Blogi

Helsingissä tarve isoille kansainvälisille hotelliketjuille

Dalai Lama on sanonut: ”Kerran vuodessa, mene jonnekin, missä et ole ennen käynyt”.

Yhä kasvavat ihmisjoukot noudattavat Dalain Laman neuvoa. Matkailu kasvaa maailmalla kohisten, selkeästi maailmantalouden kasvua vahvemmin. Helsinki on saanut ja saa tästä osansa.

Näyttää siltä, että olemme osanneet tehdä monta asiaa oikein, koska meillä matkailu kasvaa vahvemmin kuin lähialueillamme. Viime vuonna turismi kasvoi Helsingissä 13%, kun muut pohjoismaiset pääkaupungit jäivät 2-4 prosenttiin. Helsingissä päästiin ensimmäistä kertaa yli neljään miljoonaan hotelliyöpymiseen. Helsinki on Suomen matkailun veturi ja Lapin ohella maan toinen merkittävä matkailubrändi.

Matkailun lisääntyessä se myös muuttaa muotoaan. Niin turistit kuin liikematkaajatkin haluavat matkoillaan erilaisia kokemuksia. Tämä koskee kaikkea mahdollista majoitusvaihtoehdoista alkaen.

Vähän aikaa sitten uutisoitiin, että Airbnb kattaa jo viidenneksen Helsingin majoituspaikoista. Viime vuonna Helsingissä oli tarjolla yli 2 300 Airbnb kohdetta. Toisessa päässä kysyntä huippuluokan hotellitarjonnasta lisääntyy sekin. Toukokuussa avattava St. George osuu hyvään saumaan. Matkailun suotuisan kehittymisen näkökulmasta on tärkeää, että majoitusvaihtoehdot kaupungissa ovat monimuotoisia ja palvelevat erilaisia kohderyhmiä.

Kaupungin hotellikapasiteetin rajallisuudesta on viime aikoina puhuttu paljon. Hotellihuoneiden käyttöaste oli Helsingissä viime vuonna 73 %. Se on korkea verrattuna moniin verrokkikaupunkeihin. Meillä on siis pulaa hotellihuoneista erilaisten sesonkien aikaan, mikä rajoittaa turismin kasvua ja jopa erilaisten isompien tapahtumien järjestämistä. Tulijoita olisi aika ajoin enemmän kuin mitä saamme majoitettua.

Kaupungissa on onneksi vireillä lukuisia hotellihankkeita. Hyvä näin. Tarvetta on kuitenkin vielä selkeästi isommalle määrälle.

Hotellikapasiteettimme keskittyy hiukan huolestuttavasti keskitason tarjontaan – puutetta majoituspalveluista on sekä korkean tason majoituksessa, että halvemmissa vaihtoehdoissa.

Tällä on merkitystä monesta syystä. Ensinnäkin se vaikuttaa mm. siihen, millaisia kansainvälisiä tapahtumia Helsingissä voidaan järjestää. Esimerkiksi kongressien ja urheilu- ja viihdetapahtumien kohdalla hotellikapasiteettivaatimukset eivät aina täyty.

Toiseksi kyse on yleisestä mainetekijästä. Helsinki pyrkii kaikessa tekemisessään maailmanluokkaan. Keskeinen tavoitteemme on kasvattaa kaupungin tunnettuisuutta ja vetovoimaisuutta. Onnistuminen tässä hyödyttää meitä muussakin kuin turismin kehittämisessä.

Tulevaisuudessa kaupungin tavoitteena on keskittyä matkailussa ns. massaturismin houkuttelun sijaan siihen, että matkailijat viipyvät kaupungissa pidempään, kuluttavat enemmän paikallisia palveluja ja löytävät Helsingin sydämen ainutkertaisella tavalla.

Kaikesta tästä seuraa, että etujemme mukaista on, että myös merkittävät kansainväliset hotelliketjut löytäisivät tiensä Helsinkiin. Olen pitänyt tärkeänä, että tämä myös näkyy kaupungin elinkeinopolitiikassa ja kansainvälisten investointien houkuttelutyössä. Jotta positiivinen kehityksemme voisi jatkua, kaupungin pitää kansainvälistyä myös tässä suhteessa. Kyllä maailmanluokan kaupungissa pitää olla myös maailmanluokan, kansainvälisesti tunnistetut ja tunnustetut hotellibrändit. Tai ainakin osa näistä.