ajan. Sen mukana on osattava, haluttava ja uskallettava uudistua. Ja näytettävä tietä.

Suomella on monia mahdollisuuksia, jotka on vain osattava käyttää hyväksi.

Kaikki energiateknologiaan, energiatehokkuuteen, uusiutuviin energiamuotoihin, biotalouteen, cleantechiin tai ylipäänsä niin sanottuun vihreään talouteen liittyvä on globaalisti ehkä voimakkaimmin kasvava elinkeinotoiminnan alue. Cleantech-sektori kasvaa lähes 10 % vuodessa – paljon yleistä talouskasvua nopeammin.

Suomen tulee olla kaikessa tässä edelläkävijä ja meillä on siihen myös otolliset lähtökohdat niin luonnonvarojemme kuin korkean teknologisen osaamisemme takia. Suomi onkin nostanut cleantechin yhdeksi elinkeinopolitiikan kärkiteemoista. Esimerkiksi toissa vuonna cleantech-ala kasvoi Suomessa 15 prosenttia samaan aikaan, kun talous keskimäärin mateli miinusmerkkisissä luvuissa.

Vihreän kasvun luomiseksi tarvitaan innovaatiopolitiikan sekä energia- ja ilmastopolitiikan yhteisiä toimia. Meidän on panostettava energiaan, ilmastonmuutokseen ja energiatehokkuuteen liittyvän teknologian tutkimukseen. Lisäksi on tuettava innovaatioiden ja uusien tuotteiden pääsyä markkinoille. Myös yritystemme on osattava ja uskallettava ottaa etunojaa tällä alueella.

Aika ajoin kuulee väitettävän, että perinteisen teollisuutemme kilpailukyvystä huolehtiminen ja cleantech-alan vauhdittaminen olisivat ristiriidassa keskenään. Näin ei kuitenkaan tarvitse olla. Mikään luonnonlaki ei johda tällaiseen tulokseen. Kyse ei ole joko-tai – vaan sekä-että -asetelmasta.

Hyvät ystävät,

Neljänneksi, muttei lainkaan viimeisimmäksi, meidän on osattava ylipäänsä tehdä valintoja ja päätöksiä, jotka vahvistavat Suomea maana, jossa kannattaa yrittää, jonne kannattaa investoida – päätöksiä, jotka maksimoivat työllisyyden ja luovat uutta kasvua.

Kasvu vaatii koviakin päätöksiä. On oltava valmius kaikkiin toimenpiteisiin, jotka lisäävät työn määrää, tuottavuutta, kasvua ja kilpailukykyä. Ideologisiin lukkoihin ei ole varaa.

Hyvä yleisö, arvoisat yrittäjät,

Haasteemme ja aikamme suurimman ongelman voisikin ehkä tiivistää niin, että tulevaisuus ei ole sama kuin se aina ennen – niin kuin me sen muistamme – oli. Suomi on rakennettava uudelleen.

Emme elä välivaihetta, vaan uutta normaalia. Nopeista rakennemuutoksista on tullut sääntö eikä poikkeus. Väliaikaisten hätäratkaisujen sijaan tarvitsemme juuri pitkälle kantavia, koko Suomea uuteen normaaliin muokkaavia rakenneuudistuksia.

Koska entistä nopeammat muutokset ovat arkipäivää, t&k-toiminta, innovaatiot ja koulutus muodostavat talouden entistä tärkeämmät tukijalat ja sopeutumiskeinot. Varmaa ainakin on, että voittajan ratkaisu näihin nopeisiin muutoksiin ei ole jäykkyyden ja säätelyn lisääminen.

Rakenneuudistus, työn ja tuotannon muutos on ollut ja on aina edessämme. Se on myös kehityksen osoitus. Isoissa murrosvaiheissa käymme myös henkisen taistelun siitä, käännymmekö menneisyyteen, käperrymmekö itseemme – vai otammeko uuden suunnan ja lähdemme eteenpäin, kohti uutta kehityksen vaihetta.

