Blogi

Pari sanaa perustuslaista

Valtioneuvoston oikeuskansleri on maan ylin laillisuusvalvoja. Hän on kuitenkin myös maan hallituksen oikeudellinen neuvonantaja. Hallituksen julkinen arvostelu ei siksikään ole ihan yksinkertaista. Perustuslakia pitää kuitenkin aina jaksaa puolustaa, onhan kyse juuri perustuslaista. Kymmenen pistettä oikeuskanslerille siviilirohkeudesta.

Se, että valtioneuvoston oikeuskansleri moittii yleisemmin koko hallitusta, ei ole tyypillistä. Yksittäisiä esityksiä tai yksittäisten ministereitten tekemisiä kansleri on ennenkin kommentoinut, mutta näin yleinen kritiikki on jo ainutlaatuisuutensa takia otettava vakavasti. Vaikka ongelmia on – kuten todettu – ollut aiemminkin, nyt on selvästi kyse suuremmasta systeemisestä ongelmasta. Syynä tähän ei ole se, ettei hallituksessa ole yhtään lakimiestä. Ongelma se on silti sekin.

Olen ollut maan hallituksessa – juristin koulutuksella – melkein seitsemän vuotta. Perustuslakivaliokunnassakin tuli tovi työskenneltyä. Tiedän ja tunnen lakien perustuslainmukaisuuteen liittyvät haasteet. En ole nykyisen perustuslain enkä sen pitkälle menneen tulkintakäytännön suuri ystävä. Se ei muuksi muuta sitä, että kaikkien – ja aivan erityisesti hallituksen – pitää sitä noudattaa. Jos hallitus ei maan perustuslakia kunnioita, kuka sitten?

Kiire ei koskaan ole hyvä peruste. Kiire on melkein aina poliittista luonteeltaan. Tämä tekee perustuslain sivuuttamisesta itse asiassa vielä moitittavampaa. Vakavassa talouskriisissä tai sodan uhan alla ymmärrystä voisi olla enemmän.

Perustuslakiamme on moitittu – niin minäkin – siitä, että se ulottaa lonkeronsa liian laajalle. Juristiministerillekin on välillä vaikea mieltää, kuinka moni varsin tavanomaiselta tuntuva lakipykälä törmää laeistamme pyhimpään. Onko tosiaan niin usein kyse niin perustavaa laatua olevista ongelmista? Oikea ratkaisu ei kuitenkaan ole perustuslain ohittaminen – tällaista tehdään vain banaanivaltioissa. Enkä jaksa uskoa perustuslakituomioistuimenkaan autuaaksi tekevyyteen. Ei perustuslaki olennaisesti muuksi muutu, vaikka sen tulkinta siirrettäisiin eduskunnan valiokunnalta erilliselle tuomioistuimelle.

Perustuslakia voi kuitenkin muuttaa, kuten kaikkia lakeja. Toki tähän tarvitaan laajempaa yhteisymmärrystä, kuten pitääkin. Oppositiossakin tiedetään kuitenkin hyvin se, kuinka ongelmalliseksi tilanne on käytännössä muodostunut.

Mutta kaikissa oloissa ja kaikkina aikoina pitää silti jaksaa kunnioittaa kulloistakin perustuslakia. Mitä tästä muuten tulisi?