Puheet

Helsingin minimatkailuseminaari, 29.4.2021

Helsingin minimatkailuseminaari, 29.4.2021

”Hyvät Helsingin matkailun tekijät,

Helsingin matkailu on nyt syvimmässä mahdollisessa kriisissä. Se johtuu osittain maailmanlaajuisesta koronapandemiasta, osittain niistä päätöksistä, joita epidemian hillitsemiseksi on tehty maailmanlaajuisesti, Euroopassa ja paikallisesti täällä Suomessa.

Viimeistään nyt olemme kasvokkain sen kanssa, miten keskinäisriippuvaisia olemme maailmanlaajuisesti. Globaali ja lokaali nivoutuvat yhteen. Voimme omilla toimillamme vaikuttaa vain osaan meihin kohdistuvista muutospaineista. Erityisesti matkailun saralla tämä on ollut toki totta jo pitkään.

Itse uskon, että koronaepidemia paljasti enemmän kuin se muutti. Epidemian alkuvaiheessa kansainvälinen media raportoi kiihtyvästä paosta kaupunkiseuduilta maalle, työn lopullisesta murroksesta, kaupunkitilojen uudelleenrakentamisen tärkeydestä ja matkailun lopullisesta muutoksesta. Nyt suurin osa näistä puheenvuoroista on unohtunut. Pandemia ei lopettanut kaupungistumista, ei johtanut työn tekemisen lopullisen murrokseen tai matkailun loppumiseen.

Sen sijaan pandemia kiihdytti jo käynnissä olleita muutoksia, kuten esimerkiksi verkkokaupan kasvua, etätyön tekemisen tapoja ja paikallismatkailun kasvua. Pandemia paljasti piileviä epäkohtia yhteiskunnassamme ja nosti esiin entistä voimakkaampina ne, joita vastaan olimme jo taistelemassa. Kasvava segregaatio ei ole uutinen, mutta sen moninaiset vaikutukset yhteiskuntaan tulivat pandemian kautta entistä näkyvämmäksi.

Ilmastonmuutos, digitalisaatio, kaupungistuminen ja ikääntyminen tulevat lopulta muokkaamaan maailmaa enemmän kuin koronapandemia. Tässä kohtaa tämä on kuitenkin laiha lohtu.

Helsinki on viime vuosina tehnyt hyviä linjauksia matkailun kehittämisen suhteen. Panostukset myös paikallisyhteisöä hyödyttäviin matkailupalveluihin, vuoropuhelu paikallisten asukkaiden kanssa, vastuullisuus matkailun kärkenä, paikallisuus vetovoimatekijänä ja panostaminen matkailijamäärän sijasta laatuun ovat olleet eteenpäin katsovia valintoja. Suuntamme on ollut oikea ja uskon, että se tulee kantamaan myös pandemian jälkeen.

Pandemian vaikutukset ovat iskeneet erityisellä voimalla juuri suuriin kaupunkeihin. Vuonna 2020 Helsingin rekisteröidyt ulkomaisten vierailijoiden yöpymiset putosivat 79,5 prosenttia ja kotimaiset 46 prosenttia. Se on selkeästi enemmän kuin koko Suomessa keskimäärin. Lähikaupungeista vain Tukholma koki melkein yhtä pahan pudotuksen.

Helsingin markkinaosuus koko Suomen yöpymisistä laski vuoden 2019 19 prosentista vuoden 2020 11,3 prosenttiin. Kriisi kohteli Helsinkiä selkeästi muuta maata kovemmin.

Viime kesänä Helsingin ravintoloita pitivät yllä lähinnä helsinkiläiset itse. Kotimaan matkailu ei pelasta Helsingin matkailusta riippuvaisia kohteita. Helsinki on selkeästi suurkaupunki, kansainvälisestä matkailusta riippuvainen ja sellaisena samassa veneessä monien muiden ulkomaisten kaupunkien kanssa.

Meillä on kuitenkin puolellamme se, että Suomen ja Helsingin yleiset vahvuudet tulevat olemaan houkuttelevia kansainvälisille matkailijoille, työmatkailijoille ja tapahtumajärjestäjille tulevaisuudessa. Uskon, että Helsingin luontaiset vahvuudet – toimivuus, turvallisuus, puhtaus,  luonnonläheisyys – tulevat olemaan huomattavia valtteja matkailun taas elpyessä ja parantavan Helsingin suhteellista kilpailuasetelmaa tulevaisuudessa.

Sitä odottaessa meidän pitää kuitenkin pystyä huolehtimaan alan kehityksestä, yrityksistä ja ennen kaikkea alalla työskentelevistä. Matkailu työllisti Uudellamaalla vuonna 2018 57 000 ihmistä. Tämä on noin 40 prosenttia kaikista matkailun työllisistä, joita on koko Suomessa 142 000. Suomen matkailun kokonaiskysyntä vuonna 2018 oli 15,7 miljardia euroa. Tästä kohdistui Uudellemaalle 8 miljardia euroa. Olemme siis koko alan selviytymisen ytimessä, kun mietimme matkailun elpymistä juuri Helsingissä.

Helsingin näkökulmasta hyvä uutinen on, että kilpailijakaupungit Tukholma, Kööpenhamina, Oslo, Tallinna ovat nekin kaikki riippuvaisia kansainvälisistä matkustajista. Palautuminen tapahtuu sitä mukaan kun kansainvälinen matkailu palautuu. Kysymys on ennen kaikkea siitä, miten hyvin kohteiden tarjonta ja brändi vastaavat uutta koronan jälkeistä aikaa. Suomessa ja Helsingissä nähdään, että kestävyys, väljyys, toimivuus ja luonto ovat valtteja ja näin ollen Helsingin ”positio” on erinomainen. Toisaalta lähimatkailu oli voimakkaassa nosteessa jo ennen koronakriisiä ja vaikka tämä osaltaan tukee Helsingin matkailua, on se myös uhka. Keski-eurooppalaiset saattavat matkustaa yhä enemmän lähiseudulla ja näin ollen Suomi, joka on saari, jää väliin. Puhumattakaan kaukomatkailusta.  Vahvuuksien kehittämisen lisäksi myös näiden riskien ennakointi on keskeistä.

Juuri tällä hetkellä niin sanottu paluu normaaliin liikkuu vielä rajoitusten purun ja mökkijuhannusten maailmassa. Isossa kuvassa olemme kuitenkin jo valmistautumassa koronakriisin jälkeiseen aikaan, joka ei ole paluuta menneeseen vaan kiihtyvää uudistumista kohti tulevaisuutta.  Helsingin näkökulmasta keskeisiä kysymyksiä ovat työmatkustuksen elpyminen, btob tapahtumien tulevaisuus ja Aasian matkustuksen trendit. Uskon, että palaudumme menestyksen tielle, jos uskallamme tehdä oikeita valintoja, keskittyä omiin vahvuuksiimme ja kehittyä edelleen valitsemallamme tiellä.

Vastuullisuus, digitalisaation hyödyntäminen ja vahva paikallisidentiteetti ovat todennäköisesti myös tulevaisuudessa Helsingin matkailun menestyksen pohjana.  Koronakriisin pysyvien tai semi-pysyvien vaikutusten arvailun sijaan panostusta näihin vahvuuksiin kannattaa jatkaa. Näin varmistamme menestymisen kilpailussa, kun matkailu isomassa mittakaavassa taas avataan. Se voi tapahtua nopeammin, kuin nykyiset arviot antavat ymmärtää. Helsingin pitää olla ensimmäisenä lähtötelineissä.

Tuleva kesä on kuitenkin edessä nopeasti. Se tulee olemaan kotimaisen matkailun kesä. Kilpailu kuluttajien huomiosta tulee olemaan tiukkaa. Kaupunki haluaa tukea paikallista matkailuelinkeinoa ja kokoaa yhteen Helsingin tarjonnan kotimaisille matkailijoille. Tavoitteemme on, että Helsinki on kotimaan vierailijoille aidosti kiinnostava vaihtoehto. Hyödynnämme digitaalista markkinointiviestintää, keräämme Kesä-Helsinki –materiaalipaketit yritysten käyttöön ja teemme media- ja vaikuttajaviestintäkampanjan. Helsingin kesä on täynnä koettavaa, Helsinki Biennaali, Kasarmitorin kesäterassi ja Helsingin juhlaviikot, noin aluksi. Varmistetaan yhdessä, että tänä kesänä suomalaiset löytävät Helsingin.”

 

Kuva: Suomen ilmakuva