Olen sitä mieltä, että jatkuvien muutosten maailmassa tarvitaan myös poliittiselta päätöksenteolta sekä julkiselta vallalta kykyä kääntää laivan kurssia nopeastikin. Suomen perinteiset vahvuudet, kuten osaava työvoima, toimiva infra, maailman parhaimmistoon kuuluva koulutusjärjestelmä sekä poliittinen vakaus muodostavat hyvän perustan kasvulle. Perustan päälle voimme rakentaa pitkäjänteisellä talouspolitiikalla, joka turvautuu julkisen talouden tervehdyttämiseen, kustannusmalttiin sekä ihmisten ja yritysten kannustimien lisäämiseen.

Varmaa myös on, että uudessa normaalissa valtio ei voi valita voittajia. Meillä Suomessa ehkä vielä liiankin herkästi tuijotetaan toimialarajoja, vaikka niiden tarkka rajaaminen voi olla jopa haitallista uusille innovaatioille ja kasvulle. Miksi jättäisi lehmän lypsämättä, vaikka se laiduntaisikin aitauksen ulkopuolella? Kansallista menestysklusteria tuskin enää syntyy, koska kansainvälisessä kilpailussa ei ole sellaisille tilaa. Katseet kääntyvät nyt kokonaisista toimialoista yksittäisiin yrityksiin.

Tämän päivän ja tulevaisuuden menestyjät joutuvat etsimään jatkuvasti paikkaansa ja määrittelemään toimintaansa uudelleen. Etenkin pienet yritykset joutuvat erikoistumaan pitkälle löytääkseen paikkansa globaalissa arvoketjussa. Erikoistuminen puolestaan edellyttää vahvaa osaamispääomaa ja t&k-panostuksia. Onkin pohdittava, miten yhteiskunta voi jatkossa tukea myös sellaista aineetonta yrityspääomaa ja arvolisää, joka ei välttämättä näy lyhyellä aikavälillä yrityksen taseessa.

Samalla myös suomalaisen elinkeinopolitiikan on pysyttävä murroksessa mukana. Suomen tulee luoda kaikille yrityksille edellytyksiä menestyä. Yhteiskunnan rooli on ennen kaikkea edistää uudistumista tarjoamalla kilpailukykyinen toimintaympäristö ja osaavia resursseja elinkeinoelämän ja sitä kehittävän tutkimuksen tarpeisiin. Kilpailukykyinen toimintaympäristö rakentuu muun muassa positiivisesta yrittäjyysilmastosta, osaavista ihmisistä, kannustavasta verotuksesta ja toimivasta pääomamarkkinasta.

Varmasti yksi tulevaisuuden menestystekijöistä on se, miten tehokkaasti pystymme uudistamaan yritystoiminnan säätelyä ja lainsäädäntöä yritysystävällisempään suuntaan. Hallituksen rakennepaketti antaa tällekin työlle eväitä, jos ne vain tarmokkaasti käytetään hyödyksi. Suomi ei nouse säätelyllä, eikä sen karsiminen maksa mitään. Kun taloudelliset lisäpanostukset ovat kiven alla, on taloudellista toimeliaisuutta pyrittävä lisäämään purkamalla sitä haittaavaa ylimääräistä lainsäädäntöä. Tämä on myös yrittäjiltä usein kuuluva viesti – ’siivotkaa te risut ja männynkävyt pois edestä, me hoidamme kyllä loput’.

Paljon työtä toimintaympäristön kehittämiseksi on jo tehtykin – yliopistouudistuksesta yritysveroremonttiin, julkisen talouden säästötalkoista ja sopeutustoimista työllisyys- ja kasvusopimukseen sekä yritys- ja t&k-rahoituksen remonttiin.

Näen, että esimerkiksi rahoituksen puolella valtio on aidosti tuonut ratkaisuja monen aloittavan yrityksen tueksi. Tekes on auttanut monta innovaatiota liikkeelle ja lähes kaikki viime vuosina syntyneet venture capital -rahastot ovat syntyneet Suomen Teollisuussijoituksen avulla. Nyt perustettu uusi kasvurahastojen rahasto kerää varoja valtion ohella sijoittajilta ja sijoittaa markkinoilla toimiviin pääomarahastoihin. Rahastojen sijoitukset ovat osaltaan turvaamassa suomalaisyritysten kasvun rahoitusta.

Kasvun avainpelaajat ovat kuitenkin aina yrittäjät ja yritysten omistajat. Talouden nousu on kiinni heidän halustaan kasvattaa ja kehittää yritystään.

Kun minulta kysytään: kannattaako tehdä lisätyötä, ottaa vastaan suurempia vastuita? Kannattaako riskeerata sijoittamalla liikeideaan, johon uskoo? Kannattaako laajentaa yritystoimintaa tai kansainvälistyä – palkata vielä yksi työntekijä? Mielestäni vastaus näihin kaikkiin kysymyksiin on kyllä.

Arvoisat yrittäjät,

Vaikka tilanne on vaikea, maailmalla on aina valtavasti mahdollisuuksia. Parhaat pärjäävät aina.

Meillä suomalaisilla on loistava track record takanamme. Emme ole ensimmäistä kertaa suurten haasteiden edessä. Olemme historiamme aikana nousseet pohjamudista voittajien joukkoon kansainvälisestikin tarkastellen poikkeuksellisella tavalla. Muutos on aina myös mahdollisuus.

Kaikilta yhteiskunnan vaikuttajilta ja päättäjiltä, mutta myös teiltä yrittäjiltä vaaditaan nyt erityistä rohkeutta.

Viime vuosien menestystarinat – kuten esimerkiksi Supercellin kauppa, Rovion maailmanvaltaus vihaisilla linnuilla tai Helsinkiin syntynyt Slush-huuma ovat omiaan valamaan uskoa ja rohkeutta myös ympäröivään yhteiskuntaan. Menestymisen arvostaminen on juuri sitä, mitä Suomi tarvitsee.

Nokia on myös edelleen innostava esimerkki siitä, miten pienestä maasta voi syntyä jotakin todella suurta. Nokian tarina muistuttaa myös siitä, että yrityksen elinkaarella on aina monenlaisia vaiheita. On kasvun vaiheita, alamäkiä sekä uusia kasvun vaiheita. Sekin on muistettava, että yhtä menestynyttä yritystä kohti on vähintään yhtä monta vähemmän menestynyttä. Olennaista on kuitenkin oppia epäonnistumisista ja katsoa aina vain eteenpäin, yhä uudestaan ja uudestaan.

Korostan, että Suomi pärjää tulevaisuudessakin kun uskomme itseemme, olemme rohkeita ja ennakkoluulottomia ja uudistumme.

Elinkeinoelämän kustannuksia ei saa kasvattaa uusilla veroilla eikä sääntelyllä. Julkisen vallan vastuita ei saa enää lisätä, vaan niitä tulee maltillisesti ja hallitusti keventää. Työelämän jäykkyyksiä on purettava. Investointihalukkuutta on edistettävä. Kasvuhakuisuutta ja kansainvälistymistä on kaikin tavoin kannustettava. Tässä jo muutamia teesejä, jota noudattamalla pääsemme pitkälle.

Arvoisat akavalaiset yrittäjät,

Haluan kiittää mahdollisuudesta tulla puhumaan seminaariinne.

Kuten todettu, mikään maa, ei missään päin maailmaa ole vaurastunut muuten kuin työtä tekemällä ja yrittämällä. Kaikki hyvinvointi syntyy työstä. Työstä jalointa on työllistää itsensä – ja muitakin. Siksi suomalainen yrittäjä on se, kenen varaan tätä maata rakennetaan.

Toivotan teille erinomaista, rohkaisevaa ja innostavaa seminaaripäivää.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *