Olen jo pitkään uskonut, että maailmaa kannattaa peilata keskeisiä megatrendejä vastaan. Iso osa johtamista on yrittää mieltää minne maailma on menossa ja ohjata organisaatiotaan sopeutumaan tähän muutokseen mahdollisimman hyvin. Parhaimmillaan edelläkävijät pystyvät jopa ottamaan vähän etunojaa väistämättömiin muutoksiin ja sopeutumisen sijasta jopa hyödyntämään maailman murrosta.
Globaaleista megatrendeistä muun muassa kaupungistuminen, ilmastonmuutos ja digitalisaatio ovat olleet läsnä jokapäiväisessä työssäni koko pormestarikauteni – ja jo sitä ennen. Ikääntymiseen en kuitenkaan ole törmännyt konkreettisesti niin usein, vaikka se täysin ilmeinen ja yleisesti mielletty tulevaisuuden kehityskulku onkin.
Nyt ikääntymisen väistämättä mukanaan tuomiin muutoksiin näytetään heräävän laajemminkin maailmalla. Samalla katseet kääntyvät enenevässä määrin Suomeen, jonka tiedetään kohtaavan tämän ilmiön rajuimmin ja ensimmäisten joukossa, ja jonka oletetaan jo monella tavoin valmistautuneen tähän.
Maailmassa, jossa kaupunkien merkitys globaalien kysymysten ratkaisijoina kasvaa, katseet ovat tässä samassa tarkoituksessa kääntyneet myös Helsinkiin.
Vietin vappuni tänä vuonna poikkeuksellisesti Yhdysvalloissa, Los Angelesissa Milken-konferenssissa, joka on monella tapaa Euroopassa järjestettävää Davosin kokousta vastaava huippujohtajien kokoontuminen. Minut oli kutsuttu paikalle puhumaan juuri ikääntymisestä ja siihen varautumisesta. Tulokulma ei ollut täysin perinteinen – eläkejärjestelmän kestävyydestä tai huoltosuhteen heikkenemisestä puhuttiin vähemmän. Fokus oli sen sijaan kaupunkien kyvyssä kehittää ikäystävällistä myös seniorikansalaisille miellyttävää arkea ja innovatiivisia ratkaisuja ikäihmisille tarvittaviin sosiaali- ja terveyspalveluihin.
Helsingin strategian peruslähtökohta maailman toimivimman kaupungin rakentamisesta kolahti hyvin. Mitä toimivampi kaupunki on, sitä sujuvamman arjen se mahdollistaa kaikille, mutta erityisesti niille, joiden vauhti on jo hidastunut. Toimiva kaupunki tarjoaa myös parhaat eväät aktiiviselle terveyttä ja toimintakykyä ylläpitävälle ikääntymiselle. Helsingin kokonaisvaltainen tapa suunnitella ja rakentaa esteetöntä ja turvallista, käveltävää ja sujuvaa kaupunkia kiinnosti yleisöä kovasti. Olemme myös edelläkävijä muun muassa monissa virtuaalisen kotihoidon älykkäissä sovelluksissa.
Erityisen hyvin yleisöä resonoi kokonaisvaltainen suhtautumisemme kaupungin kehittämiseen ja se, ettei ikäihmisiä ensisijaisesti käsitellä erityisryhmänä, vaan samanlaisina tavallisina kansalaisina kuin kaikkia muitakin. Kaupunki on ensi sijassa hyvää elämää varten, kaikenlaisille ja kaikenikäisille ihmisille.
Ikääntymisen haasteiden lieventämiseen liittyvät ratkaisut ovat itse asiassa mitä mainioin esimerkki kaupunkien laaja-alaisesta toimintakentästä ja kyvystä ratkaista kiperiäkin haasteita valtioita tehokkaammin. Kaupungit suunnittelevat konkreettisesti niin palveluita, asumista, liikkumista kuin kaupunkirakennettakin. Ikääntymisen vaatimat muutokset on huomioitava näissä kaikissa kokonaisvaltaisesti. Muutos on niin suuri, ettei vastuita voi ripotella sinne tänne.
Ikääntymiseen liittyvän kansainvälisen keskustelun virittäminen on myös vahvasti valtiovallan agendalla. Osana pian alkavan EU-puheenjohtajuuskautemme ohjelmaa Suomi järjestää heinäkuun alkupuolella ehkä ensimmäisen juuri ikääntymiseen pureutuvan globaalin konferenssin nimellä ”Silver Economy Forum”.
Ikääntyminen on globaali megatrendi – pohjimmiltaan erittäin iloinen asia – johon liittyy kuitenkin joukko ratkaistavia kysymyksiä, kuten kaikkeen maailman muutokseen. Kiinnostus sitä kohtaan kasvaa asteittain. Suomi on nyt oikeaan aikaan liikkeellä. Positiivista on myös kokea, että tällä kertaa aihetta tarkastellaan myös yhteistyössä kaupunkien kanssa. Oma vahva Milken-kokemukseni on, että iso osa tarvittavista ratkaisuista on nimenomaan kaupunkien käsissä, ja että tämä ymmärretään maailmalla hyvin.