Kesäloma-aika on ohi, mutta talouden saralla illat ovat olleet pimeitä jo pidempään. Kesällä tulleet suhdanneluvut ja talousennusteet ovat varsin koruttomia. Talouden haasteet jatkuvat, käänne parempaan tapahtuu hitaasti ja todennäköisesti selvästi myöhemmin, mitä aiemmin olemme kuvitelleet.
On silti harhaa ajatella, että paremmat talousajat – kun ne joskus koittavat – automaattisesti korjaavat ongelmat. Eivät muuten korjaa. Suomen elinkeinoelämän rakenne on muuttunut rajusti ja pysyvästi. Taloutemme isot kivijalat, metsäteollisuus ja ict-sektori Nokian johdolla, ovat menettäneet pysyvästi työpaikkoja. Ja menettävät tulevina vuosina vielä lisää. Jokainen voi kuvitella, mitä esimerkiksi Metson ilmoitus 750 työpaikan vähentämisestä tarkoittaa. Vaaditaan aika monta suurta, keskisuurta ja pientä yritystä paikkaamaan jo pelkästään tuo menetetty aukko.
Että synkältä näyttää ja kohta sataa räntääkin. Mutta ei tässä lappua tarvitse Oy Suomi AB:n luukulle lyödä. Suomi on matkan varrella selvinnyt paljon pahemmistakin paikoista.
Meidän pitää vastata entistä vahvemmin, joustavammin ja nokkelammin muuttuneeseen tilanteeseen. Työ- ja elinkeinoministeriöllä on tässä muutostyössä keskeinen – jos ei jopa keskeisin – rooli valtionhallinnossa. Cleantech, biotalous, viennin edistäminen, elinkeino- ja teollisuuspolitiikka, alueelliset INKA- ja kasvusopimusohjelmat, metsäalan strateginen ohjelma, hyvinvointipalvelut, lääketeknologia, äkillisen rakennemuutoksen sopeutumistoimet, yritysrahoituksen tukeminen, EU:n rakennerahojen joustava käyttö, kilpailukykyiset ja kestävät energiaratkaisut – kaikki nämä ovat enemmän tai vähemmän käsissämme. Ja toki moni muukin asia.
Muutokseen ei vastata jatkossakaan sillä, että takerrutaan vanhoihin toimintamalleihin ja tapoihin. Työ- ja elinkeinoministeriön tavoite on se, että edellä lueteltu pitkä lista toimii parhaalla mahdollisella tavalla suomalaisen yrittäjäkentän ja työllisyyden eduksi. On erityisen tärkeää, että pystymme ministeriössä säännöllisesti uusiutumaan, kuuntelemaan ja analysoimaan ulkopuolelta tulevia viestejä sekä reagoimaan asioihin.
Työ kasvavan ja uusiutuvan Suomen eteen ei ole lyhyt pikamatka, vaan keskimääräistä haastavampi kestävyyslaji. Kaikki tämä sen takia, että hyvinvointi turvataan vastaisuudessakin työtä tekemällä ja yrittämällä.