Blogi

Toimiva kaupunki on palveluhenkisempi

Toimiva kaupunki on palveluhenkisempi

Viimeisen kymmenen päivän aikana olen blogisarjassani tarkastellut toimivan kaupungin rakennusosia kymmenen adjektiivin kautta. Tänään ympyrä sulkeutuu ja pääsemme takaisin peruskysymysten äärelle. Vaikka kaupungissa pitääkin olla hauskaa, siistiä ja kansainvälistä, on kaupunki perimmiltään palveluorganisaatio.

Kaikkea toimivan kaupungin toimintaa määrittää palveluhenkisyys. Miten asiat sujuvat vaivattomasti ja miten ne viestitään selkeästi. Miten tieto löytyy ja miten sen äärelle opastetaan. Palvelu ei kaikissa tapauksissa tarkoita sitä, että toiveet ja poikkeukset toteutetaan. Ein sanominenkin tehdään toimivassa kaupungissa kuitenkin nopeasti ja mutkattomasti sekä yhdenvertaisesti kohdellen.

Palveluhenkisyys on viime kädessä asenne. Miten puhelimiin vastataan, miten byrokratia pompottaa, miten lääkärille saa ajan tai miten lapselle saa päivähoitopaikan. Joutuuko odottamaan, saako tietoa odotuksen kestosta. Monesti pienet asiat ratkaisevat. Jokaisella on kokemuksia siitä, että palvelulla on merkitystä.

Digitalisaatiosta saamme taatusti apua, olisi vaikea kuvitella paluuta vaikkapa aikaan ennen verkossa ja mobiilissa maksamista. Tähän junaan emme voi hypätä teknologia edellä, vaan pikemminkin ottaa digi avuksi toimintatapojen muutoksessa ja mahdollistaa uudet helppokäyttöiset palveluinnovaatiot.

Arkipäivän esimerkki löytyy katutöistämme, joita täytyy kokonaisuutena pystyä hoitamaan ammattimaisemmin. Emme edelleenkään ota riittävästi huomioon sitä, miten sinänsä välttämättömän asian hoitaminen vaikuttaa ihmisten ja yritysten arkeen.

Palveluhenkisyys on monella tapaa toimivan kaupungin ytimessä. Minulle on ehdotettu mm. varhaiskasvatukseen alueellista hakua ja vapaiden paikkojen näyttämistä netissä, sähköisiä ratkaisuja venepaikkojen ja asukaspysäköinnin hakuun ja uusimiseen, kutsukirjettä kaikkien vastasyntyneiden vanhemmille leikkipuiston vauvatoiminnan tapaamiseen, suojateiden turvallisuusohjelmaa, Helsingin tapahtumapaikkojen tietojen saamista nettiin ja fiksummin toimivaa tapahtumakalenteria. Kaikki mainioita ideoita.

Olen saanut pelkkiä some-kommentteja tämän kampanjan aikana yli 200. Ehdotuksia toimivammaksi kaupungiksi on tullut monia muitakin kanavia pitkin. Ehdotukset käydään läpi ja asiaan palataan. Jatkossa näille ideoille luodaan ihan oma nettiportaali, toivottavasti appikin.

Vuosi pormestarina on koettu, mutta enemmän on edessä. Miten Helsingistä saisi palveluhenkisemmän? Tulkaa mukaan!

#vuosipormestarina
Toimiva kaupunki 10/10
Tässä blogisarjassa tarkastellaan toimivan kaupungin konseptia kymmenen adjektiivin kautta peilaten sekä siihen, mitä valtuustokauden ensimmäisenä vuotena on jo tehty, että siihen, mitä toimivamman kaupungin rakentaminen seuraavaksi voisi tarkoittaa. Sarja kytkeytyy Helsingin visioon olla maailman toimivin kaupunki. Sitä mitä tällä konkreettisesti tarkoitetaan, ei ole strategiassamme selkeästi määritelty muutamia esimerkkejä lukuun ottamatta, vaan se huokuu johtavana ajatuksena ikään kuin rivien välistä. Toimivuus tarkoittaa monenlaisia asioita. Sitä, että arki on sujuvaa ja helppoa. Sitä, että systeemi pelaa. It simply works on tapa ilmaista asia englanniksi. Kyse on pitkälti ajatus- ja toimintatavasta. Siitä, että haluamme Helsingin olevan päivä päivältä aina hieman parempi.

Kymmenen adjektiivia ja muutamat esimerkit eivät tietenkään ole koko kuva siitä kaikesta, mitä Helsingissä pitää tehdä ja mihin seuraavaksi aion ryhtyä. Ne ovat kuitenkin hyvä alku.

Kuva: Mika Ruusunen