Uutiset Yleistä

Helsingin taloudelle kunnon tavoitemittarit, Helsingin Uutiset

Kun Helsingin talouden tilaa vertaa muihin maan kuntiin ja näkökulmana on kaupungin oma käyttötalous, Helsinki voi huonosti. Vuosikate on juuri ja juuri positiivinen, mutta poistoja ei pystytä lähellekään kattamaan. Kun näkökulma ulotetaan koskemaan myös kaupungin liikelaitoksia, tilanne on kuitenkin hyvä. Vuosikate on noin 500 miljoonaa positiivinen ja poistojen jälkeenkin ylijäämää jää yllin kyllin.

Hieman yksinkertaistaen voi todeta, että kiitos Helsingin Energian muhkeiden voittojen kaupungin talous on hyvässä kunnossa, mutta ilman Helsingin Energiaa, Helsinki olisi lähes kriisikunta. Kokonaistilanne on tänään hyvä, mutta kaikki tietävät, että pitkässä juoksussa kaupunki ei voi nojata palvelutuotantoaan yksittäisen liikelaitoksen historiallisen kovaan tuloskehitykseen. Varsinkin kun kunnan pitäisi pystyä pitämään taloutensa tasapainossa ilman tämänkaltaisia liikelaitoksia. Kuten useimmat muut kunnat joutuvat. Ja kuten jokainen aidosti terve kunta pystyy.

Viimeisten vuosien ajan tilannekuva on säännönmukaisesti ollut sama: Sosiaalitoimi ja HUS eivät pysy raameissaan, vaan ylittävät ne säännöllisesti ja varsin reippaasti. Tulopuolella verotulojen kasvutahti on heikohko ja selvästi alle maan keskitason. Helsingin Energian tulos pelastaa kuitenkin koko yhtälön, kerta toisensa jälkeen. Tärkein tästä tehtävä johtopäätös on se, että kaupungin on saatava varsinkin sosiaalitoimen ja erikoissairaanhoidon menokehitys hillittyä ja omat kunnallisverotulot uuteen nousuun, jotta kaupunki pärjäisi ja selviytyisi siinä tilanteessa, kun Helsingin Energia ei enää pelastakaan meitä.

Helsingin talous ajautui vuosituhanteen alkuvuosina tunnetusti rajuun syksykierteeseen. Kaupungissa onnistuttiin – kiitos mm. laajan poliittisen yhteisymmärryksen – tekemään tarvittavat tasapainottamistoimet.

Tavoitteeksi asetettiin ensin vuosikatteen saaminen positiiviseksi sekä seuraavassa vaiheessa myös poistojen kattaminen vuosikatteesta. Ensimmäisessä tavoitteessa onnistuttiin varsin pian. Toista tavoitetta ei ole vieläkään saavutettu. Viime aikoina tämän tyyppisiä tavoitteita ei enää ole asetettu. Ehkä näin kuitenkin pitäisi tehdä.

Hyvän vertailukohdan saa valtion toimista. Vaikka valtiontalous on hyvässä kunnossa, valtio asettaa yhä tiukempia tulevaisuuden tavoitteita. Tavoitteet koskevat niin valtiontalouden ylijäämää, työllisyyden kehittymistä kuin mm. valtionhallinnon sisäisen tuottavuuden parantamista. Tavoitteet ovat pääosin selkeitä ja konkreettisia. Ja pitkäjänteisiä.

Myös Helsingin tulisi asettaa oman tulevaisuutensa osalta itselleen selkeämmät ja konkreettisemmat tulostavoitteet, jotka ohjaisivat koko kaupungin toimintaa. Erilaisia tilaisuuksia toimeen tarttumiseen voisi syntyä esim. ylipormestari Pajusen uudistaessa kaupungin budjettikäytäntöä tai kaupungin antaessa tulevan puitelain mukaista vastausta valtiolle kesällä 2007. Mahdollista olisi myös asettaa erillinen keskeisistä luottamushenkilöistä ja virkamiehistä koostuva toimielin valmistelemaan tällaista strategiaa vaikkapa seuraavan valtuustokauden alkuun. Edettiinpä miten tahansa, olennaista olisi kaupunginvaltuuston sitouttaminen tosissaan alullepantavaan prosessiin sekä sen loppupäätelmiin.

Helsingin virkamiesjohdolla ja luottamushenkilöillä tulisi olla selkeä näkemys siitä, mihin ollaan menossa ja mitä tavoitellaan. Tavoitteiden pitäisi olla yhteisiä, selkeitä, konkreettisia ja mitattavissa olevia. Asiassa voidaan edetä monella tavalla. Lopputulos on tässäkin koreografiaa tärkeämpää.

Jan Vapaavuori
kansanedustaja (kok)
Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja