Blogi

Kaupunkistrategian esittelypuheenvuoro kaupunginvaltuustossa

Helsingin kaupunkistrategia, esittelypuheenvuoro

Helsingin kaupunginvaltuusto 13.9.2017

Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, hyvät kollegat,

Tämä strategia on tehty uudella tavalla. Tämä strategia on erilainen.

Strategia on selkeästi edeltäjiään strategisempi, lyhyempi ja napakampi, poikkihallinnollisempi ja visionäärisempi. Strategian tavoiteasetannassa ei ole menty sieltä, mistä aita on matalin. Koko strategiatekstin tarkoitus on sanoa, että Helsingin kehittämisessä vain taivas on rajana.

Helsingfors är en fin stad, en av världens finaste. Vår uppgift är att vidareutveckla den och försäkra oss om att vi går i spetsen också i fortsättningen.

Strategiassa ei mainita tai luetella kaikkea mahdollista – ei edes kaikkia tärkeitä asioita. Strategia pyrkii ennen kaikkea hahmottamaan sitä isoa kuvaa, mitä Helsinki haluaa tulevaisuudessa olla. Strategiassa on pyritty kuvaamaan myös muutamia keskeisiä keinoja tuon tavoitteen saavuttamiseksi.

Helsingin missio tulevalle neljälle vuodelle on kehittyä maailman toimivimmaksi kaupungiksi. Tavoite on realistinen ja relevantti. Olemme jo tänä päivänä toimiva, ennakoitava ja luotettava kaupunki – kaupunki johon voi luottaa, kaupunki joka ei jätä pulaan. Kilpailu maailmalla on kuitenkin kovaa. Nykymaailmassa on juostava kovaa pysyäkseen edes paikallaan. Ja on meilläkin vielä paljon parantamisen varaa.

Tavoite on myös relevantti. Toimiva kaupunki puhuttelee kaikkia; se on omien kuntalaistemme etu, se on täällä vierailevien etu, se on myös voimistuva elinkeinopoliittinen kilpailukykytekijä. Kyky edistyksellisen arjen turvaamiseen kaikille saattaa maailman myllerryksessä pian olla harvinaista herkkua.

Voidakseen tarjota parhaat urbaanin elämän edellytykset niin asukkailleen kuin täällä vierailevillekin Helsingin on satsattava erityisesti muutamaan isoon kohtalonkysymykseen.

  • Helsingin on oltava tulevaisuudessa entistäkin kansainvälisempi kaupunki.
  • Helsingin on oltava edelläkävijä aikamme suurimpien haasteiden, kuten kaupungistumisen lieveilmiöiden ja ilmastonmuutoksen tuomien haasteiden ratkaisemisessa. Helsingin kasvun on oltava ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää.
  • Helsingin on miellettävä kaikessa tekemisessään olevansa ennen muuta palveluorganisaatio.

Kansainvälisyys on vaikea asia. Ja vaikea keskustelunaihe. Sitä suuremmalla syyllä sitä pitää rohjeta puolustaa. Mutta sitä suuremmalla syyllä pitää myöntää, että tähänkin liittyy omat lieveilmiönsä.

Helsinki on jo nyt Suomen kansainvälisin kaupunki, muttei vielä tarpeeksi kansainvälinen. Kilpailemme parhaista osaajista ja yrityksistä kovassa sarjassa maailman muiden metropolien kanssa. Tässä kisassa ratkaisevat niin dynaamisuus, modernius kuin vetovoimaisuus, mutta myös kaupungin kansainvälinen imago. Parhaat startupit, hienoimmat yritysideat ja osaavimmat tekijät hakeutuvat sinne, missä on jo aikaisempia kansainvälisiä menestystarinoita ja tämän synnyttämää positiivista kierrettä. Helsingin kannattaa – ja tulee olla maailman parhaiden kykyjen houkuttelussa entistä vahvempi.

Tulevaisuuden Helsingissä ensimmäisen vieraan tai toisen kotimaisen kielen opiskelu aloitetaan jo ensimmäisellä luokalla ja kielten – erityisesti kiinan kielen – opiskelumahdollisuuksia, lisätään. Nämä luovat paitsi hyviä valmiuksia omille lapsillemme, mutta vahvistavat myös Helsingin imagoa kansainvälisyyteensä aidosti satsaavana kaupunkina.

Myös englanninkielisten päiväkoti- ja peruskoulupaikkojen määrä tuplataan valtuustokauden aikana. Tämä on yksi keskeisistä keinoista houkutella kaupunkiimme kansainvälisiä osaajia perheineen. Helsingin strartup-skeneä kehitetään voimakkaasti, tekemällä muun muassa Maria 01 –alueesta Pohjois-Euroopan suurin kasvuyrityskampus.

Kansainvälisempi Helsinki houkuttelee myös loppuelämää lyhyemmille visiiteille matkailua kehittämällä. Helsinki on jatkossa entistäkin houkuttelevampi vierailukohde, kun sitoudumme kulttuuritarjontamme kehittämiseen ja monipuolistamiseen sekä perinteisten vahvuuksiemme, kuten merellisyyden nykyistä parempaan hyödyntämiseen.

