Blogi

Toimiva kaupunki on osallistavampi

Toimiva kaupunki on osallistavampi

Helsinki on iso byrokratia, mutta ennen kaikkea paikka ja yhteisö. Kaupungin pitää olla alusta ja mahdollistaja eikä pyrkiä toimimaan kaikessa ihmisten puolesta. Luovia ideoita kun syntyy myös muualla kuin virkakoneiston rattaissa.

Vaikka kaupunki itse voi ja sen pitää tehdä paljon, todellinen kaupunki rakentuu ja sen menestys pohjautuu kaupunkilaisten omiin toimiin. Asukkaiden ja kaupungin aktiivinen vuoropuhelu on aivan keskeistä, jotta väistämättä tapahtuvasta kaupungistumisesta tulee positiivinen ilmiö. Kaupunkien kyky ratkaista ongelmia perustuu käytännönläheiseen keinovalikoimaan ja jatkuvaan keskusteluun asukkaiden kanssa.

Aito osallisuus ja vuorovaikutus ovat olennaisia sekä demokratian että kilpailukyvyn kannalta. Ihmisen pitää tulla kuulluksi ja hänellä pitää olla mahdollisuus vaikuttaa. Vain tätä kautta voi rakentaa luottamukseen perustuvaa ja kestävää demokratiaa. Toisaalta kaupungin suurimman vahvuuden voivat muodostaa vain voimaantuneet ja innostuneet kaupunkilaiset, ihmiset, järjestöt ja yritykset. Slushit, ravintolapävät, siivouspäivät ja ruokarekat olisivat jääneet syntymättä, jos kaupunkilaisille ei olisi annettu tilaa toimia. Toimiva kaupunki on osallistavampi.

Olemme viime vuoden aikana rakentaneet Helsinkiin kansainvälistäkin kiitosta niittäneen osallisuusmallin. Osallisuusrahastosta on tehty kaupunkilaisten omien kehittämiskohteiden rahasto, stadiluotsit ovat aloittaneet toimintansa ja kaupungintalon ala-aulaa uudistetaan tukemaan mm. kaupunkilaisten osallistamista kaupungin suunnitteluun.

Kalasatamasta on rakennettu älykaupunginosaa nimenomaan asukaslähtöisin kokeiluin. Kaupungin tiloja on avattu entistä laajemmin järjestöjen, seurojen ja harrastuspiirien käyttöön. Nämä ovat muiden joukossa hieno esimerkki kaupungin suorasta toiminnasta, joka mahdollistaa kaupunkilaisten toiminnan entistä laajemmin ja vaikuttavammin. Samalla syntyy hauskempaa ja elävämpää kaupunkia.

Jatkossa haluan osallistaa kaupunkilaiset suoremmin sen pohtimiseen mitä toimiva kaupunki – strategiamme ydin – käytännössä tarkoittaa tai mitä sen pitäisi tarkoittaa. Mikä mättää? Mikä ei toimi? Mitä käytännön tekemistä voisi parantaa ja miten? Haluan myös varmistaa, etteivät hyvät ideat jää liiaksi pyörimään byrokratian rattaisiin.

Tätä varten haluan avata maailman toimivimman kaupungin verkkoportaalin, jonka kautta kaupunkilaiset voivat toimittaa ideansa kootusti yhdessä paikassa ja suoraan kaupungin johdolle. Kaikki ideat ja palautteet luetaan ja toteuttamiskelpoisimmat myös pannaan täytäntöön – ja parhaat palkitaan.

Lopuksi: oikein hyvää Helsinki-päivää kaikille!

#vuosipormestarina

Toimiva kaupunki 5/10

Tässä blogisarjassa tarkastellaan toimivan kaupungin konseptia kymmenen adjektiivin kautta peilaten sekä siihen, mitä valtuustokauden ensimmäisenä vuotena on jo tehty, että siihen, mitä toimivamman kaupungin rakentaminen seuraavaksi voisi tarkoittaa. Sarja kytkeytyy Helsingin visioon olla maailman toimivin kaupunki. Sitä mitä tällä konkreettisesti tarkoitetaan, ei ole strategiassamme selkeästi määritelty muutamia esimerkkejä lukuun ottamatta, vaan se huokuu johtavana ajatuksena ikään kuin rivien välistä. Toimivuus tarkoittaa monenlaisia asioita. Sitä, että arki on sujuvaa ja helppoa. Sitä, että systeemi pelaa. It simply works on tapa ilmaista asia englanniksi. Kyse on pitkälti ajatus- ja toimintatavasta. Siitä, että haluamme Helsingin olevan päivä päivältä aina hieman parempi.

 Kymmenen adjektiivia ja muutamat esimerkit eivät tietenkään ole koko kuva siitä kaikesta, mitä Helsingissä pitää tehdä ja mihin seuraavaksi aion ryhtyä. Ne ovat kuitenkin hyvä alku.

Kuvassa stadiluotsit, kuvaaja Patrik Lindström.