Muutokset puhuttaessa mahdollisia
Hyvät kuulijat,
Suomella on kunniakas historia laivanrakennuksessa. Yli puolet maailman kaikista jäänmurtajista on rakennettu Suomessa. Arktisen merenkulun osaaminen niin teknologian kuin rakentamisen osalta on maailman eliittiä. Myös maailman suurimmat ja edistyksellisimmät risteilijät on rakennettu Suomessa. Olemme olleet – ja olemme edelleen – laivanrakennuksen osaamisen huippua.
Osaaminen ei aina kuitenkaan riitä, jos muut liiketoiminnan edellytykset eivät ole kunnossa. Viimeisen runsaan vuoden aikana keskustelu Suomen meriteollisuudesta on keskittynyt veturiyritykseemme STX:ään sekä sen haastavaan taloustilanteeseen. On selvää, että heijastusvaikutukset myös alihankkijakentälle ovat suuret. Etenkin suurten risteilijöiden rakentamiseen tarvitaan resursseja. Tästä vetovastuu voi olla vain ja ainoastaan osaavalla, yksityisen sektorin toimijalla.
*****
Valtio on omalta osaltaan kaikin järjellisin ja laillisin keinoin valmis tukemaan suomalaista meriteollisuutta. Tänään täällä Uusi ilmansuunta – pohjoisen meren liiketoiminta -seminaarissa esittelyssä ovat mm. Tekesin ja TEMin uudet meriteollisuusohjelmat, jotka osaltaan toteuttavat uutta teollisuuspolitiikkamme ja Suomen arktista strategiaa. Lisäksi on muistettava myös ennen joulua tapahtunut Aker Arctic -yhtiön kauppa, joka myös osaltaan on osoitus valtion reagointimahdollisuuksista, kun sopiva tarjous on esillä.
Valtio ei voi kuitenkaan valita voittajia yrityskentällä. Ajatellaan asiaa vaikka hieman toisinpäin. Jos yksityinen yritys ei koe vetovastuuta järkeväksi jostakin kokonaisuudesta, mikä on silloin se valtion tuoma lisäarvo tai osaaminen joka vie asiaa eteenpäin? Tarvitaan siis molempia osapuolia toimivan kokonaisuuden saavuttamiseksi.
Vaikka meriteollisuudessa on ollut viime aikoina haasteita, emme kuitenkaan taivu tässä tilanteessa. Ole Johansson kartoitti jo ansiokkaasti oman työryhmänsä kanssa suomalaisen meriteollisuuden tulevaisuutta. Tänään esittelyssä olevat Temin ja Tekesin ohjelmat ovat myös tärkeä osa tulevaisuuden meriteollisuuden kehittämisessä.
Ohjelmien yhteispanostukset nousevat 100 miljoonaan euroon. Ohjelmat ovat sekä TEMin asettaman Meriteollisuus 2020 -kilpailukykytyöryhmän että hallituksen arktisen strategian esitysten mukaisia.
Valtion osuudet ovat noin puolet tuosta kokonaissatsauksesta. Oletamme, että teollisuus panostaa toisen puolen. Näillä ohjelmilla tarjoamme meriteollisuudelle mahdollisuuden kehittää toimintaansa sekä uusien tuotteiden ja palveluiden muodossa että luomalla sille mahdollisuuksia päästä käsiksi mm. lähialueillamme avautuviin arktisiin investointeihin.
Arktisista liiketoimintamahdollisuuksista on puhuttu viime aikoina paljon. Tasavallan presidentti totesi osuvasti viime viikolla järjestetyssä teollisuusvaikuttajien selkärankaseminaarissa, että suunnittelemme usein mihin Suomen tulisi jatkossa panostaa teollisuudessa. Sen sijaan voisi olla hyvä pohtia, mitkä ovat ne suuret linjat ja liiketoimintakohteet, jotka nostavat kysyntää maailmalla tulevaisuudessa. Päivän teemaan liittyen on selvää, että pohjoinen ulottuvuus ja arktiset liiketoimintamahdollisuudet ovat tulevaisuudessa huomattavan kasvupotentiaalin omaavia aloja. Niillä on merkityksensä jo nyt, mutta entisestään merkitys kasvaa lähivuosikymmenten aikana.
Suomen tavoitteena on lisätä arktiselle alueelle kasvua ja kilpailukykyä tukevia painotuksia arktista ympäristöä kunnioittaen. Suomen kaltaisessa sivistysvaltiossa olen pitänyt selvänä, että ympäristön kunnioitus ja kestävän kehityksen mukainen toiminta ovat itseisarvoja. Hyvä on huomata sekin, että meillä on esimerkiksi kaivospuolelta varoittavia esimerkkejä siitä, miten piittaamattomuus ympäristöstä ja sen kunnioituksesta vaikuttaa suoraan myös taloudelliseen kannattavuuteen. Jos arktinen luonto haavoittuu, samalla haavoittuu myös arktinen liiketoiminta.
Jos ja kun ympäristönäkökohdat ovat arktisen strategian reunaehtoja, liiketoimintamahdollisuudet ovat puolestaan strategian keskiössä. Suomalaisen meriteollisuuden kannalta on olennaista strategian mukaisesti ”pitää Suomi tulevaisuudessakin arktisen meriteollisuuden ja varustamotoiminnan johtavana asiantuntijamaana ja pitää suomalaiset yritykset vahvasti mukana arktisten merialueiden kehittämishankkeissa.” Kyse on siitä, että Suomen valinta on keskittyä etsimään uusia liiketoimintamahdollisuuksia arktiselta puolelta aktiivisesti ja jatkuvasti.
*****
Vaikka isot telakkauutiset ovat hallinneet keskustelua, on hyvä muistaa, että valtaosa meriteollisuudesta on ollut tänäkin aikana kilpailukykyistä ja kannattavaa. Suomi on nojannut ja nojaa vastaisuudessakin korkeatasoiseen osaamiseen. Meriteollisuuden puolella meillä on osaamista jo historiallisesti katsottuna. Tänään esiteltävät ohjelmat ovat tärkeä osa siinä, että me pystymme säilyttämään etumatkamme entisestään kiristyvässä kilpailussa.