Puheet

Helsinki suomalaisen talouden veturina, Helsingin elinkeinopäivä, Helsinki

Puhe Helsingin elinkeinopäivässä, 5.2.2014

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori
Hyvät kuulijat,

Kaupunkien merkitys kansantalouden kasvun moottoreina on kasvanut monissa maissa, niin myös Suomessa. Kahdentoista suurimman kaupunkiseudun osuus BKT:sta on meillä noin 2/3. Helsingin seudun osuus on ylivoimaisesti suurin. Voidaan siis sanoa, että elinkeinoelämän suuret rattaat pyörivät pääkaupunkiseudun ympärillä. Osuuttaan ovat pitkällä aikavälillä kasvattaneet erityisesti myös Tampereen ja Oulun seudut.

BKT ei ole ainoa mittari, joka osoittaa Helsingin seudun merkitystä kansantaloudelle. Helsingin seudun tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot olivat vuonna 2011 noin 3 mrd. euroa. Se on 42 % koko maan t&k-menoista. Helsingin seudun t&k-menot ovat myös viime vuosina kasvaneet muuta maata enemmän.

Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) julkaisi tammikuussa 2014 yritysraportin, jonka mukaan Helsingin seutu on edelleen ylivoimaisesti Suomen suurin, tärkein ja erikoistunein yritystoiminnan keskittymä. Koko maahan verrattuna Helsingin seudun 14 kunnassa sijaitsee lähes neljännes yritysten toimipaikoista ja kolmannes yrityssektorin henkilöstöstä. Koko maan liikevaihdosta alueella tuotetaan 44 prosenttia.

HSY:n yritysraportista selviää myös kaksi muuta merkille pantavaa seikkaa: yritykset ovat keskittyneet maantieteellisesti pienelle alueelle ja yrityskannan uusiutuminen on Helsingin seudulla nopeaa.

Yritysten maantieteellistä keskittymistä kuvaa se, että Helsingin seudun yritysten henkilöstöstä 75 prosenttia on sijoittunut alueelle, joiden yhteispinta-ala on noin prosentti seudun maa-alasta. Yritystoiminta on keskittynyt voimakkaasti Helsingin kantakaupunkiin sekä liikenteen pääväylien solmukohtiin, erityisesti raideliikenteen asemanseutuihin.

Pääkaupunkiseudulla 56 prosenttia yritysten henkilöstöstä työskentelee enintään kilometrin etäisyydellä raideliikenteen (lähijunat ja metro) asemista. Saavutettavuus paranee lähivuosina, kun Kehäradan ja Länsimetron asemat otetaan käyttöön. Tällöin 2/3 yritysten henkilöstöstä työskentelee alle kilometrin etäisyydellä raideliikenteen asemista. Erityismaininnan arvoinen on myös Helsingin seudun viimeaikainen vahva nousu maailmanluokassakin huomattavaksi start-up -keskukseksi. Ei ole liioittelua todeta, että todellinen solmukohta Helsinki ainakin on Suomen elinkeinopolitiikan mittakaavassa.

Suurten kaupunkien merkityksen kasvun taustalla ovat samat syyt kuin muuallakin maailmassa: kasautumisen edut. Kaupungistuminen tuo mukanaan mahdollisuuksia oppimiseen ja innovaatioihin, jotka lisäävät taloudellisen toiminnan tuottavuutta. Uusi talousmaantiede korostaa kasautumisen markkinaehtoisia etuja, joilla on suuri merkitys yritysten sijaintipaikkavalinnoille. Suurilla kaupunkiseuduilla yritykset pääsevät ensinnäkin hyötymään saman alan yritysten läheisyydestä seuraavista lokalisaatioeduista. Toiseksi, suuren kaupunkialueen tarjoama yritysten ja niitä palvelevien alihankkijoiden kirjo sekä suuri paikallinen kysyntä hyödyttävät yrityksiä. Ja tämä kehitys ei ole sellaista, joka hidastuisi lähivuosina, pikemminkin se vain kiihtyy.

Kokonaan toinen ja sinänsä merkille pantava asia on, että eräät keskeiset kasvualat kuten biotalous, kaivannaisteollisuus ja matkailu kohdentuvat pitkälti kaupunkiseutujen ulkopuolelle tasapainottaen alueellista kehitystä maan eri osissa.

*****

Kaikki edelliset faktat puhuvat puolestaan; Helsingillä ja koko seudulla on kiistaton veturiasema Suomessa. Kansainvälisissä vertailuissa Helsingin seudun asema ei kuitenkaan näytä yhtä hyvältä.

Vertailtaessa EU-alueella 34 kaupunkiseutua havaitaan, että niiden keskimääräinen tuottavuus on noin 1,6-kertainen koko maan tuottavuuteen verrattuna. Helsingin seudun tuottavuus on noin 1,4-kertainen koko maan tuottavuuteen verrattuna. Helsingin seudun pitäisi kuitenkin kyetä kilpailemaan kansainvälisessä sarjassa mm. Itämeren muiden metropolialueiden kanssa.

