Työ- ja elinkeinoministeriö
Tiedote
EU:n energiaministerit tapaavat tänään 5.3. Brysselissä neuvoston kokouksessa. Ministerit keskustelevat energiaunionista komission viime keskiviikkona julkaiseman tiedonannon ja neuvoston puheenjohtajamaa Latvian valmisteleman tausta-asiakirjan pohjalta. Neuvosto käy myös periaatekeskustelun EU:n energiainfrastruktuurin kehittämisen painopisteistä komission 25.2. antamaan tiedonantoon perustuen. Suomea kokouksessa edustaa elinkeinoministeri Jan Vapaavuori.
Neuvostossa EU-maiden energiaministereillä on ensimmäinen mahdollisuus keskustella energiaunionista ja samalla pohjustaa aiheen käsittelyä Eurooppa-neuvostossa maaliskuun loppupuolella.
– Energiaunioni tarjoaa mahdollisuuden fokusoida EU:n energiapolitiikkaa nykyistä järkevämmin. Energiaunioni tuo yhteen kaikki vastuullisen energiapolitiikan kannalta olennaiset tulokulmat – niin ilmastopolitiikkaan, kilpailukykypolitiikkaan kuin energian toimitusvarmuuteenkin liittyvät kysymykset. Suomi korostaa keskusteluissa toimivan energiasisämarkkinan luomisen merkitystä. Suomelle on myös tärkeää ajaa ratkaisuja, joilla liikenteen biopolttoaineiden käyttöä edistetään 2020-tavoitteiden jälkeenkin, Vapaavuori sanoo.
Tiedonanto energiaunionista on asiakirja, jossa komissio linjaa tulevaa työtään ja tarkastelee, millä energiapolitiikan osa-alueella kaivataan lisää yhteisötason toimia. Komission tavoitteena on, että energiapolitiikkaa linjataan jatkossa tiiviimmin yhdessä EU-tasolla 28 kansallisen energiapolitiikan sijaan. Tiedonannossa ovat esillä EU:n energiapolitiikan pääteemat: energiaturvallisuuden parantaminen, energian sisämarkkinoiden luominen, energiatehokkuuden parantaminen, energiasektorin vähähiilisyys sekä tutkimus, kehitys ja innovaatiot.
Energiaturvallisuuden osalta tavoitteena on vähentää riippuvuutta yhdestä energiantoimittajasta varsinkin kaasumarkkinoilla ja lisätä jäsenmaiden yhteistyötä toimitushäiriöiden aikana. Tässä tarkoituksessa keskeinen toimi energiaunionin luomisessa on sähkön ja kaasun sisämarkkinoiden loppuunsaattaminen ja syventäminen. Vuonna 2009 annettu EU:n kolmas energian sisämarkkinapaketti on vielä useissa maissa viemättä kansalliseen lainsäädäntöön. Suomi on sen jo tehnyt.
Uusiutuvan energian käytön lisääminen ja energiatehokkuuden parantaminen edistävät päästövähennysten ohella EU:n energiaturvallisuutta korvaamalla tuontienergiaa. Lisäksi ne edistävät innovaatioita ja cleantechia.
– Energiatehokkuuden lisääminen edistää kaikkia energiaunionin ulottuvuuksille. Se on olennaista niin kilpailukyvyn, ilmaston kuin energian toimitusvarmuudenkin kannalta. Suomen erityinen vahvuus on lisäksi se, että yrityksillämme on pitkäaikaista osaamista energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäjinä ja potentiaalia vientimarkkinoille, Vapaavuori tähdentää.
Neuvosto käy periaatekeskustelun myös EU:n energiainfrastruktuurin kehittämisen painopisteistä komission tiedonannon pohjalta. Eurooppa-neuvosto on korostanut rajasiirtoyhteyksien 10 prosentin tavoitteen tärkeyttä energian sisämarkkinoiden luomisessa. EU-maiden välinen sähkö- ja kaasuinfrastruktuuri on yhä paikoin puutteellista ja 10 prosentin tavoite valtioiden rajat ylittävästä siirtokapasiteetista suhteessa sähkön tuotantokapasiteettiin on vielä useassa EU-maassa saavuttamatta. Suomessa valtioiden rajat ylittäviä siirtoyhteyksiä on jo syntynyt markkinaehtoisesti runsas 30 prosenttia suhteessa sähkön tuotantoon.
Lisätiedot:
ylijohtaja Riku Huttunen, TEM, puh. 029 504 7277 ylitarkastaja Ville Niemi, TEM, puh. 050 396 0075 elinkeinoministerin erityisavustaja Laura Manninen, TEM, puh. 050 361 7511