Puheet

Helsingin Diakonissalaitoksen Auroratalon avajaiset, Helsinki

Arvoisa juhlayleisö

Hyvät naiset ja herrat

Haluan heti alkuun onnitella Helsingin Diakonissalaitosta uraauurtavan asumis- ja palvelukonseptin aikaansaamisesta samalla haluan kiittää kaikkia osapuolia, suunnittelijoita ja rakentajia, Helsingin kaupunkia, Diakonissalaitosta ja ARA:aa vaativan rakennusprojektin toteuttamisesta.

Haluan myös onnitella Diakonissalaitosta tämän talon nimeämisestä Aurorataloksi. Se on hieno kunnianosoitus Aurora Karamzinin elämäntyölle. Aurora Karamzin oli aikoinaan merkittävä osattomien ja köyhien, naisten ja lasten elinolojen uudistaja ja lukuisten sellaisten hankkeiden käynnistäjä ja rahoittaja, jotka tuolloin olivat aikaansa edellä.

Talon valmistuminen on uusi, mutta johdonmukainen askel Diakonissalaitoksen työssä. Yhteiskunnan eri käänteissä sille on ollut ominaista hämmästyttävä kyky tunnistaa jo varhain yhteiskunnan ulkopuolelle tavalla tai toisella ajautuneiden ihmisten tarpeet. Diakonissalaitokselta ei myöskään ole puuttunut rohkeutta käynnistää ja ottaa vastuulleen haastavia ja taloudellisesti jopa riskialttiita palveluja ja työmuotoja.

Ehkä juuri tällainen toimintatapa on keskeisin taustatekijä – Helsingin kaupungin tilaajaroolia unohtamatta – sille, että Diakonissalaitos on ollut usein ensimmäisenä toteuttamassa sosiaali- ja terveydenhuollossa ja asumisessa yhteiskunnallisia uudistuksia ja innovaatioita. Muutamina esimerkkeinä tällaisista mainittakoon matalan kynnyksen palvelut, hiv-positiivisille tarjotut ratkaisut, kodinomaiset hoitoyksiköt muistihäriöisille vanhuksille, erilaiset tukimuodot vaikeuksissa oleville lapsiperheille sekä etsivä työparitoiminta nuorten keskuudessa.

Ei siis ole yllätys, että Diakonissalaitos on jo useamman vuoden ajan ollut kehittämässä, nyt laajenevan kiinnostuksen kohteeksi noussutta asunto ensin -toimintatapaa asunnottomuuden hoitamisessa. Auroratalo on tämän konseptin uusin sovellus. Auroratalossa on 125 asuntoa, sekä tehostettua tukiasumista että palveluasumista pitkäaikaisasunnottomille.

Tavoitteena sekä palveluasumisessa että tuetussa asumisessa on säilyttää asukkaan itsenäinen toimintakyky mahdollisimman pitkään. Siirtymistä itsenäisempään asumiseen tuetaan aina, kun siihen on edellytyksiä. Toiminta perustuu asukkaan, henkilökunnan ja yhteisön muiden toimijoiden luottamuksen rakentamiseen ja asukkaan voimavarojen tukemiseen.

Auroratalossa toimii ympäristötyöntekijä, joka on jatkuvassa vuorovaikutuksessa lähiympäristön kanssa ja jonka tehtävänä on ennaltaehkäistä ongelmatilanteita. Näin ehkäistään häiriöitä ja lisätään asukkaiden ja lähiympäristön viihtyisyyttä ja turvallisuutta.

Kaiken toiminnan lähtökohtana on asunto ensin -periaate, jonka mukaan asunto on välttämätön edellytys asunnottomana olleen sosiaali- ja terveysongelmien ratkaisemiseksi. Konseptin keskeisiä osia ovat

– pysyvän asunnon turvaaminen asumisaikana, uusissa vuokrasuhteissa ja siirryttäessä asunnosta toiseen

– perinteisten asuntoloiden alasajaminen ja muuttaminen vuokrasopimuksiin perustuviksi tuetun asumisen yksiköiksi

– häätöjen ehkäiseminen asumisneuvonnan ja taloudellisen tuen avulla

– joustavan ja kustannustehokkaan palvelutarjonnan kehittäminen erityyppisiin asumisen tarpeisiin

– yhteisöllisyys ja osallistuminen vertaistukitoimintaan

Lähtökohdaksi on asetettu se, että asukas saa ihmisarvoista kohtelua, hänen perustarpeistaan huolehditaan, hän saa päivittäin ravitsevaa ruokaa ja lepoa ja hänen perussairautensa hoidetaan. Kun asukkaan perustarpeet on tyydytetty, kokemuksen mukaan päihteiden käyttö ja aggressiivinen käyttäytyminen vähenevät.

Konseptissa haetaan mahdollisimman kevyttä mallia, jossa yksikössä työskentelevän henkilöstön ensisijainen rooli on tukea asumisen onnistumista ja ohjata käyttämään normaalipalveluja. Tavoitteena on, että asumisyksikkö integroituu joustavaksi osaksi julkista palvelujärjestelmää ja asukas saa tarvitsemansa palvelut oikea-aikaisesti ja kustannustehokkaasti. Jos tuen tarve vähenee, palvelu voidaan kohdentaa sitä enemmän tarvitsevalle.

Asukkaita tuetaan ottamaan vastuuta itsestään ja toimimaan täysivaltaisina yhteisön jäseninä. Kuntoutuminen perustuu asukkaan kanssa yhdessä laadittuun kirjalliseen kuntoutus- ja palvelusuunnitelmaan, jonka toteutumista arvioidaan ja seurataan yhdessä asukkaan ja hänen verkostonsa kanssa.

Yhtään liioittelematta voi sanoa, että Auroratalo on ihmisten yhteisyyden, sosiaalisen kasvun ja oikeudenmukaisuuden talo. Täällä voi rakentaa itselleen turvallisen kodin, saada hyviä ystäviä ja tarvitsemaansa tukea ja hoivaa. Täällä voi rauhassa suunnitella elämäänsä eteenpäin ja osallistua yhteisön toimintaan silloin kun siltä tuntuu.

Tämä talo toteuttaa myös hallituksen ja suurimpien kaupunkien pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaa. Ohjelma päättyy tänä vuonna, olemme siis loppusuoralla. Paljon hyvää on saatu aikaan. Lukuisia uusia asumis- ja palveluyksiköitä on rakennettu tai on rakenteilla eri puolilla maata.

Valmistumassa on kaiken kaikkiaan noin 1600 asuntoa ja tukiasuntopaikkaa, mikä ylittää ohjelman alkuperäisen määrällisen tavoitteen. Uusiin asumisyksiköihin ja liikkuvaan tukityöhön on palkattu 130 uutta työntekijää, lähihoitajia ja sosiaalityöntekijöitä. On asutettu satoja asunnottomia nuoria ja rakennettu uudentyyppistä tuki- ja valmennuspolkua, jossa yhdistyy etsivä työ, nuoren kohtaaminen, työhön suuntautuminen, opiskelu ja tuettu asuminen.

ARA:n asuntomarkkinakyselyn ennakkotietojen mukaan asunnottomien määrä on kymmenessä aiesopimuskaupungissa alentunut vuodessa noin kahdella sadalla ja pitkäaikaisasunnottomien määrä noin kolmella ja puolella sadalla. Vaikka työtä vielä riittääkin, on tulos rohkaiseva ottaen huomioon esimerkiksi sen, että olemme pari vuotta eläneet keskellä vakavaa taloudellista taantumaa. On myös hyvä huomata, että suurin osa koko ohjelman hankkeista valmistuu juuri tänä vuonna. Me olemme ihan oikeasti puolittamassa pitkäaikaisasunnottomuuden maassamme.

Haluan tässä yhteydessä lämpimästi kiittää Helsingin kaupunkia, sen päättäjiä ja virkamiehiä, Sosiaaliviraston Asumisen Tuki – yksikköä, Helsingin Diakonissalaitosta, Sininauhasäätiötä, Y- säätiötä, Nuorisoasuntoliittoa, Vailla Vakinaista Asuntoa ry:tä, Kriminaalihuollon tukisäätiötä, Kirkkoa, S-Asunnot Oy:tä, Pelastusarmeijaa, Kovaosaisten Ystävät ry:tä ja Suojapirtti ry:tä sitoutuneesta ja asiantuntevasta panoksesta asunnottomuusohjelman toteuttamisessa.

Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen on tärkeää työtä. Se lisää elinympäristömme viihtyisyyttä ja turvallisuutta. Se on taloudellisesti kannattavaa. Mutta ennen kaikkea – se on eettisesti oikein.