Hyvät kuulijat,
Kun hallitus päätti budjettiriihessä tehdä laajan rakennepaketin, toimet jakaantuivat hyvin monipuoliseksi kokonaisuudeksi. On elinkeinoelämää tukevia päätöksiä, fiskaalisesti merkittäviä ja vähemmän merkittäviä uudistuksia. Kun tänään olemme kokoontuneet pohtimaan hyvinvointialaa, niin aihe kuuluu varmasti kansantalouden kannalta varsin merkittävään luokkaan.
Hyvinvointialan ytimessä ovat kuntien järjestämisvastuun piiriin kuuluvat sosiaali- ja terveyspalvelut. Niiden arvo kansantaloudessa on yli 22 miljardia euroa ja osuus kuntien ja kuntayhtymien menoista reippaasti yli puolet. Palvelujen tarve kasvaa väestön ikääntymisen seurauksena, mutta myös esimerkiksi elintavoista johtuvien tautien yleistymisen vuoksi.
Ikääntymisen seurauksena sosiaali- ja terveysalan ammateista on siirtynyt – ja siirtyy – eläkkeelle tämän vuosikymmenen aikana yli 80 000 henkilöä eli kolmannes alan työntekijöistä. Työvoiman tarjonta sitä vastoin pienenee jatkuvasti johtuen nuorisoikäluokkien pienenemisestä.
Hyvinvointipalveluiden osalta ei voida puhua siitä, etteikö suomalaisille löytyisi työtä. Sen sijaan äsken kuvattu kokonaisuus tarkoittaa sitä, että palvelutuotannossa on kehitettävä toimintamalleja, jotka parantavat samanaikaisesti palvelujen laatua, tuottavuutta, työelämän laatua ja vetovoimaa.
Hyvä seminaariväki,
Sosiaali- ja terveyspalveluala mielletään julkisen sektorin toiminnaksi, mutta samalla on hyvä pitää mielessä, että se on pitkään ollut kasvuala. Kasvun taustalla on sekä julkisen että yksityisen palveluostajan käyttäytymisen muutos. Kunnat ovat avanneet julkista markkinaa ja hyödyntävät yritysten ja järjestöjen tuottamia palveluja enenevässä määrin erityisesti vanhus- ja vammaispalvelujen, lastensuojelupalvelujen, perusterveydenhuollon ja hammashuollon palvelujen tuottamisessa. Mutta kehitys on vasta alussa. Hyödyntämispotentiaalia on huomattavasti enemmän. Rohkeutta avata markkinoita ei vielä ehkä tarpeeksi.
Yksityinen kysyntä on myös lisääntynyt osittain julkisen tuen kuten esimerkiksi kotitalousvähennyksen käytön myötä. Tulevaisuudessa yksityinen kysyntä ja maksuhalukkuus kasvavat esimerkiksi vanhuspalveluissa – Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen vastikään julkaiseman tutkimuksen mukaan suurten ikäluokkien maksuhalukkuus on suurta niin perinteisten terveydenhuoltopalvelujen kuin turva- tai virikepalvelujenkin käyttöön. Voidaan puhua samalla siis myös julkisen palvelun käytön rakennemuutoksesta.
Tähän rakennemuutokseen yksityinen sektori voi iskeä. Halukkuutta löytyy, kysyntää entistä enemmän tulevina vuosina. Yritystoiminta voi ottaa paikkansa kehityksessä, mutta vielä olemme osittain harjoitteluasteella. Yksi syy voi olla se, että aivan kuten muuallakin suomalaisessa yrityskentässä, myös sosiaali- ja terveysalalla mikroyritysten ja pienten yritysten osuus on merkittävä. Viime vuosiin saakka jatkunut yritysten määrän kasvu on taittunut, ja kehitystä leimaa nyt markkinoiden jonkin asteinen keskittyminen. Tämä tulee esiin myös tänään julkistettavassa markkinoiden ja yrityskehityksen tuoreimpiin tietoihin perustuvassa katsauksessa.
* * * *
Hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa keskeisillä sijoilla ovat sekä kuntarakenteen että kuntapalvelujen järjestämisrakenteen uudistaminen. Ne eivät kuitenkaan sellaisinaan ratkaise tuottavuuteen, palvelukonseptien kehittämiseen tai alan työvoimakysymyksiin liittyviä haasteita. Tarvitaan innovatiivista otetta palvelukonseptien uudistamiseen, yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorin kesken ja läpinäkyvyyttä kuntien palvelutuotannon todellisten kustannusten avaamiseen.
Työ- ja elinkeinoministeriön HYVÄ-ohjelman painopisteet ovat palvelumarkkinoiden toimivuus, yritysten kasvu ja kansainvälistymisen sekä viennin edistäminen.
Yksityisen sektorin rooli voidaan nähdä tärkeänä osana myös kunnallisen palvelutuotannon kehittämistä. Kun yksityiset palvelumarkkinat osoitetaan tehokkaiksi ja toimiviksi, se lisää samalla tervettä painetta myös kunnallisen palvelutarjonnan uudistamiseen. Tämä on tärkeä kehityspolku, jotta valtio ja kunnat saavat välttämättömiä ja tarvittavia säästöjä myös sosiaali- ja terveyspuolelta. Mutta ennen kaikkea myös tehokkaampia ja parempia toimintamalleja.
Kuntien hankintamenettelyt vaikuttavat keskeisesti palvelumarkkinoihin. Uusi hankintadirektiivi vahvistettaneen EU:ssa tammikuussa ja sen pohjalta käynnistyy hankintalain uudistuksen valmistelu. Rakennepoliittisessa päätöksessään hallitus on jo linjannut uudistuksen suuntaviivoja siten, että laatu ja pk-yritysten mahdollisuudet osallistua tarjouskilpailuihin otettaisiin hankinnoissa jatkossa paremmin huomioon.
Ketään ei voi estää ostamasta huonoa halvalla, mutta haluamme rohkaista kuntia kehittämään hankintamenettelyjä kylmän suoriteperusteisista malleista tulos- ja vaikuttavuusperusteiseksi. Sitä varten mm. Tekesillä on rahoitusta innovatiivisten hankintojen kehittämiseen.
HYVÄ-ohjelma keskittyy ohjelman loppukaudella erityisesti hoito- ja hoivapalvelualan yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edellytyksiin. Yhteistyössä ely-keskusten, seudullisen yrityspalvelun muiden toimijoiden, yritysten, rahoittaja- ja sijoittajatahojen kanssa paneudutaan kasvun haasteisiin ja avataan yhdessä aluetasolla mukaan tulevien yritysten kasvupolkua
Arvoisat kuulijat,
Suomen elinkeinorakenne on rajussa murroksessa. Perinteisten teollisuuden alojen, kuten metsäteollisuuden ja Nokia-vetoisen ICT-klusterin, merkitys työllistäjinä ja vientitulojen kotouttajina on heikentynyt. Kasvua haetaan nyt toisaalta perinteisten alojen uudistumisesta, toisaalta kokonaan uusilta toimialoilta.
Hyvinvointi- ja erityisesti terveyspalvelut ovat globaalisti kasvavia aloja. Suomi on tunnettu ja arvostettu korkeasta pohjoismaisesta hyvinvoinnista, kattavista hyvinvointipalveluista sekä korkeatasoisista hoidoista. Me puhumme paljon hyvinvointipalvelujen vientipotentiaalista sekä houkuttelevuudesta. Mutta toiminta on vasta lupaavassa alussa. Voimme varmasti hyvin nostaa tavoitteita hyvinvointi- ja terveyspalveluiden yritysvetoisuuden osalta.
Mahdollisuuksia kyllä on. Esimerkiksi Venäjältä Suomeen suuntautuva matkailu kasvaa nopeasti. Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman mukaisesti TEM valmistelee toimenpidekokonaisuutta Venäjän kasvavien markkinoiden ja venäläisten kasvavan ostovoiman hyödyntämiseksi. Matkailupalveluihin tulisikin jatkossa liittää aiempaa määrätietoisemmin myös muiden kotimaisten palvelujen markkinointi. Tällaisia ovat juuri hyvinvointipalvelut. Vaativien erikoissairaanhoidon palvelujen rinnalla tämä tarjoaisi myös pienemmille alueellisille ja paikallisille toimijoille, lääkäriasemille, fysioterapiayrityksille ja muille hyvinvointialan yrittäjille mahdollisuuksia toiminnan kasvattamiseen. Tämä edellyttää kuitenkin myös alueellisten toimijoiden yhteisiä markkinointitoimenpiteitä ja yrityksissä valmiuksia venäläisten asiakkaiden palveluun.
Hyvä esimerkki onnistuneesta aluevaltauksesta on Holiday Club Saimaan konsepti Imatralla. Hoitoa, hoivaa, hyvinvointia ja pari mukavaa hotelliyötä samassa paketissa – rajan takaa löydämme tälle konseptille huomattavan määrän ostajia. Ja tämä oli vain yksi esimerkki, niitä on jo nyt useampi lisää, mutta tavoitteena pitää olla se, että meillä on Suomessa kasapäin vastaavia esimerkkejä.
Hyvät kuulijat,
Hyvinvointiimme vaikuttavia useita yhteiskunnallisia rakenneuudistuksia on käynnistetty. Niiden yhteisenä tavoitteena on kasvun ja julkisen talouden kestävyyden vahvistaminen. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää julkisen ja yksityisen sektorin, eri hallinnon- ja toimialojen yhteistyötä. Yrittäjyydestä ja yhteistyötä syntyy lopulta hyvinvointia – näillä sanoilla toivotan menestyksekkäitä ja uusia työpaikkoja luovia hyvinvointialan valtakunnallisia kehittäjäpäiviä.
