Puheet

Energia liikkeelle – Kaasun kasvava merkitys Länsi-Suomessa. Gasumin ja Porin kaupungin seminaari, Pori

Muutokset puhuttaessa mahdollisia

Hyvät kuulijat,

Vuonna 2013 Suomessa käytettiin maakaasua 3,5 miljardia kuutiometriä. Maakaasun osuus primäärienergian käytöstä oli 9 prosenttia. Yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto on suurin maakaasun käyttökohde noin kahden kolmanneksen osuudella. Maakaasulla on suuri merkitys kiinteistöjen lämpöhuollossa pääkaupunkiseudulla ja kaupungeissa. Teollisuuden osuus maakaasun käytöstä on noin viidennes. Maakaasu on hyvä ja moniin käyttökohteisiin soveltuva polttoaine sekä teollisuuden raaka-aine. Polttoainekäytössä maakaasun rikki-, typpi-, hiukkas- ja hiilidioksidipäästöt ovat alhaisemmat kuin muilla tuontipolttoaineilla.

Kaikkien eduskuntapuolueiden viime vuoden syksyllä yksimielisesti kokoamassa energia- ja ilmastotiekartassa vuodelle 2050 todetaan, että maakaasun käyttö turvataan siirryttäessä kohti vähäpäästöisempiä teknologioita. Maakaasun käytöllä voidaan energiatalouttamme kehittää nykyistä hiilineutraalimpaan suuntaan. Maakaasulla on siis tulevaisuudessakin asema osana Suomen monipuolista energiamuotojen valikoimaa – tästä on laaja yhteisymmärrys poliittisella kartalla.

Maakaasun käytön lisääminen edellyttäisi, että maakaasun putkiverkkoa laajennettaisiin ja uusia suuria kaasun käyttäjiä saataisiin pitkäaikaisesti sitoutumaan kaasun käyttöön. LNG:n tuonti satamakaupunkeihin ja kaasun paikallinen tarjonta sekä asiakaspohjan vähitellen tapahtuva laajentaminen on toinen tapa lisätä maakaasun käyttöä.

Suomella on vain yksi maakaasun hankintalähde eli Venäjä, josta kaasu tuodaan Suomeen Karjalan kannaksen kautta kulkevalla kaksoisputkella. Venäläisen maakaasun hinta on indeksoitu 50 prosentin painolla öljyn hintaan. Tämä indeksointi tarkoittaa korkean hintatason aikana heikkoa hintakilpailukykyä suhteessa muihin energiamuotoihin. Ja vastaavasti taas viime vuoden puolivälissä alkanut öljyn hinnan voimakas lasku on parantanut venäläisen kaasun hintakilpailukykyä.

Maakaasun asemasta käytävään keskusteluun onkin tuonut oman sävynsä viimeisen vuoden aikana kansainvälinen tilanne. Isossa kuvassa on kuitenkin pidettävä mielessä, että energiapolitiikka on hyvin pitkäjänteistä, ja tehtävät päätökset ulottuvat useiden vuosikymmenien ajalle. LNG:n tuominen vahvemmin markkinoille on tätä pitkäjänteistä työtä, jolla samanaikaisesti huolehditaan energiapaletin monipuolisuudesta, huoltovarmuudesta ja hinnaltaan kilpailukykyisen polttoaineen saatavuudesta.

EU-tason keskusteluissa Suomi on asettunut vahvasti kannattamaan maakaasun eurooppalaisten sisämarkkinoiden luomista. Sisämarkkinoiden synnyttäminen ja Suomen pääsy osaksi niitä edellyttävät sekä säädöspuitteiden vahvistamista että maakaasumarkkinoiden infrastruktuurin kehittämistä ja rakentamista.

Suomi valmistautuu parhaillaan avaamaan kaasumarkkinat kaasun sisämarkkinoiden yhteisistä säännöistä annetun kolmannen EU-direktiivin mukaisesti. Ministeriö on käynnistänyt maakaasumarkkinalain uudistamisen, ja Suomen kansallista lakia ollaan päivittämässä vastaamaan EU:n maakaasumarkkinoiden yhteisiä sääntöjä.

Direktiivi edellyttää, että kaasun siirtoverkko eriytetään muista liiketoiminnoista. Tarkoituksena on tehdä kaasun siirtoverkosta kaikkia kaasumarkkinoiden osapuolia tasapuolisesti palveleva markkinapaikka. Koska lakimuutosten valmistelu ja käsittely vievät väistämättä aikaa, kannattaa kaasun sisämarkkinoiden yhteisistä säännöistä annettua direktiiviä ja muuta EU-lainsäädäntöä pitää jo tässä vaiheessa oletusarvona hankevalmistelussa ja liiketoiminnan suunnittelussa.

Työ- ja elinkeinoministeriö jatkaa neuvotteluja Euroopan komission ja Viron kanssa siinä tarkoituksessa, että Viron ja Suomen välisen Balticconnector-kaasuputken sekä Inkoossa tai Porvoossa sijaitsevan alueellisen LNG-terminaalin rakentaminen saataisiin käyntiin Viron ja Suomen pääministereiden sopimien suuntaviivojen mukaisesti. Alueellisen terminaalin ja putken rakentaminen ovat osa Suomen ja Baltian maiden muodostaman alueellisen maakaasumarkkinan kehittämissuunnitelmaa. Alueen eristynyt asema ja sen purkamisen tärkeys kirjattiin myös Eurooppa-neuvoston viime vuoden lokakuussa sopimiin päätelmiin energia- ja ilmastopolitiikasta.

Tarvitsemme kaasun putkiverkkoon kytkettävän ison alueellisen LNG-terminaalin voidaksemme monipuolistaa kaasun hankintaa ja edistää kilpailua kaasumarkkinoilla. Suomen nykyisellä kaasuinfrastruktuurilla täytämme rimaa hipoen kaasun toimitusvarmuudesta annetun EU:n asetuksen infrastruktuurinormin. Asetus edellyttää, että kaasutoimituksia voidaan jatkaa myös suurimman yksittäisen kaasuinfrastruktuurin häiriötilanteessa. Suomen kaasujärjestelmän luotettavuutta ja riittävyyttä koskevat laskelmat on nykytilanteessa tehty oletuksella, jossa suurimmaksi yksittäiseksi infrastruktuuriksi on katsottu toinen Venäjän kaasun tuontiputkista.

Merkittävät infrastruktuurihankkeet ovat vaativia monesta syystä. Ensinnäkin niiden investointikustannus on suuri ja takaisinmaksuaika usein hyvin pitkä. Lisäksi tällaisille hankkeille on tyypillistä se, että hyödyt leviävät laajalle, mutta kustannukset ja riskit kantaa hankkeen toteuttaja. Riskejä lisää myös se, että kyse on käytännössä täysin uudesta markkinasta ja toimituskohteiden mahdollisuus vastaanottaa ja käyttää LNG:tä tai kaasua edellyttää merkittäviä investointeja asiakasyritysten prosesseihin, laitoksiin tai aluksiin.

Työ- ja elinkeinoministeriö tukee kansallisen LNG-terminaaliverkoston rakentamista avustuksin. Tässä tavoitteena on saada kaasua käyttökohteisiin, joita ei ole kytketty nykyiseen kaasuputkistoon ja joissa on hyviä yritysten kehittämiä hankkeita. Tukea LNG-terminaalien rakentamiseen on viime vuonna myönnetty yhteensä noin 93 miljoonaa euroa. Tukea saa neljä hanketta, jotka sijaitsevat Torniossa, Haminassa, Raumalla sekä täällä Porissa. Energian toimitusvarmuuden lisäksi terminaalituilla on tavoiteltu polttoainemarkkinoiden kilpailun lisäämistä sekä energian tuotannon ja käytön päästöjen vähentämistä.

Valtion tuki on myös osa rikkidirektiivin meriliikenteelle ja vientiteollisuudelle koituvien kustannusten kompensaatiota. Tavoitteena on varmistaa LNG:n saatavuus meriliikenteen polttoaineeksi. LNG:stä tulee toivottavasti todellinen vaihtoehto Itämeren meriliikennettä tämän vuoden alusta lukien koskevien päästönormien täyttämisessä. Muita keinoja rikkidirektiivin vaatimusten täyttämisessä ovat laivojen varustaminen rikkipesureilla tai siirtyminen raskaan polttoöljyn käytöstä vähärikkisen kevyen polttoöljyn käyttöön.

Hyvät paikallaolijat,

On hienoa, että Pori lähtee liikkeelle ensimmäisenä LNG:n tuontiterminaalin rakentamisessa. Porin hanke edistää kustannustehokkaasti LNG-terminaalien tukiohjelman tavoitteita ja on keskeinen osa kansallista terminaaliverkostoa. Se myös vahvistaa edelleen Porin merkitystä polttoaineiden tuontisatamana. Täällä on maan paras kivihiilisatama ja Porin sataman kautta tuodaan noin puolet Suomessa käyttävistä liikenteen polttonesteistä.

Porin satamasta käsin voidaan palvella laajalla alueella merenkulun, teollisuuden ja tieliikenteenkin tarpeita. Satakunnassa on runsaasti paljon energiaa käyttävää teollisuutta ja Tahkoluodon satamasta käsin voidaan hoitaa myös muiden Länsi-Suomen satamien alustankkauksia. Hankkeen tukemista puolsivat myös nopea toteutusaikataulu ja se, että tuen hakijalla oli valmius investointipäätöksen tekemiseen välittömästi tukipäätöksen jälkeen.

Olemme täällä käynnistämässä sekä alueellisesti että koko maan kannalta tärkeää investointihanketta, joka on esimerkkinä muille perässä tuleville hankkeille. Tämän mittaluokan investoinneissa on pakko olla mukana kaiken osaamisen ja ennakoinnin lisäksi myös horjumaton usko tulevaisuuteen. Sitä kaivataan Suomessa tänä päivänä kipeästi. Toivotan Porin LNG-hankkeelle parhainta onnea ja menestystä.