Hyvät pesäpallon ystävät,
Suomalainen pesäpalloväki viettää tänään 100 vuotisjuhlaa, mutta lajin juuret ovat vielä paljon kauempana historiassa. Voi hyvin sanoa, että kansallispelimme tarina kytkeytyy osaksi suomalaisuuden syntyä, osaksi Suomen kehitystä itsenäiseksi valtioksi, ja osaksi sitä kansallista eetosta, jonka varaan kulttuurimme on rakentunut. Ymmärtääkseni tässä ei tänään ole kyse Pesäpalloliiton 100-vuotisjuhlasta. 100 vuotta sitten pesäpallo toimi vielä jaostona Suomen Palloliitossa ja vuosina 1925-1931 jaostona suoraan SVUL:n alaisuudessa. Pesäpalloliitto on perustettu vuonna 1931. Mutta pesäpallon ensimmäinen SM-turnaus pelattiin vuonna 1922 eli 100v sitten. Kyse on siis lajin 100-vuotisjuhlasta.
Pesäpallolla on luonnollisesti juuret vielä varhaisemmassa historiassa. Erilaiset pallonlyöntikisailut ja niihin liittyvät pelit kuuluivat suomalaisiin huvituksiin ja ajanvieteharrastuksiin ainakin 1800-luvun alusta lähtien. Kaikkialla Suomessa, niin maaseudulla kuin kaupungeissakin, harrastettiin kolkkapelien ja suolapelien nimillä tunnettuja pallopelejä, lukkaripalloa, koirapalloa ja nelimaalia. 1800-luvun lopulla näistä variaatioista ja amerikkalaisen baseballin vaikutteista kehittyi kuningaspallo, jonka suomenkieliset säännöt kirjoitti Suomen urheilun isäksikin kutsuttu Ivar Wilskman. 1900-luvun alkuvuosikymmeninä Lauri Tahko Pihkala kehitti kuningaspallosta erilaisia versioita, joista kuuluisin oli Pitkäpallo. Lopulta näiden pohjalta syntyi pesäpallo, joka 1920-luvulta alkaen vakiintui erityisesti Suojeluskuntien peliksi.
Itsenäistymisen jälkeen Suojeluskuntien poikatyöllä oli merkittävä vaikutus suomalaiseen pesäpalloon ja urheiluun ylipäätään. Poikatyön tarpeisiin rakennettiin Suomessa useita urheilukenttiä, jotka toimivat alustoina niin pesäpalloilun kuin muunkin urheilukulttuurin leviämiselle Suomessa. Pesäpallo sai erityistehtävän myös koululiikunnassa ja ”kunnon kansalaisten kasvattamisessa”. Pesäpallon luonnehdittiin 1920-luvulla ”kasvattavan lasten ja nuorten kurinalaisuutta, itseluottamusta ja yhteiskuntakelpoisuutta.” Myös armeijassa pesäpalloon suhtauduttiin myönteisesti, ja pelaamisen katsottiin kehittävän sotilaallisia taitoja.
Pesäpallolla oli kuitenkin myös laajemmin rakentavia ja yhdistäviä yhteiskunnallisia vaikutuksia. Vaikka Suojeluskunnat ottivat pelin omakseen, myös Työväen Urheiluliiton alaisissa seuroissa pelattiin aktiivisesti pesäpalloa.
Pesäpallo on myös monella tapaa toiminut suomalaisen urheilun tasa-arvon edelläkävijänä. Naiset ja tytöt aloittivat pesäpallon jo 1920-luvulla, ja pesäpallo oli ensimmäinen joukkuepeli, jota naiset pelasivat Suomessa kilpailullisesti ennen 1940-luvun sotavuosia.
Alusta alkaen pesäpallossa yhdistyivät liikunnallinen monipuolisuus taitoa vaativiin elementteihin. Hyvän pesäpalloilijan tuli olla nopea, tarkka, taitava ja myös nopeusvoimaominaisuuksiltaan hyvä, jotta räjähtävä heitto ja kova lyönti olivat mahdollisia. Tässä näkyy pelin kehittäjän Lauri ”Tahko” Pihkalan oma laaja urheilutausta.
Lauri ”Tahko” Pihkala (alun perin Gummerus) syntyi Pihtiputaalla vuonna 1888 paikallisen kirkkoherran 11. lapsena. Pihkala oli lapsesta saakka monipuolinen urheilumies. Hänen vaikutus suomalaisessa urheiluelämässä on näkynyt olympiaurheilusta kansanliikuntaan ja liikuntakasvatukseen, ja erityisen merkittävä vaikutus hänellä oli maastohiihtoon. Pihkala perusti muun muassa Suomen Ladun ja Suomen urheiluopiston. Urheilijana Pihkala edusti Suomea vuoden 1908 Olympialaisissa korkeushypyssä ja kiekonheitossa ja vuonna 1912 olympiakisojen 800 metrin juoksussa. Helsingin Kisa-Veikkoja edustanut Pihkala voitti yleisurheilussa seitsemän Suomen mestaruutta, ja hän on myös ensimmäinen suomalainen, joka on juossut 800 metriä alle kahden minuutin.
Tällä tavoin Pesäpallon historia palautuu Tahko Pihkalan kautta koko suomalaisen urheilun alkujuurille, ja toisaalta se heijastelee sitä monipuolisuuden ajatusta, jota tänäkin päivänä haluamme vaalia: Haluamme antaa lapsille ja nuorille monipuolisen liikunta- ja urheilukasvatuksen, josta parhaimmillaan jää elämänmittainen kipinä liikkeeseen ja liikunnalliseen elämäntapaan. Samanaikaisesti haluamme, että suomalaiset lajiliitot ja urheilulajit tekevät tiivistä yhteistyötä yhteisten tavoitteiden eteen, oppivat toisiltaan ja auttavat toisiaan, jotta voisimme menestyä kansainvälisessä huippu-urheilussa.
Pesäpallo on läpi historiansa rohkeasti muokannut sääntöjään ja kehittänyt tuotettaan ajassa eläväksi. Tänä päivänä Superpesis on yksi Suomen seuratuimpia palloilusarjoja sekä miehissä että naisissa. Itä-Länsi -ottelu kuuluu suomalaisen urheiluvuoden merkkitapahtumiin, jonne saapuu yli 10 000 pesisfania.
Kuten todettua, pesäpalloa pelattiin alusta alkaen niin kaupungeissa kuin maaseudullakin. Itsellänikin Helsingissä lapsuuteni ja nuoruuteni viettäneenä on vahvoja ja lämpimiä muistoja tästä hienosta lajista. Jostakin syystä pelasimme yläasteen viimeisinä vuosina 1980-luvun alussa varsin paljon juuri pesäpalloa sillä seurauksella, että kehityimme lajissa ihan kelvollisiksi pelureiksi. Kuten tiedämme kasvuiässä jokaisella ikävuodella on varsinkin urheilussa iso merkitys. Ikäluokkani ollessa peruskoulun viimeisellä luokalla haastoimme kuitenkin lukion pesäpallo-otteluun, jonka kaiken huipuksi vieläpä voitimme. Muistan olleeni nopea etenijä ja reaktiokykyinen ja pelkäämätön sieppari, mutta varsin surkea mailan varressa. Silloinen pesäpalloräpyläni on edelleen tallessa.
Satavuotisen pesäpallohistorian juhlimisen yhteydessä on hyvä käydä läpi vielä joitain merkittäviä virstanpylväitä kiinnostavia anekdootteja unohtamatta.
14.11.1920 Helsingin Kaisaniemessä pelattiin pesäpallon ensimmäinen ”koeottelu”.
1922: Ensimmäisen pesäpallon Suomen mestaruuden voitti Helsingin Pallonlyöjät.
1930-1937 vietettiin helatorstaisin kansallista pesäpallopäivää, joka saavutti suuren suosion ja vahvisti merkittävästi lajin asemaa.
Pesäpallon suosiosta 1930-luvulla jotain kertoo se, että mailojen menekki oli niin suurta, että useat huonekalutehtaat ryhtyivät valmistamaan mailoja sivutuotteena.
1931: Lahden Mailaveikot voitti ensimmäisen pesäpallon naisten Suomen mestaruuden.
1931: Suomen Pesäpalloliitto ry:n perustava kokous pidettiin 10.10.1931, paikalla oli edustus 22 urheiluseurasta. Kokouksen puheenjohtajana toimi toiseksi Suomen Jääkiekkoleijonaksi aateloitu Helsingin Pallonlyöjiä edustanut Aaro Kivilinna ja sihteerinä Pallo-Tovereiden Erkki Merinen Helsingistä.
1932: Ensimmäinen miesten Itä-Länsi-ottelu pelattiin Helsingin Hesperiassa 2.10.1932. Länsi voitti 11-4. Ensimmäisen Itä-Länsi-ottelun avausheitosta vastasi itseoikeutetusti Lauri ”Tahko” Pihkala.
1932: Ensimmäinen pesäpallon maaottelu pelattiin, Suomi voitti Viron juoksuin 14-3.
1930-luvulla lajia yritettiin viedä Viroon ja Ruotsiin ja esiteltiinpä sitä myös Berliinin Olympialaisissa 1936 saksalaisille liikuntaoppilaitoksille, mutta syystä tai toisesta peli ei juurtunut Suomen ulkopuolelle.
1952: Pesäpallo oli näytöslajina Helsingin olympialaisissa 1952. Vastakkain 31.7 pelatussa ottelussa olivat Pesäpalloliiton ja TUL:n joukkueet ensimmäisen voittaessa 8-4. Peliä seurasi paikan päällä 19 309 katsojaa. Pelaajien joukossa oli mm. Suomen Urheilun hall of Fameen valittu lajilegenda Eino Kaakkolahti. Muutama noiden joukkueiden pelaajista – Suomen ainoista olympiapesäpalloilijoista – on edelleen elossa, kaikki toki jo varttuneessa yli 90 vuoden iässä.
1961: Ensimmäinen naisten Itä-Länsi-ottelu pelattiin Kuopiossa. Länsi voitti juoksuin 2-7.
1966: Ensimmäiset valtakunnalliset pesäpalloleirit järjestettiin piirijoukkueille. Mukana olivat ampiaiset (alle 13-vuotiaat pojat), oravat (alle 15-vuotiaat pojat) ja pääskyt (alle 15-vuotiaat tytöt).
1987: Ensimmäinen pesäpalloa varten rakennettu hiekkatekonurmikenttä valmistui Ikaalisiin.
1989: Superpesis perustettiin pesäpallon pääsarjaksi.
1989: Pesäpallossa otettiin käyttöön päänsuojukset.
1990: Supervuoropari otettiin käyttöön.
1992: Ensimmäinen pesäpallon World Cup -turnaus pelattiin Helsingin Kaisaniemessä.
1994: Jaksopeli mullisti pesäpallon pistelaskujärjestelmän.
1996: Kotiutuskilpailu lanseerattiin.
2000-luvulla suosio on vakiintunut. Pesäpallolisenssien määrä on noussut kaikkien aikojen ennätyslukemiin ja hipoo jo 18 000 lisenssin rajaa. Pesäpallosta on tullut myös menestyksekäs tv-laji.
Pesäpallon uudistumiskykyä ja ajassa elämistä kuvaa upeasti myös se, että Pesäpalloliitto on lähtenyt rohkeaan yhteistyöhön tavoitteena saavuttaa kansainvälistä menestystä olympiakisojen lajiohjelmaan kuuluvissa baseballissa ja softballissa.
Pesäpalloa pelataan myös maailmalla, tosin hyvin usein suomalaisten siirtolaisten ja heidän jälkeläistensä toimesta. Pesäpallon World cup on järjestetty jo 10 kertaa, ja mukana on ollut eurooppalaisten maiden lisäksi myös kaukaisempia maita kuten Australia, Yhdysvallat, Bangladesh, Intia, Japani ja Nepal.
Tämä kaikki kuvaa erittäin hyvin pesäpallon olemusta: Se on suomalainen luomutuote, joka ei ole jäänyt kiinni kunniakkaaseen historiaansa, vaan on valmis muokkautumaan, tekemään yhteistyötä ja hakemaan uusia muotoja niin että laji elää ja voi hyvin, ja niin että laji voi tuoda oman lisänsä koko suomalaisen liikunnan ja urheilun kenttään.
Helsinki, 19.11.2022
