Puheet Yleistä

The Finnish Game Awards 2015, Helsinki

Hyvät pelialan vaikuttajat, arvoisat juhlavieraat,

Ladies and Gentlemen,

Vaikka tänä iltana puhutaan peleistä, ei tässä bisneksessä todellakaan ole leikistä kyse!

  • Viime vuonna peliteollisuuden liikevaihto rikkoi miljardin euron rajan. Liikevaihdon kasvuvauhti on ollut – talouden taantumankin keskellä ilmiömäinen.
  • Pelialan yritykset keräsivät viime vuonna ulkomaista pääomaa noin 30 miljoonan dollarin edestä. Suomen maine maailmalla pelialan huippuosaamisen keskittymänä on selvässä nousussa.
  • Pelialalle arvioidaan syntyvän tänä vuonna 300 uutta työpaikkaa. Työpaikkojen määrän kasvu on kymmenen prosentin luokkaa.
  •  Alana peliteollisuus on valtion tulokulmasta katsottuna ihanteellinen: noin 95 % työntekijöistä ja työstä on Suomessa, mutta 99 % liikevaihdosta tulee maamme rajojen ulkopuolelta.
  •  Pelialan yrityksiin esimerkiksi Tekesin kautta tehdyt julkiset investoinnit ovat poikineet pelkkänä suorana verotuottona itsensä moninkertaisesti takaisin valtiolle. Pelialan merkitys hyvinvointimme rahoittajana on kasvussa.

Harva hahmottaa sitä, kuinka pitkät perinteet pelialalla Suomessa on. 1980-luvun alkuvuosista on jo tovi aikaa ja vanhin pelitalomme Housemarque on ehtinyt jo kypsään 20 vuoden ikään. Vaikka peliala on kypsynyt jo aikuisen ikään, ei ala ole silti kertaakaan lopettanut kehittymästä.

Päinvastoin – pelialalla on omaksuttu jatkuvan uudistumisen, kasvun ja kansainvälistymisen asenne, mistä koko elinkeinoelämämme voi laajemmin ottaa mallia. Mikä parasta, kasvun huippua ei ole vielä näkyvissä.

We Finns are very proud of our booming game industry and I am honored to be here amongst all this entrepreneurial spirit tonight. Being one of our fastest growing business sectors, game industry is creating more jobs and tempting more international investments, even in the times of economic downturn. What I admire the most is that Finnish game industry has adapted the most important key to success: the ability to renew oneself every day.

Hyvät ystävät,

Peliala on muutaman muun elinkeinosektorin ohella valopilkkuja suomalaisessa talouskehityksessä. Taloutemme kokonaiskuva ei kuitenkaan samanlaisia kehuja ansaitse.

Moni tästä joukosta muistaa varmasti hyvin takavuosien ICT-buumin ja Nokia-huuman. Suomella meni todella lujaa. ICT- ja elektroniikkateollisuus tuotti vuonna 2007 Suomessa neljänneksen koko teollisuutemme jalostusarvosta. Nokia yksin vastasi neljästä prosentista bruttokansantuotettamme. Valitettavaa on, että samaan aikaan muilla teollisuudenaloilla ei tapahtunut merkittävää uudistumista.

Elinkeinoelämässä mikään ei tule annettuna tai pysy paikallaan. Vain uudistumalla – tunnistamalla muutostekijät ja reagoimalla nopeasti voi onnistua.

Nokia is still a very good example what even a small nation like Finland can achieve by investing heavily in education, research, development and innovation, even in the midst of an economic recession. That was a bold growth strategy for Finland, which enabled companies such as Nokia to explore new markets and develop innovative products. I believe that even today, the recipe for success is pretty much the same. The key is to encourage our businesses to innovate and renew themselves.

Innovaatioita tukevan politiikan ohella on tehtävä johdonmukaista ja ennustettavaa, julkisen talouden tervehdyttämiseen, kustannusmalttiin sekä ihmisten ja yritysten kannustimien lisäämiseen perustuvaa talouspolitiikkaa, jonka turvin yritykset uskaltavat rohkeasti ponnistaa kohti uutta.

Suomi tarvitsee myös uusia kasvun kärkialoja, jotka monipuolistavat vientimme rakennetta.  Suomen kilpailuetu ei ole koskaan ollut volyymeissä tai monistamisessa – vaan laadussa ja edelläkävijyydessä. Kasvun kärjet löytyvät siis myös innovaatiovetoisilta aloilta.

Hyvät ystävät,

Peliteollisuus on yllättänyt meistä monet. Sen menestystarina Rovion, Supercellin ja monien muiden pienempien yrityksien luomana on ollut huimaa. Kyse on myös alasta, jonka nousua tuskin kukaan osasi ennustaa. Menestys luo menestystä ja niin kävi myös peliteollisuudessa.

Peliteollisuuden vaikutukset yrityskenttämme uudistumiseen ja digitaalisen vallankumouksen etenemiseen on syytä mieltää kaikessa laajuudessaan. Peliala on yksi käynnissä olevan suuren digitaalisen murroksen ehdottomista edelläkävijöistä. Tulevaisuuteen katsova yritys rakentaa päätöksensä digitaalisille vahvuuksille ja kilpailutekijöille, suunnittelipa se markkinoinnin, tuotekehityksen tai asiakaspalvelun investointeja. Peliteollisuus on tämän liiketoimintamallin jo syvällisesti sisäistänyt.

Pelialan menestys on myös osoitus siitä, minkälaisia mahdollisuuksia pienellä Suomella on maailmalla digitaalisuuden ja aineettoman arvonluonnin kaataessa lisää raja-aitoja. Kasvava osa innovaatioista ja taloudellisesta kasvusta syntyy aineettoman pääoman hyödyntämisestä. Nämä mahdollisuudet ovat valjastettavissa uusiksi innovaatioiksi, vientituotteiksi, työpaikoiksi ja hyvinvoinniksi jos Suomi onnistuu tekemään oikeita valintoja. Kannustamme osaltamme suomalaisia yrityksiä investoimaan aineettomiin oikeuksiin, brändin rakentamiseen, muotoiluun ja luovuuden monipuoliseen hyödyntämiseen, aivan kuten monet pelialan yritykset ovat jo tehneet.

In general, the best thing the state can do for businesses big and small is to create a competitive environment. State’s role in all this is not to pick up the winners, but to be an enabler. Most important thing is to create an atmosphere which encourages companies to grow and go global. That is done by competitive taxing system, sufficient funding on r&d, education and smart regulation.

Peliteollisuudesta puhuttaessa, yksi valtiovallan keskeinen rooli on varmasti rahoituksen mahdollistajana. Vaikka viime aikoina tilanne on parantunut, tarvitaan valtiota yhä riskinjakajana, koska erityisesti pienten alkavien yritysten riskirahoitus on Suomessa vielä volyymiltaan pientä.

Pelialan merkityksestä ja kasvupotentiaalista Suomelle kertoo osaltaan myös se, että Tekes käynnisti muutama vuosi sitten pelialan tukemiseen suunnatun oman Skene-ohjelman.  Skene jatkuu vuoden 2015 loppuun ja sen laajuus on noin 70 miljoonaa euroa, josta Tekesin osuus on 30 miljoonaa euroa.

Tekesin rahoituksen tarkoituksena on edistää liiketoiminnan nopeaa kehittymistä ja laajentamista kansainvälisille markkinoille. Tekes-rahoituksen turvin ponnisti kasvuun aikanaan myös pienehkö Supercell-niminen start up -yritys. Edellisvuonna, yhtiön perustajien maksaessa Suomeen pelkästään henkilökohtaisina veroina yli 100 miljoona euroa – voi todeta valtion jo saaneen rahansa takaisin monikymmenkertaisena.

Kaikkiaan Tekes on rahoittanut vuodesta 1996 alkaen noin sataa suomalaista pelialan yritystä, yhteensä noin 70 miljoonalla eurolla. Tekes on ollut mukana kaikissa merkittävissä suomalaisissa pelialan yrityksissä. Valtiota tarvitaan varmasti jatkossakin riskinjakajana, sillä riskirahoitusmarkkinat erityisesti alkaville yrityksille ovat Suomessa pienet. Pelialan osalta myönteistä on, että se on houkutellut kiitettävästi myös merkittävää ulkomaista rahoitusta, mikä ei ole suomalaiselle yritystoiminnalle perinteisesti ollut itsestäänselvyys.

Finnish game industry has surprised many with its major success. We Finnish have combinations of critical skills when it comes to qualities a successful game industry needs. At the same time, we have a very strong technical knowhow, but we are also a creative people, always looking for new ways to do things.

State’s investments to game industry, for example via Tekes have been very productive for Finnish tax payers, as we all here can see today. I can assure that also in the future the state will try to help the industry grow even more, in all the ways necessary. But to be honest, it sometimes seems that for the game industry, the best the state can do is to stay away and let the business bloom.

Hyvä juhlayleisö,

Toki pitää muistaa, että menestyksestään huolimatta peliteollisuus yksin ei vielä Suomea pelasta. Ei lähellekään. Tarvitsemme onnistumisia myös monilla muilla aloilla – esimerkiksi biotaloudessa, cleantechissa tai laajemmin digitalisaation osaajina. Peliteollisuudesta voi kuitenkin ottaa esimerkkiä monessa – erityisesti asennepuolella.

Pelialalla asenne nimittäin on kohdallaan. On rohkeutta tarttua uusiin haasteisiin, perustaa uusia yrityksiä ja pyrkiä tekemään kuluttajille jatkuvasti parempia ja mielenkiintoisempia tuotteita. Tämä on osaltaan myös alan jatkuvan kasvun lähde.

Peliteollisuus on tuonut Suomelle paljon isompiakin asioita kuin verotuloja ja kasvua. Haluan erityisesti kiittää suomalaista peliteollisuutta siitä hengennostattajan roolista, mikä alalla on selvästi viime vuosina ollut.

The success stories like Rovio’s or Supercell’s are something that Finland really needs. We need that entrepreneurial enthusiasm, we need those examples of courage for bold decisions, we need that drive and hunger for success. Finnish game companies and the boom of the whole game industry have provided us with just that.

I want to thank all the players of the Finnish game industry and wish all the possible success for forthcoming years as well – Menestystä ja kasvua myös tuleville vuosille!