Blogi

Kolme pointtia YLE:stä

Eduskuntaryhmät pääsivät viime vaalikaudella tunnetusti yhteisymmärrykseen YLE:n rahoituksen turvaamisesta. Vielä tunnetumpaa on, että jo kerran yksimielisesti hyväksytty mediamaksumalli ajautui sittemmin täydelliseen juntturaan.

Itse asia on siis edelleen auki. Eikä sitä saatu sovittua hallitusohjelmaneuvotteluissakaan. Sen sijaan sovittiin, että asiasta on pystyttävä sopimaan tämän vuoden aikana.

Helppoa se ei ole. Jos olisi, asia olisi ratkaistu jo aikaa sitten.

Kun asia on niin hankala kuin se on, ja kun vielä tiedetään, ettei yksikään esillä oleva mahdollinen vaihtoehto ole ongelmaton – eikä suosittu – asian jatkotyöstäminen vaatii poikkeuksellista harkintaa. YLE:n rahoituksen turvaavan ratkaisun löytäminen edellyttää nyt hyvää yhteistyökykyä, vastuuntuntoista asennetta ja valtiomiesmäisyyttä.

Touhoankkamainen puoluekantojen julkinen heittely ei nyt helpota asian ratkaisemista lainkaan, vaan päinvastoin vaikeuttaa jo alunperin tarpeeksi vaikeaa asiaa entisestään. Uusi viestintäministeri on hankkeen tiimoilta vastuullisessa asemassa ja ansaitsisi asianmukaisen työrauhan.

Asiaa eteenpäin vietäessä on hyvä korostaa kolmea pointtia:

Ensinnäkin YLE:n rahoitus on pystyttävä turvaamaan pitkäjänteisellä tavalla. YLE on merkittävä yhteiskunnallinen instituutio, joka maassamme hoitaa merkittävää julkista palvelutehtävää. Rahoitusratkaisu on siis saatava aikaan.

Toiseksi ratkaisun on oltava sellainen, että se turvaa YLE:n riippumattomuuden. Vaikka kyse on eduskunnan radiosta, YLE:n riippumattomuus poliittisista suhdanteista on äärimmäisen tärkeää. Riippumattomuuden saavuttaminen edellyttää sellaista rahoitusmallia, johon päivänpoliittinen puuhastelu ei ulotu.

Kolmanneksi on tärkeää mieltää, että koska YLE harjoittaa julkisen palvelun tehtävää, perustuu sen rahoituskin tavalla tai toisella valtiovallan tekemiin päätöksiin. Samalla YLE:n on toiminnassaan pysyttäydyttävä sille sallituissa raameissa. Tähän liittyy mm. kysymys YLE:n valvonnasta eli sen arvioimisesta, kuuluuko jokin yksittäinen palvelu alati muuttuvassa ja kilpaillussa mediakentässä julkiseen palveluun vai.

Kaiken kaikkiaan kyse on kolmesta eri asiasta. Kyse on YLE:n rahoituksen turvaavasta rahoitusmallista. Toiseksi kyse on oikeaksi katsottavasta rahoituksen tasosta, ja siitä miten ja millä kriteerein tämä taso jatkossa kehittyy. Ja vielä kolmanneksi, kyse on siitä miten julkisen palvelun tehtävä määritellään ja miten sitä valvotaan.