Puheet

Heljä Liukko-Sundströmin näyttelyn avajaiset

Professori Heljä Liukko-Sundström on aina ollut ennen kaikkea tarinan kertoja. Osana tätä uniikkia Arabian taiteilijayhteisöä hänellä on ollut ympärillään luova ja innostava taiteellinen perhe, jonka yhteisössä hänen luovuutensa on päässyt oikeuksiinsa. Samaan aikaan kuitenkin syvällisempi tarinankertoja asuu hänen mielessään, joka väsymättömänä ja ehtymättömänä luo uusia satuja ja maailmoja ihmisten iloksi – kuten tänäänkin voimme todistaa.

Heljä Liukko-Sundströmin tuotantoon kuuluu monia tunnettuja ja rakastettuja teoksia. Keramiikkatyöt lienevät niistä tunnetuimpia, mutta hänen useista julkisista teoksistaan ovat saaneet myös monet nauttia. Kuka ei tuntisi eläimiä, kukkia ja suomalaisille tuttuja maisemia pursuvia teoksia, joista kuvastuu paitsi rakkaus suomalaiseen kulttuuriin myös elämänilo, joka ei voi olla tarttumatta katsojaan.

Taiteen lisäksi Heljä Liukko-Sundström on tehnyt huomattavaa teollista tuotantoa. Pitkän uransa aikana hän on luonut rakastettavia ja tunnistettavia teoksia, joita löytyy monesta suomalaisesta kodista. Heljän teoksia kerätään intohimoisesti. Näiden taideteosten merkitys on osittain juuri siinä, että niitä on mahdollista hankkia minkälaiseen kotiin tahansa.

Vaikka kauneus on aina ollut Heljälle huomattavan tärkeää, hänen töitään katsoessa on ilmeistä, että tarinan ja sadun maailma on hänelle tärkeämpi kuin ulkokultaisuus. Yksi hänen merkittävistä teoistaan on kuitenkin työskentely lastenkulttuurin edistämiseksi. Ehkä rakkaus lastenkulttuuriin liittyy Heljän omaan mieleen, joka edelleen askartelee tarinoiden ja mielikuvituksen maailmassa – enemmän runollisena lapsena kuin vakavana aikuisena. Tämä on myös ulottuvuus, joka erotti hänet muista jo aikoinaan Arabian yhteisön alkuaikoina.

Edelleen Heljä työskentelee täällä – Arabian tehtaan yhdeksännessä kerroksessa. Tämä on helsinkiläiselle taideyhteisölle tärkeä paikka. Se, että täällä edelleen työskennellään, on merkittävä jatkumo alueen historiassa, vaikka yhteisö ympärillä on viimeisen 50 vuoden aikana huomattavasti muuttunut. Helsingin kaupungin näkökulmasta on tärkeää, että kaupungin keskustassa työskentelee ja elää kaupunkikulttuurin tuottajia ja taiteilijoita – myös nuoria ja myös tulevaisuudessa. Kaupunkien kehityksessä ja kansainvälistymisessä taideyhteisöt ovat elintärkeitä. Ne tuovat mukanaan luovuutta, elinvoimaa ja aktiivisuutta, jota kaupungissa asuvat ihmiset ovat tottuneet odottamaan ja kaupunkiin saapuvat matkailijat etsimään. Kaupunki on yhteisö, jossa luovuus näyttelee keskeistä roolia. Taiteilijoiden rooli kaupunkien kansainvälistymisessä ja avautumisessa on ollut kautta aikojen tärkeää. Vaikka ajat ja paikat ovat huomattavasti muuttuneet siitä, kun Rut Bryk, Birger Kaipainen ja Kaj Franck työskentelivät täällä, on kaupunki yhä ennen kaikkea koti ja yhteisö. Paikka, jonka me kaikki luomme toisillemme yhdessä.

Tänään avautuvassa näyttelyssä Heljän uusien uniikkiteosten kautta sukelletaan maan päältä kukkien ja eläinten valtakunnasta veden syvyyksiin. Keraamisten hahmojen kautta hän käsittelee ajankohtaisia teemoja elinympäristömme uhista yksinäisyyteen. Merellisessä Helsingissä aihe tuntuu keskeiseltä. Taide avaa kauneuden kautta väylän käsitellä välillä uhkaaviakin aiheita tavalla, johon jokainen voi osallistua. Huolimatta vakavista aiheista on teosten toteutuksessa aistittava lempeyttä ja ymmärrystä.

Toimittaja Marjo Tiirikan toukokuussa julkaistussa Heljän elämäkertakirjassa ”Arabian Heljä” taiteilija kuvaa, että hänen tehtävänsä maailmassa on ”ilon levittäminen ja ikävän torjuminen”. Tänään näiden teosten äärellä on helppo sanoa, että tämän tehtävän täyttymistä on merkityksellistä seurata ja tärkeää tukea. Ilon levittäminen lienee kuitenkin niitä ihmisen tärkeimpiä tehtäviä.

Haluan lämpimästi onnitella Heljää tästä näyttelystä sekä hänen merkityksellisestä ja kauaskantoisesta elämäntyöstään, jota saamme tänään juhlia.