Kansainvälistyvä kaupunki ei saa tarkoittaa turvattomampaa kaupunkia. Haaste ei ole helppo, mutta se on otettava vakavasti. Arjen turvallisuus on toimivan kaupungin ehkä kaikkein tärkein kulmakivi.

Hyvät ystävät,

Kaupungistuminen on maailmanlaajuinen megatrendi. Se on Helsingille iso mahdollisuus, mutta myös merkittävä haaste. Urbanisaatio tuo mukanaan sekä hyviä että huonoja asioita. Kestävän kasvun varmistaminen on yksi keskeisistä tehtävistämme. Helsinki on Suomen ainoa jonkinlainen metropoli, jossa sekä kaupungistumisen edut, että haitat korostuvat.

Helsingin on oltava edelläkävijä niin kansallisesti, mutta myös maailmanlaajuisesti parhaiden ja toimivimpien ratkaisujen löytämiseksi aikamme suurimpiin haasteisiin. Segregaatiota ja kaupunginosien eriytymistä ehkäisevät ratkaisut, nuorten syrjäytymisen torjunta laajalla yhteistyöllä sekä toimivimmat ratkaisut maahanmuuttajien kotouttamiseksi ja heidän osaamisensa hyödyntämiseksi ovat asioita, jotka takaavat sosiaalisesti kestävän kasvun. Näissä Helsingin on oltava maailman parhaimmistoa. Tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja vahva sosiaalinen koheesio ovat toimivan kaupungin elinehtoja.

Kasvun on oltava myös ekologisesti kestävää. Helsinki asettaa strategiassa tavoitteekseen olla paikallisten ratkaisujen kansainvälinen edelläkävijä ilmastonmuutoksen torjunnassa. Strategiaan kirjattu tavoite hiilineutraalisuudesta vuoteen 2035 mennessä ja päästöjen vähentämisestä 60 prosentilla 2030 mennessä, ovat kansainvälisestikin verraten erittäin kunnianhimoisia tavoitteita. Ne ovat suomalaisille ja helsinkiläisille yrityksille ja yhteisöille myös mahdollisuus kehittää uusia avauksia tavoitteiden saavuttamiseksi. Helsingfors vill fungera allt mer som ett underlag för meningsfulla och framgångsrika innovationer som generar exportmöjligheter för Finland. Helsingfors vill vara världens mest attraktiva ställe för dem, som vill göra världen till en bättre plats.

Kaupungin kasvu edellyttää meiltä myös vastuullista taloutemme hallintaa. Kasvavan kaupungin on huolehdittava entistä tarkemmin investointikyvystään kaikissa tilanteissa – varsinkin, kun huominen on sote-uudistuksen toteutuessa myös kuntataloudessa entistä epävarmempi. Taloudenhoidon johtotähdeksi on strategiaan kirjattu, ettei kaupungin asukaskohtainen velkamäärä saa tulevalla strategiakaudella kasvaa. Helsinki on pitkäaikaisen vastuullisen taloudenpidon jäljiltä niin vahva kaupunki, että se pystyy investoimaan kasvuunsa riittävästi lisävelkaantumatta.

Taloudenhoitoa ohjaa keskeisesti myös 0,5 % vuosittainen tuottavuustavoite, joka samalla velvoittaa meitä ottamaan suunnitellun hyödyn irti organisaatiouudistuksesta toiminnan tehokkuutta parantamalla.

Samalla kun Helsinki luo jokaiselle mahdollisuuksia toteuttaa unelmiaan ja elää elämyksellistä ja hauskaa arkea, on kaupungillemme kunnia-asia, että kannamme huolta myös kaikkein heikoimmista. Mitä vahvempi ja vakaampi kaupungin talous on, sitä paremmin meillä on tähän mahdollisuuksia. Kokemukseni käynnistämästäni pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmasta kertoo minulle sen, että meidän pitää uskaltaa tehdä myös valintoja: yksi tällainen on asianmukaisten tilojen turvaaminen sairaalakoululle.

Maksuttoman varhaiskasvatuksen ulottaminen kaikille 5-vuotiaille ja myöhemmin myös muihin ikäryhmiin on iso tulevaisuusteko. Kiinteistöstrategian myötä tehtävä suunnitelma jokaisen sisäilmaongelmaisen koulun korjaamiseksi tai korvaamiseksi sekä jokaisen helsinkiläisten houkutteleminen liikkeelle, yhtäkään väestöryhmää unohtamatta, ovat avaimia terveellisempään kaupunkiin. Harrastustakuu – tai jokaisen lapsen ja nuoren oikeus yhteen viikoittaiseen harrastukseen on varhaista syrjäytymisen ehkäisyä. Ikääntyneiden palveluiden kehittäminen kokonaisuutena varhaisesta tuesta elämän loppuvaiheeseen asti takaa toimivan hoitoketjun ja oikeanlaisen hoidon saamisen oikeaan aikaan.

Helsinki on hyvää elämää varten meistä jokaiselle – niin elämän hyvinä kuin vaikeinakin hetkinä.

