Blogi

Omistajapolitiikka tarvitsee säätöä rakenneremontin sijaan

Rautaruukin yhdistyminen ruotsalaiseen SSAB:hen on kirvoittanut vilkasta keskustelua valtion omistajapolitiikasta. Reaktiot ovat sinänsä olleet ymmärrettäviä – Rautaruukki edustaa suomalaisen teollisuuden ydintä. Liiketoiminnallisen ja työllistävän arvon lisäksi yhtiöllä on merkittävää symboliarvoa. On kuitenkin vakavasti varoitettava sellaisesta harhakäsityksestä, että jonkinlainen toinen omistajapoliittinen linja olisi Rautaruukin osalta johtanut toisenlaiseen lopputulokseen.

Myös keskustelu valtion omistajapolitiikasta on ansaittua. Varsinkin tänä päivänä jylläävässä rajussa rakennemurroksessa pitää pohtia koko valtiovallan käytössä olevaa keinovalikoimaa.

Keskustelussa on kuitenkin – kuten niin usein – tarkan ja huolellisen analyysin sijaan lähdetty jo pitkällekin meneviin esityksiin ja heittoihin. Solidiumin purkaminen, Infra Oy, hallintoneuvostojen rooli, valtion näpit – kaikki keskusteluissa vilahtaneita teemoja – ilman useimmiten sen syvällisempää pohdintaa.

On selvää, että valtion omistajapolitiikkaa muokkaamalla globaali murros ei lopu. On myös selvää, että omistajapolitiikalla voi parhaimmillaankin olla vain pieni rooli kaipaamassamme yrityskannan uusiutumisessa. Kannattaa siis visusti varoa kuvittelemasta tästäkään mitään suurempaa pelastavaa enkeliä. Kyse on parhaimmillaankin vain hienosäädöstä. Tähän tähtäsi mm. TEM-vetoinen Teollisuussijoitusta koskeva lakimuutos joulun alla. Ja tätä olisivat mahdolliset muutkin varsinaisen omistajaohjauksen puolella tehtävät muutokset.

Itse asiassa uskon, että valtion omistajapolitiikka on pääosin kohdallaan ja pääosin hyvin hoidettua. Aina voi parantaa, mutta isompiin liikkeisiin ei ole aihetta. Kokonaan toinen asia on, että valtio voi omistajana onnistua paremmin tai huonommin, kuten mikä tahansa omistaja.

En myöskään usko, että ratkaisu valtion omistajapolitiikan kehittämiseen löytyy rakenteista. Valtiolla on itse asiassa varsin paljon työkaluja. Omistajaohjauksen mukaan valtiolla on yhteensä 63 yhtiötä omistuksessaan. Mukana on niin puhtaasti markkinaehtoisesti toimivia yhtiöitä kuin valtion erillistehtäväyhtiöitäkin.

Suoriin valtion toimivallassa oleviin yrityksiin voidaan Solidiumin lisäksi laskea esimerkiksi Turun telakan maa-aluekaupassa vajaa vuosi sitten aktiivisena toiminut Governia tai työ- ja elinkeinoministeriön ohjausvallassa oleva Teollisuussijoitus.

Toimijoita ja mahdollisuuksia valtiolla on riittävästi. Sen sijaan on aiheellista pohtia, ovatko omistukset ja niiden painotukset järjestetty ajan mukaan. Säätöä omistukseen aina tarvitaan. Kokonaisuutta on järkevä käydä tarkasti läpi.
Yksi lähtökohta voisi olla yrityskohtaisesti arvioida, mikä on valtion intressi omistaa juuri sitä yhtiötä. Oletan, että kaikkien yhtiöiden kohdalla perusteet eivät ainakaan enää ole täysin kestäviä. Kiihtyvässä tahdissa muuttuvassa maailmassa emme voi luottaa siihen, että joskus aikanaan järjestellyt ja perustellut omistukset pysyvät kriteereiltään tai tarpeiltaan ikuisesti muodossaan. On tarkasteltava valtiovallan omistuksen roolia tässä ajassa. Monista omistuksista voitaneen varmasti luopua ilman että mikään isompi intressi järkkyy. Muutama yhtiö voitaneen viedä pörssiin, jolla olisi jo sinällään merkittävää lisäarvoa.

Uusien valtionomistusten haikailujen sijasta voisi ylipäänsä olla fiksua pohtia, mistä omistuksista luopumalla voitaisiin tulouttaa valtiolle rahaa käytettäväksi fiksummin taloutemme uusiutumisen edistämiseen.

Suomen elinkeinorakenteen rakennemuutos on näyttäytynyt rajuna. Tuotantolaitoksia on suljettu, yhtiöitä kaatunut, myyty tai sulautettu toisiin yrityksiin. Jokainen tapaus on erilainen. Liian yksinkertaisten johtopäätösten teko ei muutenkaan ole fiksua.

Olisi vaarallista kuvitella, että valtion omistus toisi rajussa rakennemuutoksen kourissakaan mitään erityistä uutta lisäarvoa. Valtion omistuksia isosti lisäämällä ei saavuteta mitään pysyvää. Mutta toki on syytä pohtia, tulisiko omistuksenkin joissakin erityistilanteissa olla aktiivisemmin valtiovallan työkalupakissa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *