Blogi

Tänä vuonna voidaan päästä 30.000 uuteen asuntoon

Yksi alkukesän kuumista asuntopoliittisista keskusteluista liittyi asuntojen kovasti nousseisiin hintoihin. Näin etenkin pääkaupunkiseudulla. Keskeisin hintojen nousun taustalla ollut tekijä oli historiallisen alhainen korkotaso, mikä yhdessä kuluttajien korkean luottamuksen talouteensa kanssa vahvisti kysyntää. Toinen merkittävä taustatekijä oli tarjonnan vähäisyys. Kansainvälisen talouskriisin alkaessa ns. kovan rahan asuntotuotanto pysähtyi kuin seinään.

Tämän jälkeen kyse oli lähinnä markkinamekanismista. Hinnat markkinataloudessa määräytyvät ennen kaikkea kysynnän ja tarjonnan perusteella. Kun kysyntä vahvistuu suhteessa tarjontaan, hinnat nousevat – ja päinvastoin. Kesän korvalla ongelma oli siis sekä kysynnän vahvistuminen että se, ettei tarjonta vahvistunut vastaavasti, vaan jopa heikkeni.

Tilanne on kuitenkin muuttumassa. Uusimmassa rakennuslehdessä onkin jo koko sivun juttu otsikolla ”myynnissä olevien uusien asuntojen määrä kääntyi kasvuun”. Itse jutun mukaan ”uusien asuntojen tarjonta on kääntynyt kahden vuoden laskun jälkeen selvään nousuun pääkaupunkiseudulla”. Jutussa todetaan myös, että ”gryndaustuotanto käynnistyi viime syksynä lähes nollatasolta, mutta nyt vauhti on kova”.

Vastaavanlainen ilmiö on tuloillaan myös vuokra-asuntopuolella. Valtiovallan vahva elvytys asuntomarkkinoilla näkyy siinä, että seuraavan parin vuoden aikana maassa valmistuu ennätysmäärä uusia vuokra-asuntoja. Kun nyt myös kovan rahan tuotanto on päässyt vauhtiin, tilanne on tasapainottumassa siis sekä omistus- että vuokrapuolella.

VTT on aikanaan arvioinut, että Suomessa tarvittaisiin noin 30.000 uutta asuntoa joka vuosi. Arviota ollaan parhaillaan päivittämässä.

Suhdanteet tulevat ja menevät ja riippuvat asuntomarkkinoilla kovin monista tekijöistä, joista monet ovat luonteeltaan psykologisia. Hiemankin pitemmällä juoksulla on kuitenkin tärkeätä, että kysyntä ja tarjonta mahdollisimman hyvin vastaavat toisiaan, mikä puolestaan edellyttää riittävää asuntotuotantoa. Siksi jokainen sellainen vuosi, jolloin tuotanto jää vähänkin selkeämmin alle mainitun 30.000 oletustason lisää ja kasaa ongelmia jollakin aikajänteellä.

Asuntotuotanto ei, toisin kuin 1990-luvulla, romahtanut kriisin aikana, kiitos erityisesti valtion elvytystoimien. Pahimpana vuotena eli vuonna 2009 maassa aloitettiin vajaa 24.000 asuntoa eli saman verran kuin edellisenä vuotena. Vaikka tämä onkin alle mainitun tavoitetason, saavutusta voidaan pitää hyvänä, olosuhteisiin nähden jopa erinomaisena.

Vielä onnellisempaa on, että kun valtion tuella rakennettavien asuntojen määrä tänä vuonna hieman pienenee, kovan rahan tuotanto on nopeasti kompensoimassa sitä siten, että tänä vuonna voidaan päästä jo 30.000 uuden asunnon aloitukseen.

Tämä on hyvä uutinen rakennusalalle, jonka osalta alamaissa oleva liike- ja toimitilarakentaminen tulee kurittamaan vielä vuosia. Samalla se on hyvä uutinen kansantaloudelle ja rakennusalan työllisyydelle. Ja kaiken lisäksi se on hyvä uutinen asuntomarkkinoille.