Blogi

Telakkavoitolla on monta isää

Helsingin Sanomat kirjoitti tänään pääkirjoituksessaan Meyerin Turun telakan menestystarinasta otsikolla ”Telakkavoitolla on monta isää”. Näin toki on, kaikki voitot pyritään poliittisessa mediataistossa armotta sosialisoimaan. Senkin logiikan olen havainnut, että kun joku asia menee pieleen, poliitikko pääsee kaikkiin mahdollisiin kuviin ja lööppeihin kymmeniä tai satoja kertoja, mutta kun joku iso asia oikeasti onnistuu, julkinen huomio tuppaa ohentumaan.

Fakta joka tapauksessa on, että olin elinkeinoministerinä vastuussa telakkaharjoituksesta koko sen kiivaimman vaiheen. Tiedän ja tunnen tapauksen takuuvarmasti parhaiten kaikista poliittisista toimijoista. Aamulla lehteä lukiessani jäin minäkin miettimään, ketä oikeasti pitäisi kiittää ratkaisevasta roolista asiassa. Kellä ihan oikeasti oli keskeinen positiivinen vaikutus siihen, että asiat kulkivat kuten ne sitten kulkivat. Mieleeni tuli kuusi ihmistä.

Erinomaisen pitkässä operaatiossa oli kaksi kriittistä vaihetta yli muiden. STX:stä piti päästä eroon ja Meyer piti löytää tilalle. Ensimmäinen näistä oli vahvasti julkisen keskustelun värittämää ja poliittisten intohimojen kohteena, toinen toteutettiin kulisseissa piilossa kaikilta ihan pientä ydinrinkiä lukuun ottamatta. Erityiset kiitokset kuuluvatkin niille, joilla oli ratkaiseva panos näissä kahdessa ratkaisevassa vaiheessa.

1-2: TEM:n virkamiehet Petri Peltonen ja Janne Känkänen

Suomi on pieni maa, jossa virkamiestuki erilaisille isoillekin hankkeille on aika ohut. Aiheen luottamuksellisuudenkin takia siihen ei tällä kertaa voinut vihkiä liian montaa ihmistä. Työ- ja elinkeinoministeriössä telakka-asiasta vastasivat silloinen osastopäällikkö, ylijohtaja Petri Peltonen ja ryhmäpäällikkö Janne Känkänen ajoittain käytännössä kaksistaan. He lienevätkin ainoat kaksi ihmistä, jotka saattavat tuntea harjoituksen minua kattavammin.

Peltonen ja Känkänen ovat loistokavereita, jotka hoitivat asian loistavalla ammattitaidolla. Lojaaleja, tunnollisia, pitkäjänteisiä ja ahkeria miehiä molemmat. Miehiä, jotka näkivät ison kuvan, jotka eivät pelänneet ehdottaa raskaitakin polkuja kuljettavaksi, jos ja kun katsoivat sen fiksuksi. Minulla kävi virkamiesten osalta tuuri siinäkin, että sekä Peltonen että Känkänen ymmärsivät ja osasivat virkamiehiksi liike-elämää ja sen käytäntöjä varsin hyvin. Heidät pystyi aina pistämään ihan mihin tahansa paikkaan levollisena tietäen, että he kyllä pärjäävät. Virkamiehiä maassa harvoin kiitellään, paitsi yleisellä tasolla. Tässä tapauksessa uskallan kuitenkin sanoa, että harjoitus olisi jäänyt tekemättä ilman näitä kahta, muutamia muita mukana olleita virkamiehiä unohtamatta tai väheksymättä.

