”Vuonna 2018 Helsinki sitoutui YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden kaupunkitasoiseen raportointiin toisena kaupunkina maailmassa ja ensimmäisenä kaupunkina Euroopassa. Mallin kaupunkitasoiselle raportoinnille, eli Voluntary Local Review:lle, oli alle vuotta aiemmin luonut New Yorkin kaupunki, jonka tavoitteena oli kiihdyttää Agenda 2030 tavoitteiden toteutumista, mutta myös YK:n päämajan kotina saada tavalliset newyorkilaiset ymmärtämään, miten tavoitteiden toteutuminen liittyy heidän elämäänsä – miten jokainen voi tehdä osansa agendan tavoitteiden toteutumisen eteen.
Kun Helsingin ensimmäinen raportti julkaistiin kesäkuussa 2019, kaupunkeja oli mukana muutamia ympäri maailmaa. Nyt – vain 2 vuotta myöhemmin – kaupunkeja on mukana jo lähes sata. Muutaman edelläkävijäkaupungin teosta syntyi globaali kaupunkien liike, jonka syntymisessä New Yorkilla ja Helsingillä oli kriittinen rooli. Kestävän kehityksen raportoinnista on myös tullut kaupunkien yhteinen työkalu ja kieli SDG –tavoitteiden toteuttamiseen. Suomesta raportin on tähän mennessä ovat tehneet Helsingin lisäksi Espoo ja Turku.
Agenda 2030 oli alun perin globaali, valtioiden välinen sitoumus, jonka tavoitteena oli toteuttaa kestävän kehityksen tavoitteet vuoteen 2030 mennessä. Valtioiden raportointi omasta edistyksestään on vakiintunut tapa tuoda yhteen onnistumisia, mutta myös seurata maailmanlaajuisen ehdityksen toteutumista. SDG:sta tuli myös globaali vastuullisuuden kieli, joka yhdistää maita Suomesta Sierra Leoneen. Kävi kuitenkin suhteellisen nopeasti selväksi, että pelkkä valtiotasoinen sitoumus ei riitä. Valtioiden toimet esimerkiksi verotuksen ja regulaation suhteen ovat kriittisiä, mutta suurin osa Agenda 2030 tavoitteista toteutetaan kuitenkin paikallisella tasolla.
Kaupunkien toimien tarkoituksena oli alun perin herättää maailma ja YK ymmärtämään, että ilman paikallista tasoa Agenda 2030 tavoitteita ei koskaan voida saavuttaa. Kaupunkien sitoutuminen on kriittistä kaikkialla, mutta erityisen tärkeää se on siellä, missä valtiot eivät tue kestävän kehityksen tavoitteita. Paikallinen hallinto voi paikata kansallisen hallinnon puutteita.
Samaan aikaan on kuitenkin selvää, että yhdistämällä voimamme voimme saavuttaa jotain suurempaa. Suomi ja Helsinki ovat olleet YK:n malliesimerkki siitä, miten valtiotasoinen ja kaupunkitasoinen raportointi ja tavoitteiden toteutus yhdessä ovat vaikuttavin keino tavoitella kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista. Tänä vuonna ensimmäistä kertaa kaupungit saavat virallisen position YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden seurannassa. Tämä on merkittävä askel paikallishallinnon roolin tunnistamisessa. Kaupunkien roolin nostaminen YK:sa on ollut Helsingin ja New Yorkin keskeisiä tavoitteita.
Raportointi ei kuitenkaan ole se, mihin kaupungit haluavat keskittyä. Sitä tärkeämpää on toiminnan taso ja kestävän kehyksen ratkaisujen onnistunut implementaatio kaupunkitasolla. Kestävä kaupunki vahvistaa asukkaidensa tasa-arvoa, hyvinvointia ja osallistumismahdollisuuksia konkreettisin teoin.
Helsingin ensimmäinen raportti oli testi, jolla pyrittiin ymmärtämään paitsi raportoinnin vaikuttavuutta myös kaupungin todellista suorituskykyä kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttajana. Raportti oli ennen kaikkea strateginen työkalu. Tänään julkistettava toinen raportti tarkastelee kaikkia YK:n SDG –tavoitteita ja lisäksi tarkastelua on laajennettu strategiasta koko organisaatioon. Tavoitteita on pyritty sanoittamaan ja tarkastelemaan Helsingin lähtökohdista.
Kestävä kaupunkikehitys ei tarkoita Helsingissä tyhjiä lupauksia. Helsingin toinen kestävän kehityksen raportti keskittyy tekoihin, onnistumisten ja kehityskohteiden esiin tuomiseen. Raporttiin on koottu kaupungin toimialojen ja liikelaitosten kanssa kymmeniä tarinoita ja esimerkkejä kestävän kehityksen työstä. Helsingillä on pitkät perinteet kestävän kehityksen edistämisessä ja monet näkökulmat ovat jo osa kaupungin peruspalveluita ja luovat hyvän perustan kestävän kehityksen työlle.
Helsingillä menee monessa SDG –tavoitteessa hyvin ja meillä on kunnianhimoiset tavoitteet. Kuitenkin tekemistä riittää tavoitteiden saavuttamiseksi ja erityisesti ekologinen kestävyys on haaste – meidän on pystyttävä tarkastelemaan globaaleja vaikutuksia ja maapallon kantokykyä. Lisäksi koronakriisin aikana poikkeusolot ja taloudelliset vaikeudet ovat kuormittaneet helsinkiläisiä laajasti kaikissa väestöryhmissä. Polarisaatio väestöryhmien välillä Helsingissä on ennestään muuta maata suurempi, ja koronapandemian aikana eriarvoisuus on korostunut entisestään. Erityisesti lasten ja nuorten hyvinvointi ja oppimisvaje huolettaa. Se mitä kestävyysmurros kaupungille tarkoittaa ja miten erilaiset toimenpiteet linkittyvät toisiinsa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä vaativat jatkuvaa tarkkailua ja oppimista.
Helsinki haluaa innostaa muita kaupunkeja mukaan SDG –työhön ja jakaa avoimesti omia ratkaisujaan muiden hyödynnettäväksi. Helsinki haluaa myös oppia muilta. Tämän VLR raportin kommentointiin on osallistunut Helsingin YK –nuoret, joita kuullaan tänään myöhemmin.
Ennen kaikkea haluamme innostaa ja tukea kaikkia kaupunkilaisia, yrityksiä ja muita tahoja tekemään Helsingistä yhdessä kestävää kaupunkia ja maailmasta paikan, jossa Agenda2030 voi muuttua todeksi. Aikaa on vähän, tehtävää on paljon, jokainen askel on tärkeä.”
Kuva: Helsinki Marketing
