Puheet

Helsinki Pride avajaiset

Helsinki Pride avajaiset

Kaupunkien tehtävä on olla hyvää elämää varten. Näin sanoi jo kreikkalainen filosofi Aristoteles. Vaikka hyvä elämä tarkoittaa eri ihmisille erilaisia asioita on kaupunkien tehtävä maailman kolkasta riippumatta tarjota asukkailleen se perusta, johon elämää on kautta aikojen rakennettu – toimeentulo, turvallisuuden tunne, koti, yhteisö ja itseilmaisun vapaus. Kaupungeissa ihmiset rakentavat elämää paitsi itselleen, myös toisilleen. Valinta kaupunkielämästä on aina myös valinta yhteisöstä – sen hyvine ja huonoine puolineen.

Helsinki haluaa nimenomaan olla paikka ja yhteisö – ei virkakoneisto. Olemme kaupungissa sitoutuneet tekemään asiat joka päivä hiukan kansainvälisemmin, hiukan palveluhenkisemmin ja hiukan rohkeammin. Se kaikki toivottavasti johtaa siihen, että kaupunkilaiset kokevat kouriintuntuvasti päivä päivältä toimivamman ja hauskemman Helsingin. Että kaupungista tulee päivä päivältä vielä parempi versio itsestään. Että ihmiset voivat olla ylpeitä omasta kaupungistaan.

Yhteisö ei vielä rakennu paremmaksi sillä, että päätämme näin. Tarvitaan innostusta, toimeliaisuutta ja ennakkoluulottomuutta nähdä ja tehdä asiat toisin. Ennen kaikkea tarvitaan rohkeus uskoa omaan pärjäämiseen, kun asiat menevät pieleen ja uskallusta juhlia silloin kun on onnistuttu. Tarvitaan rohkeus rakastua omaan kotikaupunkiin sen hyvine ja huonoine puolineen.

Yksi parhaista kehuista, jonka olen kotikaupungistamme kuullut, meni suunnilleen näin: ”Eriskummallista on se, että vaikka Helsingissä asuukin vain herroja, kusipäitä ja laiskoja ihmisiä, asunnot ovat kalliita, luonto puuttuu ja hipsterit ja seksuaalivähemmistöt marssivat kaduilla aamusta iltaan, kauramaitoa laitetaan kahviin ja salaatissa saattaa olla keittokinkun sijaan tofua, tänne vaan vuosi toisensa jälkeen muuttaa enemmän ja enemmän porukkaa.” Metropolikaupunkiin mahtuu monenlaista – täällä ei tarvitse olla samanlainen kuuluakseen perheeseen. Kaupunkilaisuuden tunnusmerkit ovat moninaiset. Ajatus siitä, että kaikki olisivat kaupungissa samanlaisia on itseasiassa aika pelottava.

Olisi hienoa olla täällä tänään avaamassa Pride -viikkoa ja todeta, että Suomessa meillä on kaikki hyvin. Näin ei kuitenkaan ole. Edes Suomessa yhtäläiset kansalaisoikeudet, ihmisarvo ja oikeus itseilmaisuun eivät ole itsestään selvyyksiä. Meidän on joka päivä tehtävä valintoja, jotka auttavat meitä ylläpitämään ja vahvistamaan moderneja demokraattisia arvoja maailmassa. Se, että voimme olla ylpeitä omasta identiteetistämme, on perusoikeus samoin kuin ne asiat, joihin tämän perusoikeuden tunnistaminen johtaa – oikeus perheeseen, samanarvoisuuteen lain edessä, hyvään elämään.

Turvallinen elinympäristö johtaa useimmiten moniarvoisempaan ja avoimempaan kulttuuriin. Turvattomuus lisää epäluuloa, kyräilyä ja ennakkoluuloja. Vaikka Suomi on perinteisesti mielletty maaksi, jossa on turvallista elää, viranomaisiin voi luottaa ja kadulla saa kulkea rauhassa, ei tämäkään ole meille kaikille vielä itsestään selvää. Asuinpaikasta riippuen ihmisen kokemus omasta kuulumisestaan voi vaihdella paljonkin. Väittäisin, että Helsinki on maassamme näissä asioissa edelläkävijä – kuten useimmat suuret kaupungit ympäri maailmaa – mutta ihmisarvo ei saisi olla asuinpaikasta kiinni. Tästäkin syystä turvallisen ympäristön luominen erityisesti nuorille on tärkeää. Jokaisen pitäisi pystyä kokemaan arvoa ja osallisuutta. Jokaisella pitäisi olla ääni.

Helsinki Pride on hyvä esimerkki siitä, että tapahtumallisuuden kautta voi saada paljon hyvää aikaan. Pride nostaa esille tärkeitä teemoja, tarjoaa merkityksellisiä kohtaamisia, pitää meteliä keskeisistä epäkohdista, luo elävää kaupunkikulttuuria ja kaiken tämän lisäksi onnistuu vielä pitämään hauskaa – kunpa kaupunkiorganisaatiokin osaisi olla näin monipuolisesti aikaansaava.

Tänä vuonna Pride on Helsingissä laajempi kuin koskaan. Yli 80 tapahtumaa 50 lokaatiossa on liike, jota ei voi jättää huomiotta. Teillä on ääni. Me kuulemme teitä. Helsinki on teidän kotinne. Me olemme teidän yhteisönne.