3: Silloinen pääministeri Jyrki Katainen

Kaikki isot päätökset tehtiin tai ainakin siunattiin hallituksen talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa. Esittelin joka ikisen vaiheen valiokunnalle, jota vaikeimmissa vaiheissa johti pääministeri Katainen. Esittelevän ministerin asema on valiokunnassa vahva, mutta on selvää, että ilman pääministerin vahvaa tukea operaatiossa ei olisi onnistuttu. Katainen hoiti roolinsa erinomaisesti. Hän tuki vankkumatta esittelevää ministeriä vaikeinakin aikoina kaikista niin hallituksen sisäisistä kuin ulkoisistakin paineista välittämättä. Hän pisti itsensä peliin tarvittaessa, mutta ei ryhtynyt mikromanageeraamaan eikä sotkeutunut yksityiskohtiin, vaan jätti ne minulle ja TEM:n virkamiehille. Kataisella oli aina aikaa, kun sitä tarvittiin. Hän ymmärsi ison kuvan ja johti varsinkin alun myrskyisissä vaiheissa valiokuntaa jämäkän määrätietoisesti. En voisi kuvitella parempaa pääministeriä kyseiseen harjoitukseen.

4-5: Silloiset avustajani Jouni Hakala ja Pete Pokkinen

Hyppäsin elinkeinoministeriksi juuri ennen telakkaoperaation ensimmäistä suurta käännekohtaa. Puoli Suomea kuhisi siitä, pitääkö STX:lle antaa heidän vaatimansa 50 miljoonaa euroa. Peltosen ja Känkäsen ohella silloinen valtiosihteerini Jouni Hakala antoi ylivoimaisesti parhaimmat neuvot. Hakala oli se henkilö, joka vahvimmin vakuutti minut siitä, että lainaa ei kaikista paineista huolimatta pidä myöntää. Fiksu, määrätietoinen, markkinaorientoitunut, voimakastahtoinen ja ennen kaikkea periaatteellinen mies, joka hoiti osuutensa ratkaisevalla hetkellä täydellisen ammattitaitoisesti.

Hakala lähti pian tämän jälkeen muihin hommin. Toinen silloinen avustajani Pete Pokkinen jäi kuitenkin matkaan mukaan pidemmäksi aikaa. Nuori mies, jolla iästään huolimatta on hyvä organisointikyky, pettämätön pokeri ja paineensietokyky sekä loistava pelisilmä. Henkilö, jonka kanssa sparrasin eniten. Korvaamaton apu kaiken kaikkiaan.

6: Adviumin osakas Janne Larma

Vaikka työ- ja elinkeinoministeriö pyöritti harjoitusta aika itsenäisesti, tarvitsimme myös joukon ulkopuolisia avuksemme. Näistä ylivoimaisesti tärkein oli Adviumin vanhempi osakas Janne Larma. Tarvitsimme yhden uskotun investointipankkiirin, jonka puoleen pystyi aina kääntymään missä tahansa sellaisessa asiassa, jossa ministeriön osaaminen ei enää riittänyt. Larma oli tämä mies.

Ja toki maasta löytyy monia muitakin asiaan ratkaisevasti kontribuoinutta. Finnveran hallituksen puheenjohtaja Markku Pohjola ja toimitusjohtaja Pauli Heikkilä hoitivat tärkeän osuutensa ilmeettömän ammattitaitoisesti. Ministeriökollegani Lauri Ihalainen tuki aika ajoin arvokkaalla tavalla, kun myös hallituskumppanit piti vakuuttaa valitun linjan oikeellisuudesta. Mauri Pekkarinen johti tärkeää talousvaliokuntaa ammattitaitoisesti ja syyllistymättä liialliseen politikointiin, vaikka edustikin oppositiopuoluetta. Hallitusammattilainen Lauri Ratia näytteli keskeistä roolia Meyerin löytämisessä. Uusi erityisavustajani Laura Åvall ja uusi valtiosihteerini Sirkku Linna soljahtivat mallikkaasti edeltäjiensä jättämiin isoihin saappaisiin. Carl Haglund edusti horjumattomasti aina järjen ääntä talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa. Ja vaikutti asiaan huomattavalla tavalla varmasti vielä moni muukin, joka juuri nyt ei tule mieleen (mistä nöyrä anteeksipyyntö itse kullekin).

Sitten on niitä, jotka eivät edistäneet asiaa ja jopa niitä, jotka vaikeuttivat harjoituksen läpiviemistä, mutta jotka nyt pyrkivät väittämään toista. Nimeltä näitä ei kuitenkaan kannata ryhtyä mainitsemaan – ellei sitten joskus tuonnempana joissain laajemmissa telakkamuistelmissa…