Blogi Yleistä

Guggenheim-museo Helsingille suuri mahdollisuus

”Ihmiset muuttavat kaupunkiin hankkiakseen työtä ja elantoa, mutta jäävät sinne elääkseen hyvän elämän.” Sitaatti, joka ei ole sanatarkka, on Aristoteleeltä ja kuuluu ehdottomiin suosikkeihini.

Kaupunki ei koskaan ole valmis. Kaupunki on alituisessa liikkeessä. Kaupungissa voi aistia paitsi monimuotoista ja moniulotteista nykyisyyttä, myös historian havinaa ja näkymän tulevaisuuteen. Mitä elinvoimaisempi kaupunki on, sitä jännittävämmin nämä aikajanan eri ulottuvuudet ovat keskenään sopusointuisesti läsnä – ja sitä enemmän kaupunki on liikkeessä.

Ihmisen kokoiseksi metropoliksi kuvattu Helsinki on monella tapaa kiinnostava, jännittävä ja elinvoimainen. Samoin kun Suomi pärjää erilaisissa kansakuntien välisissä vertailuissa, Helsinki arvostetaan korkealle kaupunkien sarjassa. Menestys on kuitenkin ansaittava uudelleen ja uudelleen. Monet muutkin tekevät parhaansa koko ajan.

Globaalilla tasolla kilpailu on yhä enemmän kaupunkien ja kaupunkiseutujen välistä kilpailua. Perinteisten taloudellisten mittarien ohella kaupunkikisailu sisältää paljon muutakin. Menestyvä kaupunki on toimiva, turvallinen, jännittävä, kiinnostava, kansainvälinen, omaperäinenkin. Mutta ennen kaikkea, se on koko ajan liikkeessä.

Guggenheim-museo sopisi loistavasti Helsinkiin.

Mitä monimutkaisemmaksi maailma muuttuu, sitä suurempi yksinkertaistamisen tarve on. Ja sitä suurempi symboliarvo yksittäisille asioille annetaan. Näin on käynyt myös Guggenheim-hankkeelle.

Näin maailma kuitenkin pyörii. Ei Guggenheimista Helsingissä varmaan Bilbaon kaltaista menestystarinaa tule.

Mutta silti. Miksi ei? Mitä meillä on menetettävänä? Eikö positiivisen ennusteen todennäköisyys kuitenkin ole aika ylivoimainen! Maailmassa on paljon kaupunkeja, jotka ilman mainittavaa onnistumisen todennäköisyyttä suorastaan kuolaavat Guggenheimin perään. Oikein tai väärin, se on itse asiassa epäolennaista.

On kysytty tarvitseeko Helsinki Guggenheimia. Mielestäni kysymys on väärin asetettu. Tahdotko vai etkö on järkevämpi tulokulma kuin tarvitsetko vai etkö – ainakin tässä kuviossa.

Minulle Guggenheim-museon kuitenkin järjelliset kustannukset on yksityiskohta, joka on relevantti, mutta ei ratkaiseva. Sama koskee sijaintia kaupunkirakenteessa. Paikalla on merkitystä, mutta mahdollisia paikkoja voi olla useitakin, kunhan se löytyy ydinkeskustasta. Katajanokka käy mainiosti.

En ole taiteen asiantuntija, enkä aktiivi-harrastaja. Eivät tosin ole museoissa kävijätkään, ainakaan keskimäärin. Minulla on kuitenkin erittäin vahva usko Janne Gallen-Kallela-Sireniin ja moniin muihin maamme taideammattilaisiin. Kun nämä henkiset voimavarat yhdistetään kuitenkin uniikin Guggenheim-organisaation näkemykseen ja kokemukseen, niin hyvä tulee.

Sen sijaan kaupunkikulttuuri ja sen edistäminen kuuluu Intohimoihini. Siksi, ja jo sen takia, Guggenheim on Helsingille suuri mahdollisuus, johon pitää nyt päättäväisesti tarttua.

Virheitä tehdään, toisinaan isojakin. Kaikkein suurimpia virheitä syntyy kuitenkin silloin, kun ei tajuta tarttua eteen osuviin ainutlaatuisiin mahdollisuuksiin. Kaikessa on riskinsä, erityisesti siinä, ettei riskiä uskalla kohdata. Tai kun takerrumme mediaseksikkäisiin yksityiskohtiin kokonaiskuvan näkemisen sijasta.

Vastaa