Hyvät valtuutetut,

Kaupungin onnistumista ja toimivuutta mitataan lopulta sillä, kuinka tyytyväisiä kaupungin asukkaat ja ”käyttäjät” ovat. Helsingin on miellettävä kaikessa tekemisessään olevansa ensisijaisesti palvelutehtävässä. Pyrimme palvelemaan asukkaitamme, vierailijoitamme, yrityksiämme ja muita kumppaneitamme joka päivä hieman paremmin, osuvammin ja tehokkaammin. Pyrimme tekemisessämme hallittuun rytminmuutokseen. Asukas- ja käyttäjätyytyväisyys on toimivan kaupungin keskeisimpiä onnistumisen mittareita.

Jag tror starkt på att utvecklingen av digitalisering medför mycket nya verktyg för serviceorganisationen i framtiden. Digitalisering kommer att underlätta många av dessa funktioner. Helsingfors ska vara världens bästa stad på att utnyttja sig av digitalisering.

Painetta onnistua kaikessa edellä kerrotussa lisää entisestään se, että koko Suomen riippuvuus Helsingistä kasvaa. Kannamme tässä salissa, tässä kaupungissa korostetusti vastuuta koko Suomesta. Koko suomalainen hyvinvointi on yhä enemmän kiinni siitä, miten Helsinki pärjää kilpailussa maailman muiden metropolien kanssa.

Samalla myös Helsingin äänenpaino kansallisessa keskustelussa vahvistuu. On oikeutemme, mutta myös velvollisuutemme valvoa Helsingin etua nykyistä voimakkaammin siellä, missä etuamme on puolustettava.

Hyvät valtuutetut,

Hyvä strategiakin on kuitenkin vain paperia, mikäli sen taustalla olevat ihmiset – me valtuutetut, virkakoneisto, kaupungin asukkaat, työntekijät, yritykset ja yhteisöt eivät innostu siitä ja ala käytännössä toimimaan sen edistämiseksi.

Olennaisinta onkin oikeanlaisen toimintakulttuurin rakentaminen kaupunkiin. Mikäli jokainen kaupunkimme työntekijä mieltää toiminnassaan, että Helsingin on oltava hieman kansainvälisempi, hieman palveluhenkisempi, hieman modernimpi ja hieman välittävämpi – saavuttaisimme todennäköisesti enemmän kuin millään strategialla koskaan voidaan saavuttaa.

Helsinki on kuitenkin paljon muutakin kuin pelkkä hallintokoneisto. Se on ennen kaikkea paikka ja yhteisö – monen eri toimijan muodostama ekosysteemi. Tavoitteeseemme päästäksemme tarvitsemme toimivia kumppanuuksia kaikkien kaupungin kehittämisestä kiinnostuneiden tahojen kanssa. Tarvitsemme tervettä paikallisylpeyttä, halua ja mahdollisuutta vaikuttaa kaupungin asioihin kaikilla tasoilla, aitoa yhteisöllisyyttä ja osallisuutta. Kaupungin pyrkimyksenä ja johtoajatuksena tulee olla osallistaa kaikki, myös itsensä, uudenlaiseen ennakkoluulottomaan yhteistyöhön. Mikäli me teemme tässä salissa päätöksiä, jotka ennemmin mahdollistavat kuin rajoittavat – ennemmin kannustavat kuin lannistavat, voi Helsinki olla paljon enemmän kuin pelkästään osiensa summa.

Hyvät valtuustokollegat,

Meidät on valittu tänne rakentamaan parempaa kaupunkia ja parempaa maailmaa. Koska näkemyksemme tästä poikkeavat jonkin verran keskenään, emme voi välttää myöskään poliittisia erimielisyyksiä. Iso kuva pitää kuitenkin aina pitää mielessä. Yhdessä tekemällä, yhteistyössä ja sopimalla on tätä maata tähänkin asti rakennettu, ei riitelemällä ja toisia kampittamalla. Helsingillä, maan pääkaupungilla on tässäkin erityinen vastuu.

Tämän takia halusin poikkeuksellisesti jo osana strategiatyön valmistelua ottaa kaikki valtuustoryhmät työhön mukaan. Näin paljon vaivaa sen eteen, että kaikki ryhmät olisivat voineet olla sovussa mukana. Ihan tässä ei onnistuttu. Olen kuitenkin iloinen ja ylpeä siitä, että itse strategiasta vallinnee valtuustossa – monista painotuseroista huolimatta – laaja yhteisymmärrys. Tämä antaa hyvän pohjan tulevalle valtuustokaudelle. Yhteinen etu on aina yksityistä etua suurempi.

Hyvät Helsingin, maamme pääkaupungin arvoisat kaupunginvaltuutetut,

Helsinki on minulle rakas kaupunki. Se on meidän kaupunkimme, meidän kaikkien. Helsingillä on merkitystä, enemmän merkitystä kuin uskommekaan. Visiossani Helsinki on vahva ja vastuullinen, mutta samalla moderni ja elävä – maailman toimivin kaupunki meistä jokaiselle.

Lopetan siihen, mistä strategia alkaa: Helsinki on hyvää elämää varten.

Se on paljon sanottu. Mutta niin pitääkin olla.