Puhuttaessa muutokset mahdollisia.
Meri on kautta aikojen ollut rannikkokaupungeille merkittävä identiteetin, vaurauden ja vallan lähde. Merelliset kaupungit ovat aina olleet kansainvälisesti vaikutusvaltaisia solmukohtia. Satamakaupungeissa kauppa, logistiikka ja kansainvälinen vaihto ovat kukoistaneet. Ei olekaan sattumaa, että merkittävä osa maailman menestyneimmistä kaupungeista on sijoittunut meren äärelle.
Meri on myös keskeinen osa Helsingin syntyä, kehitystä ja nykypäivän hyvinvointia. Itämeri on aina ollut kaupungillemme paitsi tärkeä identiteetin rakentaja, myös hyvinvoinnin ja kehityksen perusta. Meri on osa arkeamme ja juhlaamme, elinkeinon ja virkistyksen lähde ja rakas kansallismaisemamme, mutta myös pohjoisen alueen suurvaltasuhteiden jännitteiden ajoittainen näyttämö sekä muistutus luonnonvoimien mahtavuudesta ja globaalin ekosysteemin herkkyydestä ja haavoittuvuudesta.
Satamatoiminnot ovat tähän liittyen olleet – ja ovat edelleen – näkyvä ja keskeinen osa Helsingin suurta tarinaa. Merellinen yhteys Tukholmaan, Tallinnaan ja Keski-Eurooppaan on ollut itsestään selvä osa pääkaupungin rakentumista. Helsingin satama on tänä päivänä vilkkain ulkomaanliikenteen matkustajaliikennesatama Euroopassa. Viime vuonna sataman kautta kulki yli 12 miljoonaa matkustajaa. Helsingin Satama on myös Suomen johtava ulkomaankaupan yleissatama. Yli 80% koko Suomen ulkomaankaupan tavarakuljetuksista kuljetetaan edelleen meritse. Meriliikenteen tuotekehitys ja teknologinen osaaminen ovat Suomessa huippuluokkaa.
Kaikesta tästä seuraa, että satamiimme liittyvät päätökset ovat huomattavan monisyisiä, vaikutuksiltaan merkittäviä ja kauaskantoisia. Ihmisten ja tavaroiden virta meritse Helsingistä maailmalle ja maailmalta meille saattaa olla jopa kaikkein olennaisin yksittäinen nykypäivän sivistystämme ja hyvinvointiamme selittävä tekijä. Siihen pitää siksi suhtautua sen ansaitsemalla suurella kunnioituksella. Asiaa ei voi tarkastella vain kysymyksenä sijainnista, liikenteen sujuvuudesta, päästöistä, turismista tai kaupungin keskustan kehittymisestä, vaan kaikista näistä – ja monista muista – yhdessä.
Kaupunkimme – sekä koko Suomen elinvoimaisuudesta ja kilpailukyvystä on pidettävä huolta. Helsingin satamalla on tässä yllättävänkin keskeinen rooli. Kysymys Helsingin sataman tulevaisuuden ratkaisuista on merkittävä kansallinen kysymys.
***** ***** *****
Kaupunkien kasvun ja kehityksen myötä keskusta-alueet ovat murroksessa kaikkialla maailmassa. Näin on ollut ennenkin, nyt muutosvoimat ovat vain osin toisen tyyppiset. Tänään asiaan vaikuttavat mm. uusien palvelujen ja verkkokaupan vahvistuminen, liikenteen nopea kehittyminen, digitalisaatio ja älyliikenne sekä ihmisten elintottumusten muutos.
Koronavirusepidemia vaikutti voimakkaasti keskusta-alueiden veto- ja pitovoimaan. Elinvoimalaskennassa kaupunkikeskustojen asiakasvirrat kutistuivat neljäsosaan. Pahimmin kärsivät suurimpien kaupunkien keskustat. Jonkinlainen pysyvämpikin muutos tai muutoksen nopeutuminen on mahdollista ja jopa todennäköistä. Huomionarvoista on, että Helsingin keskustan elinvoima laski jo ennen koronaa. Muun muassa tyhjien liiketilojen määrä oli lähtenyt kasvuun edelliseen vuoteen verrattuna. Kysymys ydinkeskustan elinvoimasta on yksi isoimmista kaupungin päättäjien listalla olevista asioista.
Muutostahti on voimakasta nimenomaan liikenteessä teknologian kehittymisen ja jakamistalouden vahvistumisen sekä päästövähennystavoitteiden takia. Liikenteen infraratkaisut ovat kauaskantoisia ja niitä tehtäessä tulisi pystyä ennakoimaan muutosten suuntaa mahdollisimman hyvin. Muutoksen tarkka ennustaminen on mahdotonta. Siksi ratkaisujen tulisi olla mahdollisimman muuntojoustavia. Liikennettä, ja tätä kautta saavutettavuutta, tulee aina tarkastella kokonaiskuvasta käsin, ei vain yksittäisten hankkeiden sisällä.
Vetovoimainen keskusta on Helsingin käyntikortti ja elinehto. Keskustassa pitää olla palvelujen lisäksi myös muuta liiketoimintaa. Olemassa olevista vahvuuksista pitää pitää kiinni ja kehittää niitä viisaasti. Helsingin satama on yksi näistä kaupungin tarkoin varjeltavista kruununjalokivistä.
***** ***** *****
Helsingin kaupunkistrategiassa päätettiin osana kaupungin elinvoiman, saavutettavuuden ja vetovoiman kehittämisen tarkastelua selvittää ydinkeskustan viihtyisyyttä ja toiminnallisuutta edistävän kävelykeskustan merkittävämmän laajentamisen sekä keskustan läpiajoliikennettä ja satamien raskasta liikennettä katutilassa vähentävän maanalaisen kokoojakadun edellytykset.
Kaupunkiympäristölautakunta päätti viime syksynä yllättäen lopettaa maanalaisen kokoojakadun rakentamisen edellytyksien selvittämisen. Asiaa tovin tuumattuani ymmärsin, että keskustan kehittämistä oli myös kaupunkistrategiassa alun perin lähestytty liian suppeasti ja liiaksi yksittäisistä keinoista ponnistaen.
Vaikka kaupunkistrategian selvitystä ei enää jatketa sen alkuperäisessä muodossa, tavoite Helsingin keskustan elinvoimaisuudesta ja ydinkeskustan viihtyisyyden, saavutettavuuden ja toiminnallisuuden lisäämisestä on entistäkin ajankohtaisempi.
Jotta voimme todella päästä tavoitteeseemme kestävästä, elinvoimaisesta, kansainvälisesti kilpailukykyisestä sekä toimivasta Helsingin keskustasta, meidän on arvioitava tarkemmin koko liikkumiskokonaisuutta. Tässä nyt valmistunut satamaselvitys on ensimmäinen vaihe. Käynnissä ovat myös tarkastelut liikenteen tulevaisuuden skenaarioista, älyliikenteen tulevaisuudesta sekä visiosta Helsingin keskustan kehittämiseksi maankäytön ja liikenteen näkökulmasta, unohtamatta kävelykeskustan laajentamisvaihtoehtojen tarkempaa pohtimista. Myös suunnitelma uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon rakentamisesta ja koko Eteläsataman lahden uudistamisesta heijastuu keskeisen sijaintinsa takia vahvasti aiheeseen.
Vaikka tulevaisuutta on vaikeaa ennustaa, tavoitteena tulee olla uskottavin mahdollinen kokonaissuunnittelu parhaaseen mahdolliseen tietoon perustuen. Tästä tulen tuomaan esityksen kaupunginhallitukseen alkusyksystä. Kaikkia asioita ei voi, eikä pidäkään pyrkiä ratkaisemaan kerralla, mutta kulloisetkin päätökset on asetettava mahdollisimman kokonaisvaltaiseen kontekstiin.
Joissain tilanteissa lisäajan ottaminen on mielekästä ja järkevää, mutta syntyy myös tilanteita, joissa kokonaisuuden palasia on saatava loksahtamaan paikoilleen. Kysymys Helsingin satamien toimintojen sijoittumisesta voi hyvin olla asia, joka ainakin periaatetasolla pitäisi saada päätökseen vielä tämän valtuustokauden aikana. Tähän päätöksentekoon ja sitä edeltävään toivottavasti mahdollisimman vilkkaaseen kansalaiskeskusteluun tänään julkistetut hyvin laaditut selvitykset antavat nyt oivat lähtökohdat.