Blogi

Robotit tulevat, olemmeko valmiit?,

Muutoksia työmarkkinoilla on tapahtunut aina. Esimerkiksi puhelinvaihteiden tai metsureiden määrä on dramaattisesti pienempi, kuin se oli vielä muutama vuosikymmen sitten. Tukkijätkistäkin aika on ajanut ohi. Samaan aikaan tilalle on tullut ammattikuntia, joista emme olleet kuulleetkaan vielä 20 vuotta sitten.

Etlan pari viikkoa sitten julkaiseman raportin mukaan Suomenkin työelämän rakenne on vielä suuremman muutoksen kourissa tulevina vuosikymmeninä. Robotisaation ja automatisaation kehittyminen uhkaavat sen mukaan joka kolmatta suomalaista työpaikkaa ja kokonaisia ammattikuntia seuraavan 20 vuoden aikana. Itse raportti on tulevaisuusorientoitunut ja ajatuksia herättävä. Raportin pohjalta käyty keskustelu on ollut kuitenkin varsin varautunutta. Sinänsä on ymmärrettävää, että osa suhtautuu tulevaisuuteen jopa pelonsekaisin tuntein. Tähän asti muutos on kuitenkin luonut enemmän kuin tuhonnut ja näin käynee jatkossakin.

Työn luonne tulee väistämättä robotisaation ja automatisaation myötä muuttumaan. Ja nämä muutokset tulevat vielä nykyisestäkin vauhdittumaan. Maalailluista uhkakuvista huolimatta robotisaatio ei ainoastaan vie työtä vaan se myös luo sitä, sitä enemmän mitä tehokkaammin käytämme mahdollisuudet hyväksemme.

Tärkeämpää kuin tiettyjen alojen työpaikkojen väheneminen on se, että tilalle kyetään luomaan uutta. Tehostamisen ja tuottavuuden kasvun seurauksena vapautuva työvoima on mahdollista hyödyntää muulla tavoin. Jotta pystymme hyödyntämään vapautuvan työvoiman, meidän pitää ymmärtää, mitä tulevaisuuden ihminen kaipaa ja muutettava tuotannon sekä palvelujen rakennettamme etupainotteisesti, ei jälkijunassa.

Automatisointi ja robotisointi teknologian kehittymisen myötä ovat talouden kehityksen kannalta myönteisiä asioita. Teknologian avulla työn tuottavuus ja kilpailukyky kasvavat. Se, missä työn tuottavuus on huipussaan, vetää usein pisimmän korren myös globaalissa kilpailussa. Kyseessä on suuren tuottavuushyödyn mahdollisuus.

Robotisaation kehittyminen ja sen integroiminen yrityksiin mahdollistaa esimerkiksi vanhojen liiketoiminta-alojen toiminnan ja kilpailukyvyn parantamisen. Tämä siis aikana, jolloin puhutaan aktiivisesti suomalaisten yrityksien valumisesta kilpailukykyisempiin maihin. Robotisaatio luo lisäksi täysin uusia liiketoimintamahdollisuuksia eri aloille.

Emme ole pääsemässä kehitystä karkuun, eikä meidän pidäkään päästä. Hyvä kysymys on kuitenkin, olemmeko tajunneet, kuinka raju muutos todella on käynnissä?

Robotisaatiossa on kenties kyse eniten maailmaa muuttavasta megatrendistä lähivuosien aikana. USA:n kansallisessa robotisaatiostrategiassa tuodaan jopa esiin, että robotisaatio on yksi harvoista teknologioista, joka voi aiheuttaa internetin kaltaisen muutoksen tulevina vuosikymmeninä. EU-tason lisäksi monet yksittäiset maat, kuten Japani, Etelä-Korea, USA, Ruotsi ja Saksa, ovat tehneet jo pitkään määrätietoista työtä robotisaation eteen. Askeleen jäljessä tulee Suomi, perinteikäs teknologian kehto.

90-luvulla tietotekniikan mahdollisuudet oivallettiin Suomessa hyvin. Tämä siivitti meidät ainutlaatuiseen menestykseen. 2000-luvulla teknologiahuumassa olemme levänneet laakereillamme entisen menestyksen saattelemana. Teknologian murroksen kynnyksellä paikalleen jämähtäminen olisi erityisen turmiollista.

Vaikka robotisaatio on jäänyt Suomessa vaille suurta julkista keskustelua, sen puolesta on puhuttu tietyissä piireissä jo pitkään. Suomen robotisaatiostrategiakin on jo laitettu käyntiin. Nyt olisi tärkeää nostaa teema laajemmankin yleisön tietoisuuteen. Muutosepävarmuuden tilalle voisi näin tulla aito mielenkiinto tulevaisuuden ratkaisuja kohtaan.

Suhde robotiisaatioon ei missään nimessä ole pelkästään yksioikoinen, mutta kehityksellä pelottelu ei varmasti ole ratkaisu nykyisiin ongelmiimme. Päinvastoin meidän tulee olla eturintamassa luomassa uudenlaisia sovelluksia ja teknologisia ratkaisuja. Rohkeutta ja panostamista täysin uusiin innovaatioihin penättiin myös parin viikon takaisessa Selkärankaseminaarissa.

Uuden luominen ja keksiminen ovat edelleen tulevaisuudessa ihmisen, ja toivottavasti myös Suomen, parhaimpia valtteja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *