Puheet

Helsingin matkailuseminaari 26.10.2020

Helsingin matkailuseminaari 26.10.2020

”Arvoisa ministeri,

Hyvät ystävät,

Puhun tässä tilaisuudessa nyt kolmatta kertaa.

Olen puhunut täällä matkailun laatuun ja vastuullisuuteen panostamisesta, Helsingistä kohteena ja paikkana, Kiinasta, Pohjoismaista ja kansainvälisestä yhteistyöstä, vastuullisuudesta, AirB&B:sta, tapahtumista, digitalisaatiosta. Tänään haluan puhua teille vain yhdestä asiasta – taistelutahdosta.

Ei ole syytä kerrata tilannetta, jossa olemme.

Te kaikki tunnette numerot yhtä hyvin kuin minä. Pysäyttävimmät faktat lienevät kuitenkin, että kesä-elokuussa matkailijoiden yöpymiset Helsingissä olivat miinuksella 71% vuoden takaisesta. Ulkomaisten matkailijoiden osalta yöpymiset tippuivat 91%. Lentomatkustus Helsinki-Vantaalla on alle 10% normaalista. Äkkipysähdys oli raju.

Helsinki on kärsinyt koronan vaikutuksista muuta Suomea voimakkaammin. Helsingin ekosysteemistä suuri osa on rakennettu hotellien, ravintoloiden, tapahtumien, ohjelmapalveluiden ja elämysten varaan. Helsingin koko on sekä poikkeus, että haaste. Helsingin rekisteröityjen yöpymisten määrä vuonna 2019 oli isompi kuin Hangon, Turun, Rauman, Porin, Kouvolan, Seinäjoen, Vaasan, Oulun, Hämeenlinnan, Tampereen, Lahden ja Mikkelin yöpymiset yhteensä. On turhaa verrata Helsinkiä mihinkään muuhun alueeseen.

Karkeasti puolet Helsingin matkailusta on työperäistä. Reilusti yli puolet koko Suomen matkailijoista tulee maahan Helsingin kautta. Näiden lukujen valossa on suhteellisen selvää, ettei Suomen matkailu voi palautua kriisistä ilman, että Helsingin matkailu palautuu. Kotimaan matkailu ei pelasta Helsinkiä, eikä Suomea ylipäätään.

Kevään jälkeen iso osa Suomea halusi uskoa siihen, että syksyllä tai viimeistään vuoden vaihteessa tilanne voisi parantua tai jopa normalisoitua. Nyt ei näytä siltä. Itse epidemian lisäksi sen hillitsemiseksi tehdyt rajoitustoimet aiheuttavat sosiaalista ja taloudellista hätää – ja nämä puolestaan taas lisäävät terveysongelmia. Olemme noidankehässä, jonka murtamiseen edes koronarokote ei tuo nopeaa helpotusta.

Yrittäjien kassat alkavat olla tyhjiä ja samaan aikaan on huomattavaa painetta rajoitusten kiristämiseen entisestään. Matkailualalla taseet ovat ohuita, ala on työvoimaintensiivinen, se vaatii paljon investointeja ja työllistää erityisesti nuoria. Käsillä on oikeasti isompi kriisi kuin mistä nyt puhutaan. Erityisesti nuorten työllistyminen on aikapommi. Voimme olla vaarassa menettää kokonaisia sukupolvia, jos se ensimmäinen, tärkeä työpaikka jää saamatta tai työharjoittelu tekemättä. Matkailun kriisistä puhuttaessa puhumme koko Suomen kriisistä. Tämä tulee tehdä näkyväksi joka päivä Helsingissä ja valtakunnan tasolla. Haluan kiittää tässä yhteydessä erityisesti elinkeinoministeriä hyvästä yhteistyöstä.

Ihminen on luonteeltaan utelias, sosiaalinen, virikkeitä ja elämyksiä kaipaava. Ihminen muuttuu hitaasti. Vaikka koronaepidemia on hetkellisesti kääntänyt maailmamme ylösalaisin, se tuskin vaikuttaa käyttäytymiseemme sittenkään kovin pysyvästi.

Maailman suuret megatrendit globalisaatiosta urbanisaatioon jatkavat kehittymistään. Koronaepidemia tuo niihin uusia sävyjä, mutta pohjimmiltaan maailman suuret transformaatiot jatkuvat. Digitalisaatio, ilmastonmuutos, ikääntyminen ja epidemiat vaikuttavat kaikki matkailuun – suurin osa muutoksista on todennäköisesti positiivisia pidemmällä tähtäimellä. Onnistuminen riippuu meistä itsestämme.

Världens stora megatrender från globalisering till urbanisering fortsätter utvecklas. Koronaepidemin tillför sina egna unika nyanser, men i grund och botten fortsätter världens stora transformationer. Digitalisering, klimatförändring, den åldrande befolkningen samt epidemier påverkar alla även turismen. Och största delen av förändringarna lär vara positiva på lång sikt. Framgången avgörs av oss själva.

Meidän tulee varautua ja varustautua näiden muutosten kehittymiseen. Kun aloitin pormestarina sanoin Pekingissä järjestetyssä matkailualan seminaarissa, että Helsinki ei panosta matkailussa määrään vaan laatuun. Kiinalaisille ajatus oli vieras. Matkailualalla tehdään edelleen paljon määrällistä seurantaa. Meidän tulee kuitenkin tulevaisuudessa entistä pontevammin keskittyä vaikuttavuuteen ja laatuun. Suomeksi sanottuna: tulee keskittyä siihen, kuinka paljon rahaa matkailija kuluttaa Helsingissä, millaista lisäarvoa hän tuottaa matkallaan paikallisyhteisölle ja minkälainen linkki hän on matkailun kehittämisen kaaressa.

Yksittäisten matkailijoiden määrän sijasta tulee siis keskittyä enemmän matkan kestoon ja kulutukseen sen aikana. Matkailun tulee olla positiivinen voimavara paikallisyhteisölle. Helsinkiläisille syntyy uusia palveluja matkailun kehityksen myötä. Matkailu esimerkiksi ylläpitää isoa osaa Helsingin hienosta gourmet-ravintolascenestä ja monet keskustan putiikit saavat suuren osan tuloistaan matkailijoita.

Syy siihen, että haluamme parantaa merellistä liikennettä Helsingissä on avata saaristoa kaupunkilaisille, mutta kasvavat matkailijavirrat ylläpitävät isoa osaa saarien palveluista.

Kaupunki on ennen kaikkea alusta ja sen alustan vetovoimaan, elinvoimaan ja toimivuuteen olemme valmiit panostamaan.

Tässä hengessä olemme kaupungissa aloittaneet torien, kauppahallien ja Tukkutorin, sekä muiden erikoispaikkojen kehittämisen isommassa kuvassa. Helsinkiläisille tärkeät paikat pitää elvyttää, jotta Helsingin ominaispiirteet säilyvät ja kehittyvät. Niitä hakevat myös modernit matkailijat.

Osittain samasta syystä ajamme uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon rakentamista. Sitä ei lähtökohtaiseesti tehdä matkailua varten, mutta sillä on kauaskantoista lisäarvoa Helsingin brändin ja imagon rakentamiseen.

Suosittua Senaatintorin terassia ei tehty matkailua, vaan paikallisyhteisöä ja paikallisten ravintoloiden tukemista varten, mutta sen oppeja hyödynnetään kaupungin palvelujen kehityksessä vielä vuosia.

Nämä kaikki ovat esimerkkejä niistä tavoista, joilla kaupunki voi rakentaa alustaa matkailulle ja kehittyä kohteena. Kaikki nämä hankkeet – ja monet muut – tukevat ajatusta siitä, että omaleimaiset paikat ja toiminta säteilevät ympärilleen sellaista lisäarvoa, jota on rahassa vaikeaa mitata. Mikä on Sydneyn oopperatalon, Madridin vanhan kauppahallin tai London Borough Marketin arvo matkailulle? Mittaamaton.

I varje kris finns en möjlighet. I tiden efter korona kan Helsingfors klara sig till och med bättre än förut.

Jokaisessa kriisissä on myös mahdollisuus. Koronan jälkeisessä ajassa Helsinki voi pärjätä jopa paremmin kuin sitä ennen. Helsingin ominaisuudet – turvallisuus, toimivuus, luonnonläheisyys, käveltävyys ja sopiva ilmasto – ovat todennäköisesti juuri niitä asioita, joita tulevaisuuden vapaa-ajan matkailija, business-matkailija tai tapahtumanjärjestäjä hakee koronanjälkeisessä ajassa. Nyt oleellista on, että me pystymme hyödyntämään nämä ominaispiirteet entistä paremmin.

Osittain tästä syystä kaupunki selvittää uuden, Helsingin kansainvälisen vetovoiman rakentamiseen liittyvän yrityksen perustamista. Mahdollisuus tähän avautui, kun Helsinki hankki Helsinki Business Hub:n koko osakekannan itselleen. Muutos avasi mahdollisuuden tarkastella ihmisten ja investointien houkuttelua Helsinkiin uudella tavalla. Selvitys on juuri valmistumassa. Tavoitteena on perustaa uusi organisaatio vuodenvaihteessa. Sen missio on selvä – ottaa jättiläisen loikka Helsingin kansainvälisen vetovoiman rakentamisessa suhteessa kilpailija- ja verrokkikaupunkeihin. Tämä koskee niin investointien, osaajien kuin matkailijoidenkin houkuttelua.

Lupasin puhua teille tänään taistelutahdosta. Vakuutan, että Helsingin kaupunki on sitoutunut tekemään kaikkeensa, jotta te selviätte ja matkailuala nousee vielä paitsi entiseen, myös uuteen, loistoon. On kuitenkin paljon, mitä hyväkään kaupunki ei voi tehdä.

Lopullisen onnistumisen tekevät yrittäjät, investorit ja alan työntekijät. Kiitos, kun jaksatte uskoa Helsinkiin.

Winston S. Churchillin sanoin Success is not final, failure is not fatal: it is the courage to continue that counts.”

 

Kuva: Aleksi Poutanen