Metropolialueen kasvu edellyttää peräti 200 000 työpaikan lisäystä vuoteen 2035 mennessä pääasiassa avoimelle sektorille. Tarvitaan yhteistä, aktiivista elinkeinopolitiikkaa uusien työpaikkojen synnyttämiseksi ja kansainvälisen kilpailukyvyn turvaamiseksi.

Muihin suurimpiin suomalaisiin kaupunkiseutuihin verrattuna metropolialueella on vielä paljon käyttämätöntä kehittämis­potentiaalia elinkeino- ja innovaatiopolitiikan toteutuksessa. Alueen kansallisesti ylivoimaiset t&k&i-voimavarat, rooli kansantalouden veturina ja Suomen kansainvälisimpänä alueena puoltavat aktiivista ja samansuuntaista seudullista elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaa.

Suurimpien kaupunkien ja erityisesti metropolialueen merkitys kansantaloudelle on siis erittäin suuri. Erittäin suureen merkitykseen liittyy toisaalta erittäin suuri vastuu. Keskeinen kysymys on, saadaanko täällä kaikki irti mittavasta potentiaalista? Toimiiko Helsingin ja yritysten välinen yhteistyö? Etsimmekö jatkuvasti uusia kasvumahdollisuuksia? Onko meillä varaa olla ottamatta vastaan myös kansainvälistä näkyvyyttä tuovia hankkeita?

*****

Helsingin metropolialueella on kansallinen erityisasema hallituksen politiikassa. Erityisasemaan liittyy myös kansallinen vastuu – sekä hallituksella että seudun päättäjillä. Tarvitaan vastuullisia ja pitkäjänteisiä päätöksiä keskeisten rakennekysymysten ratkaisemiseksi.

Metropolialueella tarvitaan sekä voimavarojen että päätöksenteon kokoamista suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Hajautettu päätöksenteko ja kuntakohtainen vastuu – ainakaan nykyisellä kuntarakenteella – eivät riitä. Päätöksenteon kokoamista tarvitaan seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen ongelmien käsittelemisen lisäksi myös ja ennen kaikkea seudun kilpailukyvyn varmistamiseksi pitkällä tähtäimellä.

Metropolialueen tehtävä on palvella alueen kehitystä ja sen asukkaita. Tällöin alueen toimivuuden tulisi olla ensisijaista, ei sen miten aluetta hallinnoidaan. Nyt keskustelussa juututaan välillä hallinnointiajatteluun kokonaisnäkemyksen varjollakin.

Mielestäni seutu toimisi parhaiten yhtenä, eheänä kaupunkikokonaisuutena. Vain tällä tavalla alueen yhteinen koordinointi, yhteistyö ja palveluiden turvaaminen olisivat myös tulevaisuuden kannalta riittävän korkeatasoisia. Hallitus on sitoutunut selvittämään pääkaupunkiseudulle metropolihallintoa. Näin myös tehdään, mutta kehitystä on tarkasteltava myös käytännöllisyyden kannalta.

Jos tilanne näyttää siltä, että metropolihallintoon päädyttäisiin, niin silloin on pidettävä huolta myös alueen hallinnon vahvuudesta. Kyseeseen tulevat aluerajauksetkin vaativat vielä pohdintoja. Alueen suurentamisen sijasta sen pienentäminenkin on relevantti vaihtoehto.

Tarvitsemme eheän kaupunkikokonaisuuden tai vahvan metropolihallinnon. Tämä tarkoittaa silloin budjetti- ja palveluvallan siirtämistä metropolin yhteisiin käsiin. Löyhästi tehty metropoli ei tässä tilanteessa palvelisi ketään. Haluamme kuitenkin lisää toimivuutta alueelle, emmekä ylimääräisiä hallintorakenteita. Vain yhtenäisellä ja toimivalla pääkaupunkiseudun kokonaisuudella vastaamme tulevaisuudessa elinkeinoelämän tarpeisiin ja pidämme alueen kehityksen koko seudun asukkaille laadukkaana sekä tasapuolisena.

*****

Helsingin seutu on jatkossa entistä kovemmassa kansainvälisessä kilpailussa investoinneista ja osaajista. Samalla seudun kaupunkien tulisi kyetä ratkomaan mittavia haasteita yhdyskuntien energiatehokkuuden ja liikkumisen parantamiseksi sekä hyvinvointipalvelujen uudistamiseksi. Isot yhteiskunnalliset haasteet on nähtävä uusina kasvun mahdollisuuksina. Tarvitaan seudun yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän ennakkoluulotonta yhteistyötä.

Kaupungeilla on ratkaiseva merkitys innovaatioalustojen luomisessa ja julkisen kysynnän kanavoimisessa tukemaan uusien innovaatioiden syntyä ja kaupallistamista. Julkisia hankintoja tulisi suunnata vahvemmin uusien teknologioiden ja ratkaisujen demonstroimiseen, kaupallistamiseen ja markkinoille.

Yritysmyönteisyys on Helsingille elinkeinoelämän veturina lähtökohta. Toivon, että myönteisyys jatkaa kasvuaan ja Helsingin seutu vahvistaa asemiaan myös kansainvälisessä kilpailussa. Se on sekä paikallinen että koko Suomen etu.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *