Arvoisat valtuutetut,
Tarve pääkaupunkimme ydinkeskustan kehittämiselle ei ole uusi. Ydinkeskustan kehittäminen on ollut jo vuosia kaupunkipolitiikan ykköskysymyksiä.
Kaupunkien keskustojen sielunelämään vaikuttaa moni samanaikainen ilmiö, megatrendi ja muutos. Koronapandemia on ilmiöistä tuorein ja lisää oman mausteensa, erityisesti kehittämisen välttämättömyyteen ja kiireellisyyteen.
Mutta jo kauan ennen pandemiaa, keskustan elinvoimaa ovat haastaneet verkkokaupan laajentuminen, kulutustottumusten muutos ja kiinteistöjen hinnannousu. Isot megatrendit kaupungistumisesta digitalisaatioon vaikuttavat dramaattisesti siihen, miten kaupunkien keskustoja käytetään ja mitä elinvoimaiselta ja houkuttelevalta ydinkeskustalta ylipäänsä halutaan.
Olemme Helsingissä asettaneet kaupunkistrategiassa tavoitteeksemme olla maailman toimivin kaupunki. Maailman toimivinta kaupunkia tai sen ydinkeskustaa ei ole mahdollista rakentaa pistemäisin ratkaisuin, vaan se voi onnistua vain tekemällä kokonaisvaltaisesti oikeita asioita. Meidän on sovitettava yhteen useita relevantteja tulokulmia ja arvioitava paitsi yksittäisten päätösten vaikutuksia, myös niiden yhteistä vaikutusta keskustan asukkaiden ja yritysten elämään ja keskustan kehittymiseen niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä.
Vain harva asia voi olla kaupungin elinvoiman kannalta kriittisempi kysymys, kuin millaiseksi sen ydinkeskusta koetaan ja mielletään. Vaikeuskerroin alkaa hahmottua, kun ymmärtää, että keskustan kehittämisessä kyseessä ei ole enää vain fyysisen kaupunkiympäristön rakentaminen, vaan elinympäristön kokonaisvaltainen suunnittelu, digitalisaation ja liikenteen murrokseen vastaaminen sekä kaupungin omaleimaisuuden ja elinvoimaisuuden vaaliminen. Mitä nopeampaa maailman muutos on ja mitä monimutkaisemmaksi muutoksen ennustaminen muuttuu, sitä laaja-alaisempaa ja kokonaisvaltaisempaa suunnittelua se myös meiltä vaatii.
Hyvät valtuutetut,
Neljä vuotta sitten kaupunkistrategiaan kirjattiin kärkihankkeeksi keskustan maanalaisen kokoojakadun selvitys ja kävelykeskustan laajentaminen sekä tavoite Eteläsataman alueen kokonaisvaltaisesta konseptoinnista kokonaan uudeksi toiminnalliseksi kokonaisuudeksi.
Keskustan kehittäminen on ottanut ison harppauksen eteenpäin, kun kaupunginhallitus on käsitellyt keskustavisioon ja kävelykeskustan kehittämiseen sekä satamatoimintojen sijoittumiseen liittyvät ehdotukset. Kokonaisuuteen nivoutuu keskeisesti myös Olympiaterminaalilta Kauppatorille ulottuvan rantavyöhykkeen laatu- ja konseptikilpailu, joka sisältää myös varauksen arkkitehtuuri- ja designmuseon rakentamiselle.
Uskon tähän kokonaisuuteen erityisen paljon juuri siksi, että sen taustalla on nähty aidosti vaivaa keskustan kehittämisen ja tulevaisuuden sataman menestyksen taustalla vaikuttavien kehityskulkujen ja niiden vaikutusten mahdollisimman laaja-alaiseksi ymmärtämiseksi.
Kokonaisuuden eri osat nivoutuvat tiukasti yhteen niin suunnittelun kuin aikataulun osalta. Esimerkiksi liikenteen tulevaisuuden skenaarioista tehdyn selvityksen perusteella on selvää, että valmistautuminen älyliikenteen murrokseen on aloitettava keskustan suunnittelussa saman tien. Eteläsataman kilpailun valmistelun ja koko keskusta-alueen kehittämisen kannalta olennainen ehto on, että kaupungilla ja Satamalla on selkeä kuva kilpailualueella tällä hetkellä olevien satamatoimintojen tulevaisuudesta. Ymmärrettävästi myös sataman kilpailukyvyllä on laajat vaikutukset keskustan tulevaisuuden elinvoimaan ylipäänsä.
Nyt käsillä olevassa päätöksenteossa käsittelemme erityisesti sitä, miten ydinkeskustaa nyt voimakkaasti hallitsevat satamatoiminnot tulevaisuudessa sijoittuvat. Jo itsessään sataman elinvoimaisuuden varmistaminen on kaupungille suuri kohtalonkysymys – yhdistettynä ydinkeskustan kehittämisen laajeneviin mahdollisuuksiin edessämme oleva kokonaisuus on valtava.
Koko matkustaja-autolauttaliikenne loppuu päätöksen myötä Eteläsatamassa ja Tukholman liikenne keskitetään Katajanokalle. Tallinnaan liikennöidään jatkossa Länsisatamasta. Kun satamatoiminnot siirtyvät paraatipaikaltamme, avautuu kaupungille aivan uudenlainen mahdollisuus Eteläsataman alueen kokonaisvaltaiselle suunnittelulle.
Merellinen yhteys Tukholmaan, Tallinnaan ja Keski-Eurooppaan on ollut itsestään selvä osa pääkaupungin rakentumista. Ennen globaalia pandemiaa, Helsingin satama on ollut vilkkain ulkomaanliikenteen matkustajaliikennesatama Euroopassa ja sen kautta kulki yli 12 miljoonaa matkustajaa vuodessa. Helsingin Satama on myös Suomen johtava ulkomaankaupan yleissatama. Yli 80% koko Suomen ulkomaankaupan tavarakuljetuksista kuljetetaan edelleen meritse.
Kaikesta tästä seuraa, että satamiimme liittyvät päätökset ovat huomattavan monisyisiä, vaikutuksiltaan merkittäviä ja kauaskantoisia. Asiaa ei voi tarkastella vain kysymyksenä sijainnista, liikenteen sujuvuudesta, päästöistä, turismista tai kaupungin keskustan kehittymisestä, vaan kaikista näistä – ja monista muista – yhdessä. Kysymys Helsingin sataman tulevaisuuden ratkaisuista on myös paitsi merkittävä kansallinen kysymys, myös kysymys jolla on merkitystä naapureillemme Tallinnalle ja Tukholmalle.
Hyvät valtuutetut,
Helsingin ydinkeskusta kehittyy uudeksi.
Vaikka kaikkia tulevaisuuden kehityskulkuja on vaivannäöstä huolimatta vaikea täydellisesti ennustaa, tavoitteena tulee olla uskottavin mahdollinen kokonaissuunnitelma parhaaseen mahdolliseen tietoon perustuen. Tätä tavoitellaan päätöskokonaisuudella, jonka merkittävä ja mahdollistava osa tänään käsittelyssämme oleva satamapäätös on.
Kuva: Julius Konttinen