Pormestarikausi

Helsingin kaupunki oli juuri läpikäynyt historiansa suurimman hallinto- ja johtamisuudistuksen ja globaalit transformaatiot ilmastonmuutoksesta kaupungistumiseen ja digitalisaatioon muovasivat kaupungin toimintakenttää ulkoapäin. Kaupungit ympäri maailma etsivät parhaita konkreettisista ratkaisuja segregaation torjumiseksi, kaupungin lämmittämiseksi ilmastoystävällisemmin tai tulevaisuuden liikkumisen ja liikenteen ongelmien väistämiseksi.

Kaupunkien vaikutusvalta maailmassa kasvaa ja samanaikaisesti yhteistyö kaupunkien välillä muuttuu yhä merkityksellisemmäksi. Vaikka kaupungit ympäri maailman kilpailevat osaajista, investoinneista ja yrityksistä samaan aikaan niitä yhdistää ymmärrys siitä, että globaalien ongelmien ratkaisu on enenevissä määrin kaupunkien käsissä ja tässä työssä ne ovat kaikki samaa globaalia perhettä.

”Maailman toimivin kaupunki” oli osaltaan vastaus kehityskulkuun, jossa kaupunkien menestykseen alkoivat niiden kokoa ja sijaintia enemmän vaikuttaa kyky tarjota hyvän elämän perusedellytyksiä: toimivuutta, turvallisuutta, edistyksellistä ja elämyksellistä urbaania arkea. Asiakaskeskeisyyden, palveluhenkisyyden, modernimpien toimintatapojen, ketteryyden ja kansainvälisyyden korostaminen kaikessa kaupungin tekemisessä mahdollisti Helsingin kehittymisen päivä päivältä paremmaksi myös jatkuvasti ja yhä nopeammin muuttuvassa toimintaympäristössä.

Pormestarikauteni keskeisen mission kaupungin toimivuuden ydin on lopulta vähemmän näyttävissä saavutuksissa, vaan kaiken tekemisessä päivä päivältä hieman aiempaa paremmin ja kaupungin toimintakulttuurin kehittämisessä tukemaan tätä positiivista muutosta. Pormestarina halusin pitää fokuksen siinä, että kaupunki kokonaisuutena onnistuu. Toimivassa kaupungissa on paljon vahvuuksia ja vähän heikkouksia. Se vaatii pitkän tähtäimen sitoutumista ja strategista, kokonaisvaltaista ajattelua, joka ulottuu yli valtuustokausien.

Pormestarikauteni strategian onnistumiset ja opit löytyvät laajemmin hel.fi-sivuston julkaisuista.

Maailman toimivin kaupunki

Kauteni aikana Helsingissä tehtiin sen historian merkittävin digitaalinen transformaatio ja kaupunki sai aivan uudenlaiset valmiudet uusien teknologioiden hyödyntämiseen – kaupunki rekrytoi digitalisaatiojohtajan, sai digitalisaatio-ohjelman, kaupungin digitaalisen perustan rakentaminen käynnistettiin ja digitalisaatio läpäisi kaikki kaupungin perusrakenteet. Kaupungille rakennettiin myös kokonaan uusia kyvykkyyksiä: Helsinki oli maailman ensimmäisiä, kaupunkilaisten elämään vaikuttavien muutosvoimien analysointiin ja ennakointiin tarkoitetun strategiaosaston perustaneita kaupunkeja. Kaupungin hallintoa modernisointiin erityisesti panostamalla kaupungin johtamiseen, esimiestyöhön ja siilojen purkamiseen. Toimintakulttuurin kehittymistä tuettiin myös kannustamalla henkilöstön oma-aloitteisuutta, ideointia ja palkitsemista uudenlaisin palkitsemisen välinein sekä kehittämällä palkkausta systeemisesti palkkakehityssuunnitelmalla. Innovaatiokyvykkyyttä kehitettiin muun muassa yhteistyössä Bloomberg Philanthropies – säätiön kanssa.

Kestävän kasvun turvaaminen on kaupungin keskeisin tehtävä

Pormestarikauteni aikana Helsinki sai keskimäärin yli 6000 uutta asukasta joka vuosi. Koko strategiakaudella investoinnit nousivat 3,5 miljardiin euroon, mikä oli lähes 60 % enemmän kuin edeltävällä kaudella. Pormestarikauteni aikana Helsingissä aloitettiin 27 000 uuden asunnon rakentaminen. Uusia asuntoja valmistui 24 000 asuntoa, mikä ylitti asuntotuotannolle asetetun tavoitetason.

Vaikka kaupunki kasvoi vahvasti, se tapahtui kestävällä tavalla myös ekologisesti. Kaupungin kokonaispäästöt vuonna 2020 putosivat edellisvuoteen (2019) verrattuna -9% ja päästötavoitteen vertailuvuoteen (1990) verrattuna -33% (tavoite -30%) prosenttia. Asukaskohtaiset päästöt putosivat vastaavasti edellisvuoteen verrattuna -9% ja päästötavoitteen vertailuvuoteen 1990 verrattuna -50% (tavoite -48%) prosenttia.

Uusille asukkaille rakennettiin merkittävä määrä palveluita. Strategiakaudella aloitettiin 11 koulun ja 12 päiväkodin uudis- tai korvaavan uudisrakennuksen rakentaminen ja 17 koulun perusparannushanketta. Kuvaava esimerkki on, että kaupunkiimme rakentui strategiakauden jokaisena vuonna keskimäärin 1100 uutta päiväkotipaikkaa, eli yhteensä 4400 uutta paikkaa.

Kauteni suurimmat ylpeydenaiheet liittyvät paitsi kaupunkiorganisaation yhteiseen tekemiseen, myös täysin uusiin ja innovatiivisiin tapoihin ratkoa kaupungin viheliäisimpiä ongelmia. Toimme ekosysteemiajattelua kaupunkiin ja pyrimme muovaamaan toimintakulttuuria mahdollisimman laaja-alaisia kokonaisuuksia hahmottavaan päätöksentekoon. Kaupungin liikkumisohjelman kautta noin 60 konkreettisella ja poikkihallinnollisella toimenpiteellä vaikutettiin systeemisesti ihmisten tietoisuuteen, fyysiseen ympäristöön sekä arkikäytäntöihin varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa, työpaikoilla ja ikäihmisten palveluissa. Helsinki Energy Challenge –haastekilpailulla kysyimme koko maailmalta kestäviä tapoja Helsingin lämmittämiseksi tulevaisuudessa ja saimme 252 kansainväliseltä tiimiltä kiinnostavia ratkaisuvaihtoehtoja. Maria01 –kampuksen rakentamisessa kumppanoiduimme startup –ekosysteemin kanssa ja päätimme yhdessä tehdä Helsingistä maailman houkuttelevimman paikan uutta luoville yrityksille. Lisäksi kaupungin kansainvälistä vetovoimaa lähdettiin rakentamaan kunnianhimoisemmin yhdistämällä Helsinki Marketing ja Helsinki Business Hub uudeksi Helsinki Partners -yhtiöksi, joka tavoitteena on ottaa loikka kaupungin vetovoiman kehittämisessä ja osaajien, investointien ja matkailijoiden houkuttelussa. Kaupunki myös investoi luoviin aloihin – Suvilahden aluetta lähdettiin kehittämään public-private-partnershippina kokonaisvaltaiseksi tapahtuma-alueeksi ja alustavat päätöksen uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon rakentamisesta tehtiin yhdessä valtion ja yksityisten rahoittajien kanssa.

Uudistuvat palvelut

Digitalisaatio on tuonut ja tuo kiihtyvällä tahdilla uusia mahdollisuuksia kaupunkilaisten palveluiden kehittämiseen. Pormestarikauteni aikana avattiin muun muassa mahdollisuus perheille automatisoituun esiopetuspaikan tarjoamiseen tekstiviestillä. Tammikuussa 2021 5600 perheelle tarjottiin etäopetuspaikkaa tekstiviestillä ja 89% hyväksyi ehdotetun paikan.

Sosiaali- ja terveystoimessa Helsinki yhdisti strategiakauden aikana palveluitaan laajasti terveys- ja sotepalveluita tarjoaviin terveys- ja hyvinvointikeskuksiin, perheitä palveleviin perhekeskuksiin sekä ikäihmisiä palveleviin seniorikeskuksiin. Avatut palvelukeskukset ovat laajempien aukioloaikojen keskuksia, hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärellä.

Englanninkielisten varhaiskasvatus- ja koulupaikkojen määrä kaksinkertaistettiin palvelemaan helsinkiläisiä eri taustoista. Englanninkielisiä vapaa-ajan palveluita ja kaupungin neuvontaa lisättiin.

Pormestarikauteni aikana Helsinki sai ensimmäisen kiinteistöstrategiansa, jonka tavoitteena on ohjata toimitilakannan hoitoa taloudellisesti ja tilojen käytön pitkäikäisyyttä vaalivalla tavalla. Osana strategiaa kaupunkiympäristön toimialan rakennusten ja yleisten alueiden organisaatio uudistettiin asiakaslähtöiseksi palveluorganisaatioksi, mikä parantaa kaupungin sisäistä yhteistyötä tiloja käyttävien toimialojen kanssa.

Kauden aikana käynnistetyt pitkän tähtäimen kehityshankkeet luovat uskoa myös taide- ja kulttuuripalveluiden nousulle koronan jälkeen. Helsingin taidemuseo HAM:n siirtyminen Suvilahden kaasukelloon ja koko Suvilahden alueen kehittäminen tapahtumakeskukseksi, uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon rakentaminen Makasiinirantaan osana koko Eteläsataman alueen merkittävää kehittämistä, Tanssintalon rakentaminen, kansainvälisen nykytaidetapahtuma Helsinki Biennaalin avaaminen ensimmäistä kertaa Vallisaaressa ja koko Helsingin merellisen elämys- ja palvelukokonaisuuden rakentaminen ovat esimerkkejä siitä, miten kaupunki voi luoda alustan monenlaiselle taide- ja kulttuurielämälle, mikä samalla parantaa ekosysteemin toimijoiden omia onnistumisen edellytyksiä myös koronakriisin jälkeen.

1) Vastuullinen taloudenpito on hyvinvoivan kaupungin perusta

Pormestarikauteni aikana yhteistyössä rakennetut uudet palvelut tai kestävän kasvun turvaavat investoinnit eivät olisi olleet mahdollisia ilman kaupungin vastuullisesti ja pitkäjänteisesti hoidettua taloutta.

Vaikka olemme rakentaneet kaupunkiamme määrätietoisesti ja luoneet edellytyksiä kestävälle kasvulle merkittävästi kasvaneiden investointien kautta, oli veroprosenttimme pormestarikauden päättyessä alhaisempi kuin se oli neljä vuotta aiemmin ja meillä oli kaupunkina ja kaupunkilaista kohden vähemmän velkaa kuin strategiakauden alussa.

Myös seuraajat saavat käsiinsä taloudellisesti vahvan ja kasvuun kykenevän Helsingin.

2) Helsinki vahvisti ja monipuolisti edunvalvontaansa

Kaupunkimme kansainvälisyys otti valtavia edistysaskelia varsin lyhyessä ajassa. Helsingin ääntä on kuultu maailman merkittävissä verkostoissa ja päätöksentekoareenoilla. Sellaiset organisaatiot kuten Maailman talousfoorumi, YK ja Bloomberg Philanthropies, ja sellaiset kaupungit kuin New York, Lontoo ja Peking ovat halunneet tehdä töitä Helsingin kanssa. Olimme edelläkävijöitä ja johdimme New Yorkin kanssa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden paikalliseen raportointiin sitoutuneiden kaupunkien kansainvälistä liikettä. Kansainvälisen yhteistyön kautta onnistuimme saamaan kaupungille osaamista ja tietoa, suoraa taloudellista tukea kehittämiseen sekä konkreettista ongelmanratkaisuapua haasteellisimpiin ongelmiimme.

Myös kotimaassa Helsinki otti selkeän roolin kaupungin ja kaupunkilaisten asioiden ajamisessa. Toisaalta maamme suurimpien kaupunkien etuja oli uhattu niin voimakkaasti, että sitä vastaan oli pakko järjestäytyä vastaamaan. Toisaalta kaupunkien vallan ja merkityksen kasvu on luonut odotuksia pääkaupungin roolille valtakunnan politiikassa. Helsinki kasvatti hyvällä tavalla itsetuntoaan ja myös sen asukkaat tuntevat uudenlaista paikallisylpeyttä ja omistajuutta yhteisen hyvän rakentamisesta. Oli kyse sitten sote-uudistuksesta, suurista liikennehankkeista tai koronakriisin hoidosta, annoin kaupungin äänen kuulua. Suurten kaupunkien C21-verkostolla oli keskeinen rooli siinä, että kaupunkipolitiikka nousi laajasti kansallisen keskustelun agendalle ja sai kaupungit myös yhdessä puolustamaan asemaansa koko Suomen hyvinvoinnin vetureina.

Globaali pandemia mullisti strategiakauteni viimeisen kolmanneksen. Koronakriisi iski erityisen lujaa juuri kaupunkeihin. Vaikka koronakriisi oli ja on tragedia, olen ylpeä siitä, miten kaupunkiorganisaatio siihen joka tasolla reagoi. Teimme koronakriisin edellyttämät palvelujen uudelleenjärjestelyt nopeasti ja vastasimme koronakriisin aiheuttamaan sosiaaliseen ja taloudelliseen kriisiin päättäväisesti. Kriisijohtaminen toimi hyvin. Viestintä sai kaupunkilaisilta kiitosta. Koen vahvasti, että Helsingin keskeinen etu myös koronakriisin hoidossa oli yhteistyötä korostavaa toimintatapamme, uudistettu organisaatiomme ja uusi ketterämpi toimintakulttuurimme. Yhteistä näkemystä ja erilaisia tulokulmia yhteen sovittavaa toimintatapaa käytettiin paitsi kaupungin sisällä myös keskeisten kumppaneidemme kanssa. Kokonaisvaltaisesta otteesta hyötyi koko kaupunkiorganisaatio, mutta ennen kaikkea siitä hyötyivät kaupunkilaiset. Maailman toimivimman kaupungin perusta teki meistä vahvempia tämänkin kriisin edessä.

Puolustin pormestarina Helsinkiä ja Helsingin strategiaa niin hyvin kuin suinkin osasin ja pystyin. Pyrin johtamaan kaupunkia siten, että se siirtyy seuraaville vastuunkantajille jotain uutta oivaltaneena ja vielä paremmassa kunnossa kuin sen itse sain.

Uskon, että kauteni aikana luodulle pohjalle on hyvä rakentaa. Monet strategiset tavoitteet ovat muuttuneet kaupunkiorganisaation arkipäiväksi, jonka suuntaa tulevat kaudet tuskin muuttavat. Toimintakulttuuri ja siihen kiinteästi liittyvä yhteys maailmaan ja sen muutokseen jäävät elämään ja kantavan hedelmää myös tulevina vuosina.