Olympiakomitean kevätkokous 30.5
Arvoisat kevätkokousedustajat,
Päivitimme puolitoista vuotta sitten omaa strategiaamme nostamalla liikkeen ja liikunnallisen elämäntavan kolmanneksi kärkivalinnaksemme. Uudistus herätti tuolloin monenlaisia kysymyksiä ja aikalailla myös vastustusta. Ihmetystä ja irvailua riitti. Olin tuolloin vakuuttunut, että olemme oikealla tiellä ja tänä päivänä olen entistä vakuuttuneempi. Olympiakomitea on liikunnan ja urheilun ainoa kattojärjestö maassamme ja olisi ollut kerrassaan kummallista, ellemme olisi ottaneet isompaa roolia isoimman liikuntaan liittyvän yhteiskunnallisen ongelman ratkaisemisessa. Tähän meitä velvoitti itse asiassa omat sääntömmekin.
Kaikki tietävät, että suomalaisten fyysinen kunto ja toimintakyky ovat heikentyneet merkittävästi viimeisten vuosikymmenten aikana. Voidaan puhua jo kansallisesta hätätilasta, jossa liikkumattomuus ja siihen liittyvät ongelmat vaarantavat paitsi suomaisten terveyttä ja mielenterveyttämyös suomalaisten työ- ja toimintakyvyn sekä kriisinkestävyytemme. Kaikki tietävät, että tällä kehityksellä on jo ollut tuhoisa vaikutus yhteiskuntaamme – ja se vaikutus vain voimistuu, ellemme ryhdy käänteentekeviin toimenpiteisiin. Nuo toimenpiteet palvelevat koko laajaa liikuntakulttuuria aina liikkeestä ja liikunnallisesta elämäntavasta seuratoimintaan ja huippu-urheiluun saakka. Samalla ne palvelevat koko yhteiskuntaa, suomalaisten toimintakykyä, tuottavuutta, hyvinvointia, mielenterveyttä, maanpuolustusta ja monia muita sektoreita. Millään poliittisella, hallinnollisella, juridisella tai taloudellisella päätöksellä ei suomalaisen hyvinvoinnin kehitystä saada palautettua positiiviselle käyrälle, ellei kokonaisuuteen sisällytetä vaikuttavia toiomenpiteitä myös suomalaisten fyysisestä toimintakyvystä.
Vaikka kaikki edellä mainittu on hyvin tiedossa, ovat toimenpiteet tilanteen korjaamiseksi olleet vähäisiä. Asia on ehkä ymmärretty, mutta sitä ei ole otettu vakavasti. Asioiden edistäminen on sirpaloitunut useisiin ministeriöihin, kunnille, liikunta- ja sote-sektorille ja lukemattomille kansalaisjärjestöille. Yhteistä strategiaa ja johdonmukaista resursointia ei ole ollut. Asia ei ole ollut riittävän korkealla yhteiskunnallisella arvoasteikolla. Ei myöskään liikunta- ja urheiluyhteisön omalla agendalla.
Olen ylpeä siitä työstä joka Olympiakomitean piirissä mutta myös monien kumppaneidemme toimesta on tehty ymmärryksen lisäämiseksi aiheesta. Se, että olemme saaneet nostettua asian hallitusohjelmaneuvotteluihin Säätytalon agendalle on ollut valtavan työn takana. Se antaa samalla kuitenkin toiveikkuutta odottaa, että tuleva hallitus olisi ottamassa asian sen vaatimalla vakavuudella omaan hallitusohjelmaansa.
Haluan kiittää lämpimästi kaikkia, jotka olette olleet mukana yhteisessä vaalivaikuttamistyössämme. Mediassakin on kirjoitettu liikkumattomuuden haasteesta kevään aikana enemmän kuin koskaan. #LiikettäSuomeen-kampanjamme näkyi ja kuului somessa ja mielipidekirjoituspalstoilla. Ensimmäistä kertaa historiassa järjestimme yhdessä Ylen kanssa liikunnan ja urheilun puoluejohtajatentin, jossa teem oli vahvasti esillä. Yhteiskunnassa yhä useammat toimijat ovat yhtyneet huoleemme suomalaisten heikkenevästä toimintakyvystä. Esimerkiksi työmarkkinajärjestöt vaativat yhteisessä kannanotossaan, että suomalaisten liikkumisen lisääminen ja toimintakyvyn parantaminen tulee nostaa yhdeksi hallitusohjelman kärkihankkeeksi.
Liikunta nousi esille jopa valtiopäivien avajaisissa, kun tasavallan presidentti Sauli Niinistö kannusti kansanedustajia levittämään liikunnan tärkeyden sanomaa. Kysymys puolueiden ratkaisuista liikunnalliseen elämäntavan yleistymiseen nousi mukaan hallitustunnustelija Petteri Orpon kysymyksiin puolueille. Hallitusneuvotteluiden puheenjohtajanelikko piti kävelykokouksen sekä tiedotustilaisuuden liikkumattomuuden haasteesta, jota he aikovat lähteä taklaamaan useilla toimilla.
Olemme omassa eduskuntavaaleihin uuden hallituksen muodostamiseen liittyvässä vaikuttamistyössämmemme korostaneet kolmea asiaa:
- Tarvitaan suomalaisten toimintakyvyn vahvistamiseen liittyvä hallituksen poikkihallinnollinen kärkihanke,
- liikunnan ja urheilun rahoitustaso on tärkeä yhteiskunnalle monella eri tavalla ja siksi parlamentaarisesta rahoitussovusta tulee pitää kiinni, ja
- Liikunnan julkisen rahoituksen ollessa joka tapauksessa julkisen talouden sopeutuspaineissa haasteellisessa asemass on tärkeä huomioida myös porkkanat yksityisen rahoituksen lisäämiseksi liikunta- ja urheilutoimintaan
Suomalaisia on noin 5,5 miljoonaa, joista urheiluseuratoiminnan piirissä on tavalla tai toisella noin 1,8 miljoonaa. Se tarkoittaa kolmasosaa kaikista suomalaisista. Lajiliitoissamme on jäseninä noin 9 000 urheiluseuraa, joissa toimii noin 500 000 vapaaehtoista. Vapaaehtoistyön vuosittainen taloudellinen arvo on noin 700 miljoonaa euroa. Seurat ovat liikuntayhteisön selkäranka ja ne liikuttavat erityisesti lapsia ja nuoria, joiden liikkuminen on dramaattisesti vähentynyt. Neljä lasta kymmenestä liikkuu terveytensä kannalta liian vähän. Hintojen nousu ja voimakas inflaatio on aiheuttanut sen, että niin Olympiakomitea, lajiliitot kuin seuratkin ovat joutuneet sopeuttamaan toimintaansa samassa suhteessa eli jopa noin -10%.
Valtion liikuntabudjetti on noin 150 miljoonaa euroa, mikä on vain murto-osa liikunnan yhteiskunnalle tuottamista hyödyistä. Meidän on työskenneltävä kaikin voimin parhaassa mahdollisessa yhteistyössä, eikä käydä sisäistä taistelua resurssien jakamisesta liikuntakulttuurin sisällä, ennen kuin nuo resurssit on ylipäätään varmistettu.
Samalla on syytä muistaa, että noin 3,7 miljoona suomalaista ei ole organisoidun liikunnan ja urheilun piirissä. Kaikille heille olisi tärkeää löytää moninaisia keinoja liikkumisen lisäämiseksi omassa arjessaan. Tarvittavia toimia voisivat olla esimerkiksi neuvoloiden vahvempi tehtävä tukea vanhempia liikunnallisessa elämäntavassa, päiväkotien ja koulujen arkeen pitkin päivää lisätty liikkuminen esimerkiksi pihojen ja välituntien liikunnallistamisella, nuorille jaettavat harrastussetelit ja aikuisille suunnatut liikuntaan liittyvät verotukselliset helpotukset. Suomeen tarvitaan systeeminen muutos, jossa jokaiselle lapselle ja nuorelle tarjotaan mahdollisuus harrastaa liikuntaa jokaisen koulupäivän yhteydessä. Yksi keskeinen tapa tavoittaa suuri osa ikäluokkaa on puolustusvoimien kutsunnat, joita voisi nykyistä paremmin hyödyntää fyysisen kunnon arviointia varten ja antaa nuorille jatkoneuvontaa asiantuntijoiden avulla.
Pandemian jälkeisessä työelämässä tarvitaan myös aiempaa vahvemmin liikkeen lisäämistä työpäiviin ja työmatkoihin. Hyvinvointialueiden hyte-kertoimen nosto kolmeen prosenttiin vauhdittaisi ennaltaehkäisyä hyvinvointialueilla ja toisi pidemmällä aikavälillä miljardiluokan säästömahdollisuuksia sote-kuluista. Ikäihmisten arjen liikunnallistaminen, urheiluseurojen osaamisen hyödyntäminen koko kansan liikuttamisessa, kävelyn ja pyöräilyn edistäminen sekä ulkoilu- ja lähivirkistysalueet olisivat kaikkia hyviä keinoja. Lopuksi olisi hyvä antaa tilaa uusille innovaatioille ja ideoille liikkumattomuuden ratkaisuissa ja hakea hyviä benchmarkeja muista maista, joissa liikettä ja liikettä on menestyksellä tuotu ihmisten arkeen.
Liikkeen lisääminen kaikissa ikäryhmissä olisi paitsi jokaiselle yksilölle oman hyvinvoinnin kannalta tärkeää, myös yhteiskunnalle edullinen keino julkisen talouden kuntoon laittamisessa. Ja samalla hyödyt sataisivat seuratoiminnan ja huippu-urheilun laariin: mitä enemmän suomalaiset saavat iloa ja hyvää oloa liikunnasta, sitä useampi saattaa innostua seuratoiminnasta ja vapaaehtoistyöstä. Myös tavoitteellisesti urheilevat nuoret hyötyisivät monipuolisesta liikkumisesta varhaisella iällä, jolloin lähtökohdat omien unelmien tavoitteluun ja huippu-urheilijaksi saakka olisivat paremmat.
Suomen kielen hienouksiin kuuluu hienojakoinen rikkaus, jossa monia meille tärkeitä asioita kutsutaan useilla eri nimillä ja jaotellaan pienempiin nimettyihin osakokonaisuuksiin. Näin on myös liikunnassa ja urheilussa. Vain harvassa kielessä eritellään liikettä, liikkumista, liikuntaa ja urheilua samalla tavoin kuin suomessa. Välillä puhumme kuntoliikunnasta, arkiliikunnasta, hyötyliikunnasta tai harrasteliikunnasta, puhumme kilpaurheilusta, lasten ja nuorten urheilusta, huippu-urheilusta ja harrasteurheilusta. Puhumme monimutkaisesta järjestelmästä, jossa on laajoja verkostoja ja useita toimijoita. Ja lopulta: Kyseessä on meidän kaikkien yksi yhteinen asia: laaja suomalainen liikuntakulttuuri, meidän sportti.
Tästä syystä meidän kaikkien on nähtävä, että se mistä eri termein puhumme ja mitä olemme nyt ratkaisemassa, on kokonaisratkaisu kaikkeen. Se, mitä Säätytalolla ja uuden hallituksen ensimetreillä tapahtuu, määrittää tulevan suunnan niin liikkeelle ja liikunnalliselle elämäntavalle, seuratoiminnalle kuin kilpa- ja huippu-urheilullekin. Kysymys on paljon enemmästä kuin valtion liikuntabudjetista tai sen momenttien jaosta. Kyse on suomalaisten toimintakyvystä, yhteiskunnan toimivuudesta, tuottavuudesta, työkyvystä, maanpuolustuskyvystä ja kansakunnan mielenterveydestä. Liikunta ja urheilu nivoutuvat osaksi kaikkia näitä isoja yhteiskunnallisia kysymyksiä. Liikunta- ja urheiluyhteisölläkin on tähän liittyen ainutlaatuinen tilaisuus olla osa isompaa yhteiskunnallista ratkaisua. Tämä on myös se tapa, jolla kiinnitymme liikuntaa ja urheilua isompiin kysymyksiin ja isompaan kokonaiskuvaan Suomen ja suomalaisten kokonaishyvinvoinnista. Lempiaiheessani eli Olympiakomitean modernisoinnissa on myös pitkälti kyse juuri tästä – avautumisesta muuhun yhteiskuntaan ja kumppanoitumisesta muiden yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa – liikkeeseen, liikuntaan ja urheiluun liittyvien ongelmien ratkaisemisessa.
Olen varsin vakuuttunut siitä, että tulevan hallituksen ohjelmaan tulee jonkinlainen vielä auki oleva, mutta joka tapauksessa historiallinen kirjaus, jolla liike, liikkuminen ja liikuinta nousevat ennen koettua korkeampaan asemaan. Meidän, suomalaisen liikunta- ja urheiluyhteisön, on sen jälkeen löydettävä parhaat mahdolliset keinot kiinnittyä tähän valtiovallan tahtotilaan ja osoitettava hyödyllisyytemme. Siinä meillä kaikilla on oma roolimme. Kannustankin teitä kaikki ottamaan tämän suurella antaumuksella omalle agendallenne.
Vaikka päähuomiomme on ollut tämän suuren kokonaiskysymyksen ratkaisemisessa, on Suomen Olympiakomitean toiminnassa viety voimakkaasti eteenpäin myös useita muita tärkeitä asioita.
Olemme linjakkaasti uudistaneet Olympiakomitean toimintaa ja nostaneet vastuullisuustyötämme uudelle tasolle. Olemme päivittäneet henkilöstön toimintatapoja ja ohjeistuksia, avanneet ilmoituskanavia epäasiallisesta käytöksestä raportoimiseksi ja lisänneet vastuullisuusteemojen koulutustarjontaa koko urheiluyhteisön sisällä.
Olympiakomitean johtamisjärjestelmä ja toimintatavat on uudistettu ja toimintaa johtavat nyt uusi johtoryhmä ja uudistetut hallituksen työryhmät. Olemme sopeuttaneet talouttamme ja tehostaneet palveluidemme suuntaamista liittojen, seurojen ja urheilijoiden tueksi. Saamme päivittäin avunpyyntöjä urheilijoilta, seuroilta ja liitoilta ja vaikka yksittäistapauksiin tarttuminen onkin kuormittavaa, niin sanon, sen takia me täällä olemme. Me olemme olemassa urheilun toimijoita varten. Meidän resurssimme on tarkoitettu koko järjestelmän yhteiseen käyttöön.
Olemme myös vahvasti osallistuneet kansainväliseen keskusteluun ja jyrkästi tuominneet Venäjän brutaalin hyökkäyksen Ukrainaan. Olemme päättäväisesti puolustaneet yhteispohjoismaista näkemystä siitä, että venäläisiä ja valkovenäläisiä urheilijoita ei tule tällä hetkellä ottaa mukaan kansainväliseen urheiluun. Samalla olemme halunneet turvata suomalaisille urheilijoille mahdollisuuden harjoittaa ammattiaan, kilpailla kansainvälisellä tasolla ja valmistautua Pariisin olympialaisiin ja muihin kansainvälisiin arvokilpailuihin.
Aikamme isot haasteet vaativat yhä aktiivisempaa yhteistyötä niin verkostojemme kuin liikunnan ja urheilun ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Yhteistyö ja kumppanuudet ovat kantava ajatus ja toimintatapa, joihin pyrimme ja joilla olemme muun muassa viime kuukausina pystyneet vahvistamaan liikunnan ja urheilun kuuluvuutta yhteiskunnallisessa keskustelussa. Tänä vuonna tiivistämme yhteistyötä Suomen Paralympiakomitean kanssa ja etsimme uusia yhdessä tekemisen tapoja. Tavoitteenamme on palvella liikunnan ja urheilun kenttää yhä paremmin sekä edistää kaikkien suomalaisten liikuntaa, hyvinvointia ja toimintakykyä yhä vaikuttavammin.
Hyvät ystävät, toimimme valtavan laajan ja merkittävän kokonaisuuden parissa. Se on kokonaisuus, josta syntyy liikkeen kiertokulku. Liike on ajattelua – ja aistimista ilman ajattelua. Se kehittyy toistojen, venymisten, oppimisen ja epäonnistumisen kautta. Liike yhdistää arkiliikkujan, kuntoilijan, kilpailijan ja huippu-urheilijan; lapsen, nuoren, aikuisen ja ikäihmisen. Joskus liike kasvaa elämäntavaksi, intohimoksi, jopa ammatiksi. Liike luo hyvinvointia, ystävyyksiä, rakkauttakin. Ennen kaikkea: liike tekee hyvää, liikunta tekee hyvää ja urheilu tekee hyvää meille kaikille.
Kiitos teille kaikille merkittävästä työstänne suomalaisen liikkeen ja laajan liikuntakulttuurin edistämisessä. Tätä työtä meidän on syytä päättäväisesti jatkaa yhteisen strategian ja yhteisten tavoitteiden ohjaamana.
