Puheet

Fortumin Järvenpään biovoimalaitoksen vihkiäiset, Järvenpää

Hyvät juhlavieraat,

Tänään vihittävässä voimalaitoksessa yhdistyvät monet Suomen energiapolitiikan keskeiset elementit: investoinnit puhtaaseen energiaan, fossiilisten energialähteiden korvaaminen metsäpohjaisella uusiutuvalla biomassalla, kotimaisen energian omavaraisuuden lisääminen, yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto sekä alueellisuus.

Suomen energia- ja ilmastopolitiikan pitkän aikavälin tavoitteena on siirtyminen hiilineutraaliin yhteiskuntaan vuoteen 2050 mennessä. Tämä tavoite on jo sinällään kunnianhimoinen, mutta aivan erityisen kunnianhimoinen se on Suomen kaltaisessa maassa, jossa energiaa kulutetaan paljon. Tämä tietysti johtuu maamme energiaintensiivisen teollisuuden suuresta osuudesta moniin muihin maihin verrattuna, pohjoisen kylmästä ilmastosta ja pitkistä etäisyyksistä. Tarvitaan siis paljon energiaa, jotta teollisuus pyörii, talot pysyvät lämpiminä ja ihmiset pääsevät liikkumaan. Tämä näkyy myös tilastoissa: Suomessa kulutetaan energiaa henkeä kohti enemmän kuin missään muussa kansainvälisen energiajärjestö IEA:n jäsenmaassa.

Energian merkitys Suomen kaltaiselle maalle on siten poikkeuksellisen suuri. Samalla kasvihuonekaasupäästömme ovat suhteellisen korkealla tasolla. Meidän on löydettävä oikeat, Suomen olosuhteisiin parhaiten sopivat ratkaisut, jotta teollisuutemme kilpailukyky säilytetään ja luotettava energian saanti pystytään turvaamaan samalla, kun kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään.

Suomi on jo sitoutunut EU-tasolla nostamaan uusiutuvan energian osuuden 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä ja samalla vähentämään hiilidioksidipäästöjään 20 %. Olemme oikealla uralla ja tulemme saavuttamaan nämä tavoitteet, jotka kulkevat osittain käsi kädessä. Mitä suurempi on uusiutuvan energian osuus, sitä puhtaampaa ja päästöttömämpää energiamme on.

Suomen uusiutuvan energian pääasiallinen lähde on metsä, sillä jo nyt 80 % uusiutuvasta energiastamme perustuu metsästä peräisin olevaan biomassaan. Noin puolet Suomessa tarvittavasta uusiutuvan energian lisäyksestä tullaan niin ikään saamaan metsähakkeen käytön kasvattamisesta sähkön ja lämmön tuotannossa. Metsäbiomassan energiakäytön lisääminen kasvattaa samalla energiaomavaraisuuttamme ja parantaa kauppatasettamme.

Suomen energiapolitiikan kulmakivinä ovat tehokas energian käyttö ja monipuolinen energiapaletti. Energialähteinä käytetään tällä hetkellä fossiilisten (hiilen, öljyn ja maakaasun) polttoaineiden lisäksi vesi- ja tuulivoimaa, ydinvoimaa, turvetta ja biomassaa. Jotta asteittainen siirtyminen hiilineutraaliin yhteiskuntaan toteutuu, tulee fossiilisia polttoaineita korvata enenevässä määrin uusiutuvalla energialla. Samalla meidän on entisestään parannettava energiatehokkuutta. Nämä tavoitteet on kirjattu myös maaliskuussa eduskunnalle annettuun selontekoon kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta.

Suomessa noin 80 % kaukolämmöstä perustuu yhdistettyyn sähkön ja lämmöntuotantoon, joka on sekä ympäristöystävällistä että energiatehokasta. Fortumia voidaan pitää edelläkävijänä yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannossa sekä Suomessa että kansainvälisesti. Yhdistetyssä tuotannossa lähes 90 % energiasta voidaan käyttää hyödyksi ja samalla hiilidioksidipäästöt vähenevät. Tämä jos mikä on puhdasta ja tehokasta energiantuotantoa.

Fortumin Järvenpään biovoimalaitoksessa yhdistyvät sekä puhtaan ympäristöystävällisen metsäpohjaisen biomassan käyttäminen että energiatehokas yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto. Tänään vihittävä laitos korvaa pääosan Järvenpään ja Tuusulan fossiilisiin polttoaineisiin (maakaasuun ja öljyyn) perustuneesta kaukolämpötuotannosta bioenergialla tuotetulla kaukolämmöllä. Uusi laitos palvelee yli 50 000 asukasta ja laitoksen ansiosta hiilidioksidipäästöt vähenevät alle puoleen.

Hyvät kuulijat,

Energian tuotantoon liittyvät ratkaisut ovat pitkän aikavälin ratkaisuja. Siksi tarvitsemme pitkäjänteistä energiapolitiikkaa. Saimme kansainvälisen energiajärjestön IAE:n suorittamassa maatarkastelussa hyvän arvosanan nykyisestä energiapolitiikastamme. IEA:n raportin mukaan Suomen energiapoliittiset valinnat ovat olleet oikeita ja kestävällä pohjalla. Voimme olla tyytyväisiä tästä tunnustuksesta. Nyt on kuitenkin aika suunnata katse pidemmän aikavälin ratkaisuihin. Maailma ympärillämme muuttuu. Kansainvälisellä energiapolitiikalla sekä EU:n tekemillä ratkaisuilla on maamme kannalta valtavan suuri merkitys.

Olen käynnistänyt vuoteen 2050 ulottuvan tiekartan valmistelutyön kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Tässä työssä tarvitsemme laajaa kansallista yhteisymmärrystä energiapolitiikan suunnasta. Tarvitsemme yli hallituskausien ulottuvaa ennakoitavaa energiapolitiikkaa. Se on tärkeää kansalaisten hyvinvoinnin, teollisuutemme kilpailukyvyn, huoltovarmuuden sekä ilmasto- ja ympäristönäkökohtien vuoksi. Se on myös tärkeää yritysten investointivarmuuden kannalta.

Tiekartan valmistelua varten olen päättänyt asettaa parlamentaarisen työryhmän. Haluan Suomen pitkän aikavälin energiapolitiikan suunnittelusta avoimemman ja vuorovaikutteisemman, sellaisen prosessin, johon myös halukkaat kansalaispiirit voivat osallistua.

Pitkän aikavälin tiekartan avulla pyrimme luomaan ennakoitavamman toimintaympäristön, jossa investointivarmuus paranee ja investoinnit puhtaaseen ja energiatehokkaaseen energian tuotantoon lisääntyvät entisestään.

Tavoitteeni on luoda sellainen kauas katsova ja ennakoitava toimintaympäristö, joka mahdollistaa siirtymisen vihreään talouteen, ympäristön, joka on suotuisa myös uusien yritysten ja uusien työpaikkojen luomiselle. Cleantech ja biotalous ovat maailman nopeimmin kasvavia ja suurimman potentiaalin omaavia bisneksiä, joiden varaan koko elinkeinorakenteemme uusiutuminen kannattaa pitkälti rakentaa.

Hyvä juhlaväki,

Energiateollisuus on Suomen suurin investoija ja Fortumin osuus kaikista energiainvestoinneista on huomattava. Investoinnit energiaan lisäävät työpaikkoja ja parantavat ihmisten hyvinvointia.

Fortumin Järvenpään biojalostamon investointikustannukset ovat noin 80 milj. euroa ja laitoksella on ollut merkitystä alueellisena työllistäjänä sekä rakennusvaiheen aikana että laitoksen käynnistymisen jälkeen. Laitos myös hankkii polttoaineet kotimaisilta toimijoilta. Alueellinen työllistäminen on tärkeää, varsinkin nykyisessä taloudellisessa tilanteessa, jossa kuulemme usein vain huonoja uutisia.

Vihittävä voimala muodostaa teknologisesti tehokkaan ja alueellisesti työllistävän laitoksen, jonka uusiutuvasta metsähakkeesta tuotettu lähilämpö on ekotehokkuudessaan ykkösluokkaa. Järvenpään biojalostamon vihkimisellä on näin ollen Järvenpään ja Tuusulan energiansaannin ohella myös kansallista merkitystä. Järvenpään biovoimalaitos toimii omalta osaltaan erinomaisena suunnan näyttäjänä ja tärkeänä askeleena tavoitteessamme kohti vähähiilistä yhteiskuntaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *