Blogi Yleistä

Inflaatio vai deflaatio, hintakupla vai hintaromahdus?

YLE:n uutiset kertoi eilen pääuutislähetyksessään, että ”inflaatio on lähdössä nousuun”. Jutun mukaan Suomessa pitkään jatkunut matalan inflaation kausi on päättymässä, ja että hintoja nostavat jo loppuvuonna raaka-aineiden kallistuminen ja välillisten verojen korottaminen. Tällä hetkellä noin prosentissa pyörivän inflaation ennakoidaan ensi vuonna nousevan kahteen, jopa 2,5 prosenttiin.

Helsingin Sanomat puolestaan kirjoitti tänään näyttävästi otsikolla ”Deflaatio kummittelee”. Lehden taloussivujen pääjuttu pohdiskelee uuden taantuman uhkaa ja siteeraa mm. kansantaloustieteen professori Pertti Haaparantaa. Hänen mukaansa ”deflaatio on nyt ilmiselvä vaara koko maailmantaloudelle, jos se alkaa jossain tärkeässä maassa”. Etlan toimitusjohtaja Sixten Korkman, jota lehti myös siteeraa, toteaa samansuuntaisesti, että ”uusi taantuma voisi tarkoittaa katastrofaalista tilannetta, jossa pelätty deflaatio voisi olla mahdollinen”.

YLE on merkittävä media ja sen pääuutislähetys ehkä maan uskottavin media. Helsingin Sanomat puolestaan on valtakunnan ykköslehti ja sen taloussivut laajasti arvostettuja. On siinä tavallisella ihmisellä ihmettelemistä, kun toinen puhuu inflaatiosta ja toinen deflaatiosta.

Itse asiassa jutut eivät ole ristiriidassa keskenään. Niiden tulokulma tosin on kovin erilainen. Inflaatio on lähdössä nousuun, mutta jos uusi taantuma valtaisi laajemmin alaa, tilanne voisi muuttua hintojenkin kehityksen osalta päinvastaiseksi.

Asuntoministerinä mieleeni tulee väistämättä hakea vertailukohtaa asuntojen hintojen kehityksestä. Nyt jo runsaan kolmivuotisen pestini aikana vakavasti otettu(kin) media on kirjoittanut kymmeniä juttuja sekä asuntojen hintojen noususta että laskusta. Sekä asuntokuplaa että hintojen romahtamista on sekä arvuuteltu, ennakoitu että kauhisteltu. Toki hinnatkin ovat samana aikana menneet ensin ylös, sitten alas ja sitten taas ylös.

Maailma on monimutkainen paikka. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Aivan erityisen monimutkaista on talouden kehitys. Kukaan ei varmuudella tiedä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Mitä pitemmästä aikavälistä on kyse, sitä suurempaa on epävarmuus. Sen kanssa on vain opittava elämään. Asuntojen hinnatkin voivat syksyn mittaan vielä nousta. Tai sitten ne lähtevät laskuun. Mahdollista toki on sekin, että ne pysyvät ennallaan.

Myös sen kanssa on opittava elämään, että media uutisoi täysin vastakkaisilta tuntuvia skenaarioita lähes päivittäin. Osa niistä on uskottavampia kuin toiset, mutta useimmiten kaikki skenaariot ovat mahdollisia.

Kun tiedotusvälineet kaiken lisäksi koko ajan kisaavat keskenään erilaisilla uutisaiheilla, ja kun toimittajatkin kuitenkin ovat vain tavallisia erehtyväisiä ihmisiä – samoin kun heidän haastattelemansa erilaiset asiantuntijat – on hyvä suhtautua tietyllä varovaisuudella kaikkeen lukemaansa ja näkemäänsä.

Ja aivan erityisen varovainen kannattaa olla niiden julkisuushakuisten ”päivystävien dosenttien” sanomisiin, jotka päivä toisensa jälkeen ilmestyvät eetteriin antamaan lausuntoja milloin mistäkin.