Puheet Yleistä

Fingridin varavoimalaitoksen avajaiset, Forssa

Arvoisa juhlayleisö,

Valtioneuvosto on juuri hyväksynyt energia- ja ilmastostrategian päivityksen, jolla varmistetaan, että Suomi saavuttaa vuodelle 2020 asetetut energia- ja ilmastotavoitteet. Samalla valmistellaan tietä kohti pitkän aikavälin energia- ja ilmastotavoitteita. Tavoitteiden saavuttaminen vaatii vielä runsaasti töitä etenkin biomassan, erityisesti metsähakkeen, käytön lisäämisessä ja suunniteltujen suurien investointien läpiviemistä muun muassa tuulivoimaan. Vaadittavien toimenpiteiden arvioinnissa painotettiin kustannustehokkuutta, energiaomavaraisuuden lisäämistä sekä riittävän ja kohtuuhintaisen sähkönsaannin turvaamista.

Forssan seutu on kehityksessä vahvasti mukana muun muassa panostamalla kotimaisiin polttoaineisiin, jätteiden hyötykäyttöön ja biokaasun tuotantoon. Tätä aluetta voidaan kutsua hyvällä syyllä malliesimerkiksi uudesta bioajattelusta. Vapo Oy tuottaa noin kolmen kilometrin päässä Kiimassuon alueella lähes kaiken kaupungin tarvitsemasta kaukolämmöstä kotimaisilla polttoaineilla. Paikallinen Envor Oy puolestaan tuottaa samalla alueella biokaasua muun muassa elintarviketeollisuuden jätteistä. Tätä biokaasua käytetään sähkön tuotantoon yrityksen omissa kaasumoottoreissa ja tuotettu sähkö myydään paikalliselle Forssa Print painotalolle. Ainoana maailmassa biokaasua käytetään myös läheisellä lasivillatehtaalla korvaamaan prosessin tarvitsemaa butaania ja tilojen lämmitykseen. Työ- ja elinkeinoministeriö on omalta osaltaan ollut tukemassa biokaasun tuotantoa myöntämällä tälle hankkeelle 1,8 miljoonaa euroa investointitukea. Samalle alueelle on myös suunnitteilla varsin mittava tuulivoimapuisto, josta investointipäätöksiä voitaneen odottaa lähiaikoina. Varsinaista lähienergia-ajattelua siis parhaimmillaan.

Uusiutuvien energiamuotojen lisäämisellä on tärkeä osa maamme huoltovarmuuden parantamisessa ja ylläpidossa. On tärkeää, että pystymme tukeutumaan energiahuollossamme useisiin eri energialähteisiin, jolloin emme ole haavoittuvaisia yhden energialähteen saatavuudessa tai hinnassa tapahtuvista äkillisistä muutoksista. Kotimaisten polttoaineiden käytöllä voidaan myös parantaa valtion vaihtotasetta.

Uusiutuvan energian lisääminen aiheuttaa monien etujensa ohella kasvavia haasteita sähköjärjestelmässä. Hajautunut tuotanto vaatii uudenlaisia toimintatapoja verrattuna aiempaan keskittyneempään tuotantorakenteeseen. Liian nopea kehitys voi myös johtaa laajoihin ongelmiin. Keski-Euroopassa nopeasti vaihtelevaa tuotantoa on asennettu sähköverkkoon lyhyessä ajassa ennätyksellisen paljon eivätkä sähköjärjestelmä ja kaupalliset rakenteet ole pysyneet kehityksessä mukana. Tilanteen nurinkurisuutta kuvaa tilanne viime joululta, kun sähkön markkinahinta Saksassa painui satoja euroja negatiiviseksi, jolloin tuottajat joutuivat maksamaan tuottamastaan sähköstä. Nopeasti muuttuvaa tuotantoa on myös jouduttu siirtämään ennakoimattomasti naapurimaiden sähköverkoissa. Tämä ei luonnollisesti ole se kehityssuunta, johon pyrimme.

Nopeasti vaihteleva, mutta huonosti säädettävissä oleva uusiutuviin pohjautuva sähköntuotanto sekä uudet suuret voimalaitosyksiköt lisäävät tarvetta nopeasti säädettävälle tuotantokapasiteetille, jotta sähköjärjestelmä toimisi häiriöittä. Ilman säätävää kapasiteettia paikalliset häiriötilanteet saattavat johtaa suurhäiriötilanteeseen tai pahimmillaan jopa koko sähköjärjestelmän kaatumiseen. Tämä tekee Forssan uudesta voimalaitoksesta kansallisesti erityisen tärkeän.

Yhteiskunnalle ja tavalliselle kuluttajalle ensiarvoisen tärkeää onkin sähkön toimituksen varmuus. Sähköstä on tullut niin merkittävä osa elämäämme, että sen merkityksen huomaa vasta sähkönsyötön oikeasti katketessa. Ääriesimerkkinä tästä oli vuosien 2011 ja 2012 vaihteessa sattuneet Tapani- ja Hannu – myrskyt, jotka jättivät sadat tuhannet asiakkaat sähköttömiksi useiksi päiviksi. Myrsky koetteli poikkeuksellisen rajusti myös Forssan seutua. Tämä herätti päättäjät toimiin ja olemme hallituksessa omalta osaltamme parantamassa jakeluverkonhaltioiden toimitusvarmuutta juuri eduskunnalle annetulla sähkömarkkinalakiehdotuksella.

Perustan sähkön toimitusvarmuudelle luo luotettavasti toimiva kantaverkko. Mikäli kantaverkko pettää, myös muiden toimijoiden toimitusvarmuustyöltä lähtee pohja. Fingrid onkin hoitanut tehtäväänsä ylläpitää ja kehittää kantaverkon toimintoja esimerkillisellä tavalla, ja se on pärjännyt hyvin myös kansainvälisissä vertailuissa. Voidaankin sanoa, että Fingrid on jo nyt visionsa mukaisesti kantaverkkotoiminnan kansainvälinen esikuva. Tästä työstä konkreettisena esimerkkinä olkoon tämä uusi voimalaitos.

Vastaa