Puheet Yleistä

Helsingin shakkiklubin 120-vuotisjuhlat, Helsingin kaupungin tervehdys

Shakin luonteesta

Hyvät naiset ja herrat,
hyvät shakin ystävät,

Minulla on ilo tuoda 120-vuotiaalle Helsingin shakkiklubille Helsingin kaupungin tervehdys.
Shakin peluu on terveellistä ja suositeltavaa ajanvietettä. Shakki on älykäs peli. Se vaatii laskutaitoa, hyvää muistia ja loogista ajattelukykyä.

Todennäköisyyslaskenta on kehittänyt eräitä erinomaisen kuvaavia kuvitteellisia tilanteita ja esimerkkejä siitä, miten vaikeaa looginen ja rationaalinen ajattelu voi olla. Yksi näistä kertoo tilanteesta, jossa valittavaksesi tarjotaan kaksi kirjekuorta. Toisessa näistä on kaksi kertaa niin paljon rahaa kuin toisessa. Valitset näistä ensimmäisen, avaat sen ja löydät 100 euroa. Tästä tiedät, että toisessa on joko 50 tai 200 euroa. Kun kuorten tarjoaja sallii sinun muuttaa mielesi, järkeilet, että kuoren vaihtamalla voit joko voittaa 100 euroa tai hävitä 50 euroa. Tässä tilanteessa useimmat vaihtavat kuoren.

Jos kuitenkin syvennyt hetken miettimään asiaa, havaitset, että olipa ensimmäisessä kuoressa mikä summa tahansa, tällä logiikalla vaihdat aina kuoren. Ja jos joka tapauksessa käytät vaihtomahdollisuuden hyväksi, miksi et saman tien valitse sitä toista kuorta? Tästä umpikujasta ei itse asiassa ole ulospääsyä.

Shakkiakaan ei voi pelata pelkällä laskutaidolla tai hyvällä muistilla. Pelaaja on tavallaan samassa asemassa kuin johtaja taistelussa. Pelaaja joutuu joka siirrolla suorittamaan tilanteen arvioinnin ja sen mukaan suunnittelemaan taistelun kulun ilman matemaattisen laskelman suomaa varmuutta. Tutustuessani Eero E. Böökin vuodelta 1936 olleeseen shakkipelin oppikirjaan, havaitsin että jo tavallisimpia aloituksia pelissä oli – aloittelijoillekin tarkoitetussa opuksessa yhteensä 25.

Osakesijoituksia tutkineet ovat havainneet, että monet ihmiset pyrkivät välttämään riskiä tavoitellakseen voittoa, mutta valitsevat riskin välttääkseen tappion. Mitä enemmän pelissä on, sitä varmemmin toimitaan näin. Jos edellä mainitussa kuoressa olisi ollut miljoona euroa, useimmat eivät enää olisikaan vaihtaneet kuorta.

Shakissa tällaisia tilanteita tulee vastaan lähes joka ottelussa. Shakinpelaajalta vaaditaan päättäväisyyttä, kylmäverisyyttä, sitkeyttä ja vastustajan luonteen tuntemista. Nämä ovat kaikki ominaisuuksia, joista on iloa ja hyötyä myös muussa elämässä.

Strategisesta luonteestaan huolimatta shakki on rauhanomainen peli. Pohjimmiltaan shakki on luonteeltaan älyllistä ja hiljaista ja muodostaa siten luonnollisen vastapainon nykyajan arjelle, jota sävyttää liian usein kiire ja pinnallisuus. Se sopii myös kaikenikäisille. Monet shakkimestarit kertovat aloittaneensa pelin jo viisivuotiaina. Eduskunnan oma shakkikerho havaitsi karvaasti tämä ikätekijän kohdatessaan viime keväänä parempansa – 13-14-vuotiaita kaikki!

Myös pelin historiasta tiedämme, että synkkämieliseksi tyranniksi kehittynyt intialainen valtias muuttui vanhoilla päivillään hyväksi hallitsijaksi, kun hän oli innostunut viisaan neuvonantajansa häntä varten kehittämästä pelistä.

Shakki on myös vanha ja varsin konservatiivinen peli. Shakin alkuajoista ei täyttä varmuutta taida olla, mutta se tiedetään, että shakki tuli arabialaisten mukana Eurooppaan, ja että pelin säännöt saavuttivat nykymuotonsa jo 1500- ja 1600-luvun taitteessa. Ei siis ihme, että myös shakkikerhot ovat jo päässeet kypsään ikään.

Käytettävissäni ei ole tarkkaa ja varmaa tietoa kaupungin vanhimmista urheiluseuroista. Vanhin kaikista on kuitenkin Helsingfors Skridskoklubben, joka jokin aika sitten täytti 130 vuotta. Nyt 120 vuotta täyttävä Helsingin shakkiklubi on siten yksi Helsingin ja täten koko maan vanhimpia seuroja. Alkuvuosinaan se joutui hyvinkin toimimaan seuratoiminnan pioneerina: kaikki piti tehdä itse, eikä mitään valmiita toimintamalleja ollut olemassa. Voidaankin hyvin sanoa, että Helsingin shakkiklubi on ollut luomassa perustaa koko suomalaiselle urheiluseuraseuratoiminnalle.

Shakki vaatii myös hyvää fyysistä kuntoa. Istuessani eräänä aamuna eduskunnan kahvilassa, joukossamme ihmeteltiin – sinänsä hyväntahtoisesti – Arto Satosen runsasta aamiaista. Ihmettely keskeytyi naurunremakkaan, kun joku joukosta sanoi, että Artohan pelaa shakkia. Naureskelu kuitenkin päättyi äkkiä kun paikalla ollut lääkärikansanedustaja ryhtyi selvittämään kuinka paljon energiaa ja kuinka hyvää kuntoa shakinpeluu itse asiassa edellyttääkään, ainakin jos siinä haluaa olla hyvä.

Helsingin kaupungin liikuntatoimen perusajatuksiin kuuluu toiminnan ulottaminen kaikille väestöryhmille. Urheilu- ja harrastetoiminnan järjestäminen yksin kaupungin puolesta olisi mahdoton toteuttaa, joten terveen ja tyytyväisen kaupunkilaisväestön turvaamiseksi urheiluseurat ja -järjestöt ovat korvaamaton apu. Olen kokenut, että lajista riippumatta urheilu- ja harrasteseuroissa tiivistyy kekseliäisyys juuri sen toiminnan hyväksi, joka on kunkin sydäntä lähellä ja silloin ei säästellä työtunteja. Kaupunki haluaa omalta osaltaan olla näiden ihmisten tukena, aina mahdollisuuksien mukaan.

Omasta ja Helsingin kaupungin puolesta haluan kiittää Helsingin shakkiklubia sen tekemästä työstä helsinkiläisen shakkikulttuurin hyväksi, onnitella klubia tänä merkkipäivänä ja toivottaa onnea ja menestystä seuraavillekin 120 vuodelle.