Puheet Yleistä

Hevostallityöryhmän mietinnön luovutus, Eduskunta

Hyvä hevostallityöryhmä

Olin tuskin ehtinyt aloittaa asumisesta ja kaavoituksesta vastaavana ministerinä, kun sain eduskunnasta huolestuneita viestejä siitä, että hallintoni uhkaa hevosharrastusta ja –yrittämistä.

Myös hevosalan järjestöt lähettivät luokseni delegaation kertomaan, miten tiukkoja määräyksiä kunnat ovat – ympäristöhallinnon ohjeistuksesta – antamassa hevostallien sijoittumisesta.

Hallintoni kuitenkin vakuutti, että hevostallien sijainnin ohjaus on välttämätöntä, ainakin kaupunkien, vesistöjen ja pohjavesialueiden lähellä. Kuntapuolelta kuulin lisäksi, että mitä lähempänä tallit ovat asutusta, sitä useammin naapurit valittavat niiden aiheuttamasta haitasta.

Perustin työryhmän saadakseni selon asiasta ja ehdotuksia tilanteen parantamiseksi. Olenkin nyt tyytyväinen siitä, että viranomaisista ja hevosalan toimijoista koostunut ryhmä on päässyt yksimieliseen käsitykseen hevostallien sijoittamisen periaatteista. Tämä on hyvä asia.

Talleista on hyötyä ja iloa…

Hevostalous on kasvavaa elinkeino- ja harrastustoimintaa. Sillä on myös positiivisia aluetaloudellisia, ympäristöllisiä ja sosiaalisia vaikutuksia.

Hevostalouden eri muodoilla on merkittävä rooli maaseudun yritystoiminnassa. Ei ole myöskään aivan tavatonta, että harrastus muuttuu elinkeinoksi.

Hevosten pito ja laidunnus pitävät maaseutumaisemaa avoimena ja ylläpitävät perinnebiotooppeja. Tämä on erityisen tärkeää kaupunkien läheisyydessä, missä pellot pirstaloituvat ja viljely vähenee. Hoidettu maisema, on se sitten hevoslaidun tai golfkenttä, näyttää ainakin useimmista meistä kau-niilta.

Hevosharrastus on myös merkittävää nuorisotyötä, joka koskettaa erityisesti tyttöjä. Harrastustallit vuokraavat usein tallipaikkoja kaupunkilaisten hevosille. Mitä lähempänä kaupunkeja nämä tallit ovat, sitä helpompi nuorten on päästä hevosensa luo, parhaassa tapauksessa jopa bussilla.

On siis monia syitä, joiden takia tallien rakentaminen kaupunkiseutujen laitamille on hyvä asia.

… mutta niiden sijainti on harkittava

On kuitenkin myös syitä, joiden takia tallien rakentamista on tarpeen ohjata. Naapureille aiheutuvat mahdolliset haju-, pöly- ja meluhaitat on jo mainittukin. Monet näistä haitoista ovat vältettävissä, jos toimintaa harjoitetaan asianmukaisesti, eikä tallia sijoiteta aivan naapurin rajan viereen tai ikkunan alle.

Haluan kuitenkin korostaa, että lannan käsittely aiheuttaa aina päästöjä, huolimatta siitä että käsittely tehdään oikeaoppisesti ja kaikkien sääntöjen mukaan. Siksi on tarpeen, että tallit ja lantala sijoitetaan ja lantaa käsitellään riittävän kaukana kaivoista, ojista ja vesistöistä. Erityisesti pohjavesialueiden lähellä on syytä olla tarkkana.

Tallien, asutuksen ja vapaa-alueiden yhteensovittaminen on helpointa maankäytön suunnittelussa, kaavoituksessa. Ymmärrän kuitenkin hyvin, että kaavojen laatimiseen ei aina ole resursseja eikä jokaista tallia varten ole edes tarpeen laatia kaavaa. Sen vuoksi on tärkeää, että myös muut keinot, kuten rakennusjärjestys, ovat käytettävissä.

On syytä muistaa, että hyvä sijainti ja riittävän kookas rakennuspaikka ovat myös tallinpitäjän etu. Ne helpottavat monin tavoin toiminnan järjestämistä ja myöhempää laajentamista.

Kunnalla on vastuu määräyksistä, laadinnassa tarvitaan yhteistyötä

Maankäyttö- ja rakennuslaki, jonka soveltamisesta tässäkin on kyse, korostaa kuntien päätösvaltaa aluettaan koskevissa asioissa. Kunnat päättävät, millaisia määräyksiä ne ottavat kaavoihin tai ra-kennusjärjestyksiin. Ne päättävät myös ympäristönsuojelulain mukaisten ympäristönsuojelumäärä-ysten sisällöstä.

Kunnan päätöksenteon on lain mukaan perustuttava riittävään tietoon ympäristön olosuhteista ja suunnitelman tai hankkeen ympäristövaikutuksista. Tämänkin vuoksi päätöksenteko on perusteltua tehdä paikallisella tasolla, jossa olosuhteet ja tarpeet tunnetaan parhaiten.

Hankalissa tapauksissa kunta voi toki pyytää lausuntoa asiantuntijoilta, kuten alueelliselta ympäris-tökeskukselta. Tämä koskee sekä kaavojen, rakennusjärjestysten ja ympäristönsuojelumääräysten laadintaa, että yksittäisten lupapäätösten valmistelua. Päätösvalta on kuitenkin kunnalla.

Lisäksi on äärimmäisen tärkeää, että määräysten laadinta perustuu avoimeen vuorovaikutukseen asukkaiden, maanomistajien ja muiden osapuolien kanssa.

Myös alan asiantuntijoita ja järjestöjä on syytä kuulla. Hevosalalla järjestöjen on rooli ollut perinteisesti merkittävä kilpailu- ja harrastustoiminnassa sekä valmennuksessa ja hevosten kasvatuksessa. Niillä on myös paljon tietoa alan hyvistä käytännöistä, hevosenpidosta ja talliympäristön hoidosta. Tulevaisuudessa myös kunnat ja ympäristöhallinto voisivat osallistua tämän tiedon levittämiseen.

Olen vakuuttunut siitä, että hevostallien sijoittamiseen ja ympäristön hoitoon liittyvät ongelmat saadaan parhaiten ratkaistuksi hyvän suunnittelun ja monipuolisen yhteistyön avulla. Määräykset ovat tässä hyvänä tukena, kunhan ne ovat järkeviä ja kohtuullisia.

Kiitos!

Vielä kerran kiitos hevostallityöryhmälle ja siinä toimineille eri tahoille; omalle hallinnolleni, maa- ja metsätalousministeriölle ja Suomen Kuntaliitolle. Erityiset kiitokset haluan antaa omasta ja työryhmän puheenjohtajan puolesta Suomen Ratsastajainliiton ja Suomen Hippoksen edustajille, joiden panos työryhmän työssä on ollut aktiivinen ja rakentava.